{"id":4576,"date":"2026-09-17T14:06:15","date_gmt":"2026-09-17T11:06:15","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/?p=4576"},"modified":"2026-09-17T14:06:16","modified_gmt":"2026-09-17T11:06:16","slug":"kun-hoitoon-paasee-mutta-ei-tule-ymmarretyksi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/kun-hoitoon-paasee-mutta-ei-tule-ymmarretyksi\/","title":{"rendered":"Kun hoitoon p\u00e4\u00e4see, mutta ei tule ymm\u00e4rretyksi"},"content":{"rendered":"\n

Maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden terapia tarvitsee yhteisen kielen ja kulttuurisen ymm\u00e4rryksen<\/p><\/div>\n\n\n\n

Ty\u00f6skentelen v\u00e4kivaltaty\u00f6n yksik\u00f6ss\u00e4, jossa kohtaamme sek\u00e4 v\u00e4kivaltaa kokeneita ett\u00e4 v\u00e4kivaltaa k\u00e4ytt\u00e4neit\u00e4 ihmisi\u00e4. Asiakkaamme puhuvat useita kieli\u00e4 ja ovat kasvaneet erilaisissa yhteiskunnissa ja kulttuurisissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4. Ty\u00f6ss\u00e4mme kuulemme toistuvasti samankaltaisia kokemuksia mielenterveyspalveluista. Asiakas on saattanut k\u00e4yd\u00e4 terapiassa puoli vuotta tai vuoden, mutta h\u00e4nelle on j\u00e4\u00e4nyt tunne, ettei ongelmien ytimeen ole p\u00e4\u00e4sty. Joku ei ole l\u00f6yt\u00e4nyt suomeksi oikeita sanoja kokemuksilleen. Toinen on kokenut, ett\u00e4 terapeutti kuuli sanat mutta ei ymm\u00e4rt\u00e4nyt niiden taustalla olevaa todellisuutta. N\u00e4m\u00e4 kokemukset eiv\u00e4t tarkoita, ettei psykoterapia voisi olla vaikuttavaa maahanmuuttajataustaisille ihmisille. Ne kuitenkin her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t t\u00e4rke\u00e4n kysymyksen: voiko terapia olla vaikuttavaa, jos asiakkaalla ja terapeutilla ei ole riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 yhteist\u00e4 kielt\u00e4 tai ymm\u00e4rryst\u00e4 siit\u00e4, millaisessa perheess\u00e4, yhteis\u00f6ss\u00e4 ja yhteiskunnassa asiakkaan kokemukset ovat syntyneet?<\/p>\n\n\n\n

Terapiaan p\u00e4\u00e4syss\u00e4 on jo valmiiksi suuri ero<\/h2>\n\n\n\n

Suomessa tehty laaja rekisteritutkimus osoittaa, ett\u00e4 maahanmuuttajat p\u00e4\u00e4sev\u00e4t Kelan kuntoutuspsykoterapiaan huomattavasti harvemmin kuin Suomessa syntyneet. Yli 185 000 maahanmuuttajaa k\u00e4sitt\u00e4neess\u00e4 tutkimuksessa heid\u00e4n todenn\u00e4k\u00f6isyytens\u00e4 aloittaa kuntoutuspsykoterapia oli taustatekij\u00f6iden huomioimisen j\u00e4lkeen vain noin nelj\u00e4nnes Suomessa syntyneiden todenn\u00e4k\u00f6isyydest\u00e4. Terapiajaksot j\u00e4iv\u00e4t my\u00f6s useammin lyhyiksi. (1<\/a>). Tutkimus kertoo eriarvoisuudesta terapiaan p\u00e4\u00e4syss\u00e4, mutta ei viel\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4sti siit\u00e4, mit\u00e4 terapiassa tapahtuu. Emme esimerkiksi tied\u00e4, mill\u00e4 kielell\u00e4 terapia toteutetaan, k\u00e4ytet\u00e4\u00e4nk\u00f6 tulkkia tai kokeeko asiakas tulleensa ymm\u00e4rretyksi tai miksi terapia on j\u00e4\u00e4nyt kesken? Pelkk\u00e4 toteutuneiden terapiak\u00e4yntien m\u00e4\u00e4r\u00e4 ei kerro, onko asiakas saanut tarvitsemaansa apua.<\/p>\n\n\n\n

Asiointikieli ei ole aina tunnekieli<\/h2>\n\n\n\n

Ihminen voi puhua suomea hyvin ty\u00f6ss\u00e4, koulussa ja viranomaisasioissa. Se ei kuitenkaan tarkoita, ett\u00e4 h\u00e4n pystyisi samalla kielell\u00e4 k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n traumaattisia kokemuksia, h\u00e4pe\u00e4\u00e4, syyllisyytt\u00e4, seksuaalisuutta, perhesuhteita, v\u00e4kivaltaa tai kuolemanpelkoa. Asiointikieli ja tunnekieli voivat olla kaksi eri asiaa. Terapiassa asiakas joutuu palaamaan kokemuksiin, jotka ovat syntyneet toisella kielell\u00e4. My\u00f6s muistot, perhesuhteet sek\u00e4 lapsuudessa opitut k\u00e4sitykset hyv\u00e4st\u00e4, pahasta, oikeasta ja v\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 ovat rakentuneet t\u00e4m\u00e4n kielen ymp\u00e4rille. Kun kokemuksia t\u00e4ytyy ensin k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 mieless\u00e4, osa niiden merkityksist\u00e4 voi muuttua tai kadota. Suomessa asuvia afganistanilaistaustaisia pakkosiirtolaisia koskevassa tutkimuksessa haastatellut k\u00e4yttiv\u00e4t vain harvoin suoraan mielenterveyden h\u00e4iri\u00f6ihin liittyvi\u00e4 k\u00e4sitteit\u00e4. Kuormitusta kuvattiin muun muassa kehollisina tuntemuksina, raskaina ajatuksina ja k\u00e4ytt\u00e4ytymisen muutoksina. Tutkijat korostivat, ett\u00e4 mielenterveyspalvelujen t\u00e4ytyy tunnistaa erilaiset tavat puhua k\u00e4rsimyksest\u00e4. (2.<\/a>) Asiakas ja terapeutti voivat siis puhua kieliopillisesti samaa kielt\u00e4 mutta silti ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 kokemuksen eri tavoin.<\/p>\n\n\n\n

V\u00e4kivaltaty\u00f6ss\u00e4 v\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rryksell\u00e4 voi olla vakavia seurauksia<\/h2>\n\n\n\n

V\u00e4kivaltaa kokeneen tilanteeseen voivat liitty\u00e4 pelko, h\u00e4pe\u00e4, riippuvuus tekij\u00e4st\u00e4, huoli lapsista, perheen painostus, oleskelulupaan liittyv\u00e4 ep\u00e4varmuus tai pelko yhteis\u00f6n reaktiosta. Asiakas ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 pysty puhumaan n\u00e4ist\u00e4 asioista suoraan. H\u00e4n voi kertoa unettomuudesta, p\u00e4\u00e4ns\u00e4ryst\u00e4 tai jatkuvasta v\u00e4symyksest\u00e4, vaikka taustalla olisi vakavaa kontrollia tai v\u00e4kivallan uhkaa. V\u00e4kivaltaa k\u00e4ytt\u00e4neen asiakkaan kanssa taas t\u00e4ytyy pysty\u00e4 k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n vastuuta, vallank\u00e4ytt\u00f6\u00e4, kontrollia, mustasukkaisuutta, vanhemmuutta, tunteiden s\u00e4\u00e4tely\u00e4 ja opittuja sukupuolirooleja. Jos yhteist\u00e4 kielt\u00e4 ei ole, keskustelu voi j\u00e4\u00e4d\u00e4 yleiselle tasolle. Asiakas voi oppia k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n oikeita k\u00e4sitteit\u00e4 ilman, ett\u00e4 h\u00e4nen k\u00e4ytt\u00e4ytymisess\u00e4\u00e4n tapahtuu todellista muutosta.<\/p>\n\n\n\n

Kulttuurin huomioiminen ei tarkoita v\u00e4kivallan selitt\u00e4mist\u00e4 tai hyv\u00e4ksymist\u00e4 kulttuurilla. V\u00e4kivalta on aina tekij\u00e4n vastuulla. Kulttuurinen ymm\u00e4rrys auttaa kuitenkin tunnistamaan yhteis\u00f6llisi\u00e4 k\u00e4sityksi\u00e4, sukupuolirooleja, perhesuhteita ja h\u00e4pe\u00e4n mekanismeja, jotka voivat yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 v\u00e4kivaltaa tai est\u00e4\u00e4 avun hakemista. Jos kulttuuria korostetaan liikaa, yksil\u00f6n vastuu voi h\u00e4m\u00e4rty\u00e4. Jos sit\u00e4 ei huomioida lainkaan, suuri osa asiakkaan todellisuudesta voi j\u00e4\u00e4d\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Yhteinen kieli ja kulttuurinen ymm\u00e4rrys tukevat terapiaa<\/h2>\n\n\n\n

Laajassa, 58 tutkimusta k\u00e4sitt\u00e4neess\u00e4 katsauksessa havaittiin, ett\u00e4 kielimuuri vaikeuttaa sek\u00e4 mielenterveyspalveluihin hakeutumista ett\u00e4 hoidon toteuttamista. Sek\u00e4 asiakkaat ett\u00e4 ammattilaiset pitiv\u00e4t t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 mahdollisuutta saada palvelua asiakkaan vahvalla kielell\u00e4 ja kulttuurisesti ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla. (3.<\/a>)
Kun terapeutti puhuu asiakkaan omaa kielt\u00e4, asiakkaan ei tarvitse jatkuvasti mietti\u00e4, miten jokin tunne tai kokemus k\u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n. Terapeutti voi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 sanojen lis\u00e4ksi esimerkiksi huumoria, vertauskuvia, sanontoja, hiljaisuutta ja puheen s\u00e4vyj\u00e4. My\u00f6s perheen, yhteis\u00f6n, uskonnon ja muuttokokemuksen merkitysten avaamiseen voi kulua v\u00e4hemm\u00e4n aikaa. Pelkk\u00e4 sama etninen tai kulttuurinen tausta ei kuitenkaan takaa onnistunutta terapiaa. Meta-analyysien perusteella asiakkaat usein toivovat samaa etnist\u00e4 taustaa edustavaa terapeuttia, mutta vaikutus varsinaisiin hoitotuloksiin on ollut keskim\u00e4\u00e4rin melko pieni. Terapian laatu, terapeuttinen suhde ja ammatillinen osaaminen ovat ratkaisevia. (4<\/a>.) Samasta yhteis\u00f6st\u00e4 tuleva terapeutti ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole jokaiselle turvallisin vaihtoehto. Asiakas voi pel\u00e4t\u00e4 henkil\u00f6kohtaisten asioiden levi\u00e4v\u00e4n pieness\u00e4 yhteis\u00f6ss\u00e4. Siksi asiakkaalta pit\u00e4isi kysy\u00e4 h\u00e4nen omia toiveitaan: toiselle t\u00e4rkeint\u00e4 on yhteinen kieli, toiselle terapeutin sukupuoli ja kolmannelle se, ettei terapeutti kuulu h\u00e4nen omaan yhteis\u00f6\u00f6ns\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kulttuurisesti mukautettu terapia on enemm\u00e4n kuin k\u00e4\u00e4nn\u00f6s<\/h2>\n\n\n\n

Kulttuurisesti mukautettu terapia ei tarkoita vain materiaalien k\u00e4\u00e4nt\u00e4mist\u00e4 toiselle kielelle. My\u00f6s k\u00e4ytettyj\u00e4 k\u00e4sitteit\u00e4, esimerkkej\u00e4, tavoitteita, perheen asemaa, uskonnollisuutta ja ty\u00f6skentelytapoja t\u00e4ytyy arvioida. Laajassa meta-analyysissa kulttuurisesti mukautetut psykologiset interventiot tuottivat parempia tuloksia kuin mukauttamattomat tai muut vertailuhoidot. (5.<\/a>) My\u00f6s pakolaisia ja turvapaikanhakijoita koskevassa vuoden 2024 tutkimuskatsauksessa kulttuurisesti mukautettuja hoitoja pidettiin lupaavina, vaikka tutkimustieto siit\u00e4, mitk\u00e4 mukauttamisen osat ovat t\u00e4rkeimpi\u00e4, on edelleen osin puutteellista. (6<\/a>.) THL:n PALOMA-k\u00e4sikirjassa<\/a> korostetaan asiakkaan oireiden ja sairauskokemuksen ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4 h\u00e4nen kulttuurisessa yhteydess\u00e4\u00e4n. Asiakkaalta olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 selvitt\u00e4\u00e4 jo hoidon alussa, miten h\u00e4n itse ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ongelmansa, mist\u00e4 h\u00e4n ajattelee sen johtuvan ja millaista apua h\u00e4n pit\u00e4\u00e4 mahdollisena. <\/p>\n\n\n\n

Tulkki mahdollistaa hoidon, mutta ei yksin ratkaise ongelmaa<\/h2>\n\n\n\n

Kun omakielist\u00e4 terapeuttia ei l\u00f6ydy, ammattitulkki voi mahdollistaa terapian. Pitk\u00e4ss\u00e4 terapiassa olisi kuitenkin hyv\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mahdollisuuksien mukaan samaa, mielenterveysty\u00f6h\u00f6n perehtynytt\u00e4 tulkkia. Asiakkaan pit\u00e4isi saada vaikuttaa my\u00f6s tulkin sukupuoleen, murteeseen ja taustaan, sill\u00e4 erityisesti pieniss\u00e4 yhteis\u00f6iss\u00e4 luottamuksellisuuteen liittyv\u00e4 pelko voi est\u00e4\u00e4 vaikeista asioista puhumisen. Tulkkauksen vaikutuksesta terapian tuloksiin on ristiriitaista tutkimustietoa. Tanskalaisessa 825 traumatisoitunutta pakolaista koskeneessa tutkimuksessa tulkkia k\u00e4ytt\u00e4neiden asiakkaiden oireet v\u00e4heniv\u00e4t keskim\u00e4\u00e4rin v\u00e4hemm\u00e4n, mutta kyse oli havainnoivasta tutkimuksesta, eik\u00e4 tulos osoita, ett\u00e4 tulkkaus itsess\u00e4\u00e4n olisi aiheuttanut heikomman hoitotuloksen (7<\/a>). Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s ei siis ole, ettei tulkkaus toimisi. Sen sijaan satunnaisesti vaihtuva tulkki ilman suunnitelmallista yhteisty\u00f6t\u00e4 ei ole riitt\u00e4v\u00e4 ratkaisu pitk\u00e4kestoiseen terapiaan.<\/p>\n\n\n\n

Omakielist\u00e4 terapeuttia pit\u00e4isi voida etsi\u00e4 laajemmin<\/h2>\n\n\n\n

Omakielisen terapeutin etsint\u00e4\u00e4 ei pit\u00e4isi rajata asiakkaan omaan kaupunkiin tai hyvinvointialueeseen. Et\u00e4terapia mahdollistaa sen, ett\u00e4 esimerkiksi Tampereella asuva asiakas voi tavata Helsingiss\u00e4, Turussa tai Oulussa ty\u00f6skentelev\u00e4\u00e4 terapeuttia. Suomeen tarvittaisiin valtakunnallinen ja ajantasainen monikielisten terapeuttien hakupalvelu, josta n\u00e4kyisiv\u00e4t esimerkiksi terapeutin ty\u00f6skentelykielet ja murteet, valmius tulkkiavusteiseen ty\u00f6skentelyyn ja et\u00e4terapiamahdollisuus. Nykyisess\u00e4 Kelan j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 kuntoutuspsykoterapiaa antavan psykoterapeutin t\u00e4ytyy olla Suomessa hyv\u00e4ksytty terveydenhuollon ammattihenkil\u00f6, ja Kelan t\u00e4ytyy vahvistaa h\u00e4nen p\u00e4tevyytens\u00e4 (8<\/a>). T\u00e4m\u00e4 turvaa hoidon laatua ja potilasturvallisuutta, mutta samalla muissa maissa ty\u00f6skentelevien omakielisten terapeuttien hy\u00f6dynt\u00e4minen on vaikeaa.<\/p>\n\n\n\n

Voisiko terapeutti olla toisessa maassa?<\/h2>\n\n\n\n

T\u00e4t\u00e4 mahdollisuutta olisi syyt\u00e4 tutkia nykyist\u00e4 enemm\u00e4n. Virtuaalisia mielenterveyspalveluja koskevassa laajassa katsauksessa tarkasteltiin maahanmuuttajille ja pakolaisille suunnattuja palveluja. Osassa asiakkaat saivat et\u00e4yhteydell\u00e4 apua terapeuteilta, jotka puhuivat heid\u00e4n toivomaansa kielt\u00e4 ja tunsivat heid\u00e4n kulttuurista taustaansa. Palveluja pidettiin hy\u00f6dyllisin\u00e4 ja luotettavina. (9<\/a>.) Tutkimustieto ei kuitenkaan viel\u00e4 riit\u00e4 osoittamaan, ett\u00e4 toisessa maassa toimivan terapeutin kanssa toteutettu pitk\u00e4kestoinen psykoterapia olisi turvallista ja vaikuttavaa kaikille asiakasryhmille.

Omassa ty\u00f6ss\u00e4ni olen joissakin tilanteissa ehdottanut asiakkaalle omakielisen terapeutin etsimist\u00e4 h\u00e4nen l\u00e4ht\u00f6maastaan tai muualta ulkomailta silloin, kun sopivaa terapeuttia ei ole l\u00f6ytynyt Suomesta. Joidenkin asiakkaiden kokemukset ovat olleet my\u00f6nteisi\u00e4. He ovat kuvanneet, ett\u00e4 omalla kielell\u00e4 puhuminen on helpottanut vaikeiden kokemusten k\u00e4sittely\u00e4, luottamuksen syntymist\u00e4 ja tunnetta siit\u00e4, ett\u00e4 terapeutti ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 my\u00f6s sanojen taustalla olevia perheeseen, yhteis\u00f6\u00f6n ja kulttuuriin liittyvi\u00e4 merkityksi\u00e4. N\u00e4it\u00e4 kokemuksia ei voida pit\u00e4\u00e4 tutkimustuloksina, mutta ne osoittavat, ett\u00e4 aihetta olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tutkia. Rajat ylitt\u00e4v\u00e4\u00e4n psykoterapiaan liittyy samalla kysymyksi\u00e4 muun muassa p\u00e4tevyydest\u00e4, tietosuojasta, vastuista, lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6st\u00e4 ja kriisitilanteiden hoidosta. Euroopan komission selvityksen mukaan rajat ylitt\u00e4v\u00e4 et\u00e4l\u00e4\u00e4ketiede on kasvava ilmi\u00f6, mutta eri maiden s\u00e4\u00e4ntelyn ja vastuunjaon soveltamiseen liittyy edelleen ep\u00e4selvyyksi\u00e4 (10<\/a>).

Suomessa rajat ylitt\u00e4v\u00e4\u00e4 psykiatrista hoitoa ja psykoterapiaa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n viel\u00e4 hyvin v\u00e4h\u00e4n. Vuoden 2025 tilastoissa oli vain 11 psykiatriaan tai psykoterapiaan luokiteltua ulkomaisen hoidon korvausratkaisua. Tilastosta ei kuitenkaan voida p\u00e4\u00e4tell\u00e4, oliko kyse pitk\u00e4kestoisesta psykoterapiasta tai et\u00e4hoidosta. (11<\/a>.) Rajat ylitt\u00e4v\u00e4\u00e4 omakielist\u00e4 et\u00e4terapiaa voitaisiin siksi kokeilla hallitusti esimerkiksi siten, ett\u00e4 terapeutin p\u00e4tevyys tarkistetaan ja asiakkaalla on samalla Suomessa hoidosta vastaava taho.<\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4 Suomessa pit\u00e4isi muuttaa?<\/h2>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4iseksi asiakkaalta pit\u00e4isi kysy\u00e4 jo hoidon alussa, mill\u00e4 kielell\u00e4 h\u00e4n pystyy puhumaan kaikkein vaikeimmista asioistaan. Ei riit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n selviytyy suomeksi tavallisesta keskustelusta. Toiseksi tarvitaan valtakunnallinen monikielisten terapeuttien verkosto ja et\u00e4terapian suunnitelmallisempaa hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4. Kolmanneksi terapian sopivuutta pit\u00e4isi arvioida jo ensimm\u00e4isten tapaamisten aikana. Asiakkaalta voitaisiin kysy\u00e4 h\u00e4nen vahvimmalla kielell\u00e4\u00e4n: koetko tulleesi ymm\u00e4rretyksi, pystytk\u00f6 puhumaan t\u00e4rkeimmist\u00e4 asioista ja ymm\u00e4rr\u00e4tk\u00f6 terapian tavoitteet? Nelj\u00e4nneksi tulkkiavusteiselle terapialle tarvitaan selke\u00e4t laatukriteerit. Viidenneksi Suomeen tarvitaan lis\u00e4\u00e4 monikielisi\u00e4 psykoterapeutteja sek\u00e4 selke\u00e4mpi\u00e4 t\u00e4ydent\u00e4vi\u00e4 koulutuspolkuja ulkomailla koulutetuille ammattilaisille. Lis\u00e4ksi tarvitaan tutkimusta, jossa terapiaan p\u00e4\u00e4syn lis\u00e4ksi seurataan asiakkaan kielt\u00e4, tulkin k\u00e4ytt\u00f6\u00e4, hoidon keskeytymist\u00e4, kokemusta ymm\u00e4rretyksi tulemisesta sek\u00e4 todellisia hoitotuloksia.<\/p>\n\n\n\n

Avoin ovi ei viel\u00e4 tarkoita saavutettavaa palvelua<\/h2>\n\n\n\n

Suomalaisen terapiaj\u00e4rjestelm\u00e4n ongelma ei ole se, ett\u00e4 kaikki terapeutit toimisivat v\u00e4\u00e4rin tai ettei psykoterapia olisi vaikuttavaa. Ongelma syntyy, jos oletamme liian helposti saman palvelun toimivan samalla tavalla kaikille. V\u00e4kivaltaty\u00f6ss\u00e4 n\u00e4emme, kuinka suuri merkitys kielell\u00e4, luottamuksella ja kulttuurisella ymm\u00e4rryksell\u00e4 voi olla. V\u00e4kivaltaa kokenut ihminen ei aina l\u00f6yd\u00e4 sanoja pelolleen. V\u00e4kivaltaa k\u00e4ytt\u00e4nyt voi puhua vastuusta ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 viel\u00e4, mit\u00e4 vastuun ottaminen h\u00e4nen omassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n tarkoittaa.<\/p>\n\n\n\n

\n

Vuosi terapiassa ei viel\u00e4 tarkoita, ett\u00e4 asiakas on saanut vuoden ajan vaikuttavaa hoitoa.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n

Yhdenvertaisuus ei tarkoita sit\u00e4, ett\u00e4 kaikille annetaan sama palvelu. Se tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 jokaisella on todellinen mahdollisuus saada sellaista hoitoa, jonka h\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ja jossa my\u00f6s h\u00e4n tulee ymm\u00e4rretyksi. Palvelun ovi voi olla auki. Silti palvelu ei ole saavutettava, jos asiakkaan kieli, historia ja todellisuus j\u00e4\u00e4v\u00e4t oven ulkopuolelle.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/strong><\/h2>\n\n\n\n


1. Lehti, V., Kiesepp\u00e4, V., Gissler, M., Suvisaari, J. & Markkula, N. (2025). Psychotherapy use among migrants: A register-based longitudinal study. Journal of Epidemiology and Community Health, 79(1), 49\u201355.<\/p>\n\n\n\n

2. Farahani, H., Martikainen, J., Golamrej Eliasi, L., Tavakol, M. & Toikko, T. (2024). Lay perceptions of mental health among Afghan forced migrants residing in Finland. Social Work in Mental Health, 22(5), 645\u2013674. <\/p>\n\n\n\n

3. Krystallidou, D. ym. (2024). Communication in refugee and migrant mental healthcare: A systematic rapid review on the needs, barriers and strategies of seekers and providers of mental health services. Health Policy, 139, 104949. <\/p>\n\n\n\n

4. Cabral, R. R. & Smith, T. B. (2011). Racial\/ethnic matching of clients and therapists in mental health services: A meta-analytic review of preferences, perceptions, and outcomes. Journal of Counseling Psychology, 58(4), 537\u2013554.<\/p>\n\n\n\n

5. Hall, G. C. N., Ibaraki, A. Y., Huang, E. R., Marti, C. N. & Stice, E. (2016). A meta-analysis of cultural adaptations of psychological interventions. Behavior Therapy, 47(6), 993\u20131014.

6. McDermott, L., Hameed, I. & Lau-Zhu, A. (2024). Cultural adaptations, efficacy, and acceptability of psychological interventions for adults with refugee or asylum-seeker status: A systematic review. Trauma, Violence, & Abuse. <\/p>\n\n\n\n

7. Castaneda, A. E. ym. (toim.) (2018). Pakolaisten mielenterveyden tukeminen Suomessa \u2013 PALOMA-k\u00e4sikirja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. <\/p>\n\n\n\n

8. Sander, R., Laugesen, H., Skammeritz, S., Mortensen, E. L. & Carlsson, J. (2019). Interpreter-mediated psychotherapy with trauma-affected refugees: A retrospective cohort study. Psychiatry Research, 271, 684\u2013692. <\/p>\n\n\n\n

9. Kela (2026). Kuntoutuspsykoterapian palveluntuottajaksi hakeminen. <\/p>\n\n\n\n

10. Hynie, M. ym. (2023). Access to virtual mental healthcare and support for refugee and immigrant groups: A scoping review. Journal of Immigrant and Minority Health, 25, 1171\u20131195.

11. Euroopan komissio (2022). Study supporting the evaluation of Directive 2011\/24\/EU on patients\u2019 rights in cross-border healthcare.

12. Rajat ylitt\u00e4v\u00e4n terveydenhuollon yhteyspiste & Kela (2026). Rajat ylitt\u00e4v\u00e4n terveydenhuollon tilastotietoja Suomesta 2025. <\/p>\n\n\n\n


<\/p>\n\n\n\n

\n

Fardin Abbasi<\/strong>
Kriisity\u00f6ntekij\u00e4, sosionomi (AMK)
Setlementti Tampere ry, V\u00e4kivaltaty\u00f6n yksikk\u00f6<\/h3><\/div>\n<\/div><\/div><\/div>\nSeuraa meit\u00e4: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"rss\"<\/a>\"youtube\"<\/a>\"instagram\"<\/a>Jaa julkaisu: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"reddit\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>\"tumblr\"<\/a>\"mail\"<\/a><\/span>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Palvelun ovi voi olla auki. Silti palvelu ei ole saavutettava, jos asiakkaan kieli, historia ja todellisuus j\u00e4\u00e4v\u00e4t oven ulkopuolelle.<\/p>\n","protected":false},"author":4191,"featured_media":4582,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12],"tags":[],"class_list":["post-4576","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-artikkelit"],"featured_image_urls_v2":{"full":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2026\/09\/harja-scaled.jpg",2560,1132,false],"thumbnail":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2026\/09\/harja-150x150.jpg",150,150,true],"medium":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2026\/09\/harja-300x133.jpg",300,133,true],"medium_large":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2026\/09\/harja-768x340.jpg",768,340,true],"large":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2026\/09\/harja-1024x453.jpg",1024,453,true],"hd_qu_size2":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2026\/09\/harja-400x400.jpg",400,400,true],"1536x1536":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2026\/09\/harja-1536x679.jpg",1536,679,true],"2048x2048":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2026\/09\/harja-2048x906.jpg",2048,906,true],"post-thumbnail":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2026\/09\/harja-484x214.jpg",484,214,true],"esotera-featured":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2026\/09\/harja-484x300.jpg",484,300,true],"esotera-featured-lp":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2026\/09\/harja-1560x300.jpg",1560,300,true],"esotera-featured-half":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2026\/09\/harja-800x300.jpg",800,300,true],"esotera-featured-third":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2026\/09\/harja-512x300.jpg",512,300,true],"esotera-lpbox-1":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2026\/09\/harja-780x560.jpg",780,560,true],"esotera-lpbox-2":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2026\/09\/harja-480x600.jpg",480,600,true]},"post_excerpt_stackable_v2":"

Palvelun ovi voi olla auki. Silti palvelu ei ole saavutettava, jos asiakkaan kieli, historia ja todellisuus j\u00e4\u00e4v\u00e4t oven ulkopuolelle.<\/p>\n","category_list_v2":"Artikkelit<\/a>","author_info_v2":{"name":"mimtuo","url":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/author\/mimtuo\/"},"comments_num_v2":"0 comments","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4576","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4191"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4576"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4576\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4585,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4576\/revisions\/4585"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/media\/4582"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4576"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4576"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4576"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}