{"id":156,"date":"2017-06-06T09:11:22","date_gmt":"2017-06-06T09:11:22","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomeaedistyneille\/?p=156"},"modified":"2017-06-21T10:58:44","modified_gmt":"2017-06-21T10:58:44","slug":"harvinaiset-sijamuodot","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomeaedistyneille\/2017\/06\/06\/harvinaiset-sijamuodot\/","title":{"rendered":"Harvinaiset sijamuodot"},"content":{"rendered":"

Suomen kieless\u00e4 on 15 sijamuotoa. Niist\u00e4 kolmea (abessiivi, komitatiivi, instruktiivi) kutsutaan usein harvinaisiksi sijamuodoiksi, koska ne eiv\u00e4t ole kovin yleisi\u00e4 nykykieless\u00e4. Ne esiintyv\u00e4t kuitenkin edelleen joissakin idiomeissa ja tietyiss\u00e4 rakenteissa, joten edistyneen kielenoppijan on hyv\u00e4 tunnistaa ne.<\/p>\n

<\/p>\n

 <\/p>\n

a) ABESSIIVI -tta, -tt\u00e4<\/em><\/strong><\/p>\n

Abessiivi korvataan nykykieless\u00e4 usein prepositiolla ilman<\/em> tai \u00ad-ton<\/em>-p\u00e4\u00e4tteisell\u00e4 adjektiivilla: rahatta\u00a0<\/em>= ilman rahaa, rahaton<\/p>\n

Eniten abessiivia k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n MA-infinitiivin kanssa<\/strong> ja joissakin sanonnoissa.<\/p>\n

En voinut olla nauramatta<\/strong>!\u00a0<\/em>\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0= ilman, ett\u00e4 nauran \/ minun oli pakko nauraa (he naura\/vat > naura\/ma\/tta)
\nVoisitko olla huutamatta<\/strong>?\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0<\/em>= \u00c4l\u00e4 huuda! (he huuta\/vat > huuta\/ma\/tta)
\nH\u00e4n j\u00e4tt\u00e4\u00e4 aina harjoitukset tekem\u00e4tt\u00e4.
\n<\/strong><\/em>Olin h\u00e4nelle vihainen syytt\u00e4 suotta<\/strong>.\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0<\/em>= turhaan, ilman syyt\u00e4<\/p>\n

\u00a0<\/strong><\/p>\n

b) KOMITATIIVI<\/strong> -ine + omistusliite<\/em><\/strong><\/p>\n

Komitatiivi korvataan nykykieless\u00e4 usein postpositiolla kanssa<\/em>. Yksikk\u00f6 ja monikko ovat samanlaiset, joten esimerkiksi yst\u00e4vineen <\/em>voi merkit\u00e4 \u2019yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 kanssa\u2019 tai \u2019yst\u00e4viens\u00e4 kanssa\u2019.<\/p>\n

Matkustin kes\u00e4ll\u00e4 perhe\/ine\/ni<\/strong> Ruotsiin.\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0<\/em>= perheeni kanssa
\nMikko l\u00e4hti h\u00e4\u00e4matkalle kauniine<\/strong> vaimoineen<\/strong>.\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0<\/em>= kauniin vaimonsa kanssa
\nTurku saaristoineen<\/strong> on suosittu turistikohde kes\u00e4isin.\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0<\/em>= ja sen saaristo
\nSeminaari iltaohjelmineen<\/strong> on osallistujille maksuton.<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

c) INSTRUKTIIVI -n<\/em><\/strong><\/p>\n

Instruktiivi esiintyy l\u00e4hinn\u00e4 joissakin fraaseissa ja vastaa kysymyksiin mill\u00e4 tavalla?<\/em> mink\u00e4 avulla? <\/em>Sijamuotoa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n melkein aina monikossa.<\/p>\n

H\u00e4n on auttanut minua moni\/n tavoi\/n<\/strong>.
\n<\/em>Kes\u00e4ll\u00e4 on ihana k\u00e4vell\u00e4 ulkona paljain jaloin.
\n<\/strong><\/em>Talvella ei kannata kulkea ulkona paljain p\u00e4in<\/strong>.
\n<\/em>Se on totta, kuulin sen omin korvin <\/strong>ja n\u00e4in omin silmin<\/strong>!
\n<\/em>Yst\u00e4v\u00e4llisin terveisin <\/em><\/strong>Niina<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

Instruktiivi on eniten k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 E-infinitiivin kanssa.<\/p>\n

Tulitko t\u00f6ihin k\u00e4vellen<\/strong>?\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0<\/em>k\u00e4vell\u00e4 > k\u00e4vell\/e\/n
\nH\u00e4n katsoi minua hymyillen.\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0<\/strong><\/em>= ja hymyili, niin ett\u00e4 hymyili
\nMik\u00e4 laulaen<\/strong> tulee, se vihelt\u00e4en <\/strong>menee.<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

ekstra: PROLATIIVI -(i)tse <\/strong><\/p>\n

Prolatiivi on johdin, jolla muodostetaan v\u00e4yl\u00e4\u00e4 tarkoittavia adverbej\u00e4. Prolatiivi vastaa kysymyksiin mit\u00e4 kautta? mit\u00e4 reitti\u00e4?<\/em><\/p>\n

puhelimitse, s\u00e4hk\u00f6postitse, maanteitse, sillan alitse, meid\u00e4n ohitsemme<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

Harjoitus. Kirjoita sanat oikeassa muodossa. K\u00e4yt\u00e4 abessiivia, komitatiivia, instruktiivia ja prolatiivia. <\/strong>Katso vastaukset kommenttiboksista!<\/p>\n

    \n
  1. Tulin t\u00e4n\u00e4\u00e4n t\u00f6ihin ________________________ (py\u00f6r\u00e4ill\u00e4).<\/li>\n
  2. L\u00e4het\u00e4n sinulle tiedot _____________________________ (s\u00e4hk\u00f6posti).<\/li>\n
  3. Saanko esitell\u00e4: tohtori Virtanen __________________________ (puoliso).<\/li>\n
  4. H\u00e4n j\u00e4i istumaan _______________________ (yksi).<\/li>\n
  5. L\u00e4het\u00e4n sinulle kutsun tapahtumaan\u00a0_________________________ (Facebook).<\/li>\n
  6. N\u00e4in sen ___________________________ (omat silm\u00e4t)!<\/li>\n
  7. H\u00e4n selvisi siit\u00e4 ______________________________ (vaikeudet).<\/li>\n
  8. L\u00e4het\u00e4 hakemus ____________________________ (liite) s\u00e4hk\u00f6postilla.<\/li>\n
  9. Kuinka kauan ihminen voi selvit\u00e4 _________________________ (sy\u00f6d\u00e4 + MA) ja _____________________ (juoda + MA)?<\/li>\n
  10. H\u00e4n teki kaiken ________________________ (omat p\u00e4\u00e4t) eli kysym\u00e4tt\u00e4 lupaa muilta.<\/li>\n
  11. Edes Roope Ankka __________________________ (kaikki rahat) ei pysty ostamaan sit\u00e4!<\/li>\n
  12. Joka ____________________ (kuri) kasvaa, se _____________________ (kunnia) kuolee.<\/li>\n<\/ol>\n

    Artikkelin pohjana k\u00e4ytetyt l\u00e4hteet: VISK<\/a>, Suomen kielioppia ulkomaalaisille (Leila White 2010, 8. painos,\u00a0Finn Lectura).<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Suomen kieless\u00e4 on 15 sijamuotoa. Niist\u00e4 kolmea (abessiivi, komitatiivi, instruktiivi) kutsutaan usein harvinaisiksi sijamuodoiksi, koska ne eiv\u00e4t ole kovin yleisi\u00e4 nykykieless\u00e4. Ne esiintyv\u00e4t kuitenkin edelleen joissakin idiomeissa ja tietyiss\u00e4 rakenteissa, joten edistyneen kielenoppijan on hyv\u00e4 tunnistaa ne.<\/p>\n","protected":false},"author":1566,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3,27],"tags":[],"class_list":["post-156","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kielioppi","category-sijamuodot"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomeaedistyneille\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/156","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomeaedistyneille\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomeaedistyneille\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomeaedistyneille\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1566"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomeaedistyneille\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=156"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomeaedistyneille\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/156\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":564,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomeaedistyneille\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/156\/revisions\/564"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomeaedistyneille\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=156"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomeaedistyneille\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=156"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomeaedistyneille\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=156"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}