{"id":312,"date":"2017-06-14T08:35:14","date_gmt":"2017-06-14T08:35:14","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomeaedistyneille\/?p=312"},"modified":"2017-06-21T10:56:14","modified_gmt":"2017-06-21T10:56:14","slug":"predikatiivi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomeaedistyneille\/2017\/06\/14\/predikatiivi\/","title":{"rendered":"Predikatiivi"},"content":{"rendered":"<p>Predikatiivi on lauseenj\u00e4sen, joka kertoo, millainen tai mik\u00e4 toinen lauseenj\u00e4sen on. Predikatiivilauseen perustapaus on muotoa <em>subjekti + olla-verbi + predikatiivi <\/em>(<em>Talo on punainen<\/em>). T\u00e4llaisessa lauseessa predikatiivi on joko nominatiivissa eli perusmuodossa tai partitiivissa. Sijamuodon valintaan vaikuttaa se, millainen lauseen subjekti on.<\/p>\n<p><!--more--><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter wp-image-318\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomeaedistyneille\/wp-content\/uploads\/sites\/109\/2017\/06\/predikatiivi.jpg\" alt=\"\" width=\"500\" height=\"357\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomeaedistyneille\/wp-content\/uploads\/sites\/109\/2017\/06\/predikatiivi.jpg 665w, https:\/\/blogit.utu.fi\/suomeaedistyneille\/wp-content\/uploads\/sites\/109\/2017\/06\/predikatiivi-300x214.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 500px) 100vw, 500px\" \/><\/p>\n<ul>\n<li>Predikatiivilauseen <u>subjekti on aina yksik\u00f6n tai monikon\u00a0nominatiivissa<\/u>: <strong><em>Suklaa <\/em><\/strong><em>on hyv\u00e4\u00e4<\/em>.<\/li>\n<li>Kieltosana ei vaikuta predikatiivin sijamuotoon: <em>Auto on kallis.<\/em> <em>Auto <strong>ei ole <\/strong>kallis.<\/em><\/li>\n<li>Jos predikatiivina on omistaja, k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n genetiivi\u00e4: <em>Tuo kirja on <strong>Maijan<\/strong>. <\/em><\/li>\n<\/ul>\n<p>Predikatiivina substantiivi:<br \/>\n<em>Suklaa on hyv\u00e4<strong> j\u00e4lkiruoka<\/strong>. <\/em>(vertaa: suklaa on hyv\u00e4\u00e4)<br \/>\n<em>Rakkaus on ihana <strong>tunne<\/strong>. <\/em>(vertaa rakkaus on ihanaa)<br \/>\n<em>Nuo autot ovat <strong>henkil\u00f6autoja<\/strong><\/em><strong>. <\/strong>(vertaa: autot ovat kalliita)<\/p>\n<p>Predikatiivin sijamuodolla voi luonnehtia subjektin joko konkreettiseksi, jaottomaksi kokonaisuudeksi tai ainesanaksi:<br \/>\n<em>J\u00e4\u00e4tel\u00f6 on <strong>herkullinen<\/strong>.<\/em> (yksi tietty j\u00e4\u00e4tel\u00f6)<em><br \/>\nJ\u00e4\u00e4tel\u00f6 on <strong>herkullista<\/strong>. <\/em>(j\u00e4\u00e4tel\u00f6 yleens\u00e4)<\/p>\n<p>Predikatiivin sijamuotoon on hyv\u00e4 kiinnitt\u00e4\u00e4 erityist\u00e4 huomiota, kun subjekti on pronomini <em>(se, t\u00e4m\u00e4,<\/em> <em>kaikki<\/em> yms.). Mik\u00e4 ero seuraavilla virkkeill\u00e4 on?<br \/>\na) <em>T\u00e4m\u00e4 on <strong>lasi<\/strong>. \/\u00a0 <\/em><em>T\u00e4m\u00e4 on <strong>lasia<\/strong>.<br \/>\n<\/em>b) <em>Kaikki olivat <strong>ihania<\/strong>. \/ <\/em><em>Kaikki oli <strong>ihanaa<\/strong>.<\/em><\/p>\n<p>a) Konkreettinen esine vs. materiaali<br \/>\nb) Kaikki ihmiset, esineet tai muut sellaiset\u00a0vs. abstrakti tai ainesana\u00a0kaikki<\/p>\n<p>Huomaa my\u00f6s kysymyssanan muoto:<br \/>\n<strong><em>Millainen <\/em><\/strong><em>asuntosi on? \u2013 Asuntoni on <strong>pieni <\/strong>mutta silti <strong>kodikas<\/strong> ja <strong>viihtyis\u00e4<\/strong>.<br \/>\n<strong>Millaista <\/strong>suomen kielen opiskelu on?\u00a0\u2013 Suomen kielen opiskelu on <strong>mielenkiintoista<\/strong><strong>.<\/strong><\/em><em>\u00a0<\/em><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Harjoitus<\/strong> <strong>1. Jatka lausetta samalla adjektiivilla. Onko adjektiivi perusmuodossa vai partitiivissa? Miksi? <\/strong>Katso vastaukset kommenttiboksista.<\/p>\n<p><em>Malli: Auto on kallis, mutta vene on viel\u00e4 <strong>kalliimpi.<\/strong><\/em><\/p>\n<ol>\n<li>T\u00e4m\u00e4 huone on viile\u00e4, mutta tuo toinen on viel\u00e4<\/li>\n<li>Limsa on kylm\u00e4\u00e4, mutta j\u00e4\u00e4tel\u00f6 on viel\u00e4<\/li>\n<li>Koirat ovat s\u00f6p\u00f6j\u00e4, mutta kissat ovat viel\u00e4<\/li>\n<li>T\u00e4m\u00e4 takki on l\u00e4mmin, mutta sinun takkisi on viel\u00e4<\/li>\n<li>N\u00e4m\u00e4 keng\u00e4t ovat hienot, mutta nuo keng\u00e4t ovat viel\u00e4<\/li>\n<li>T\u00e4m\u00e4 elokuva on hauska, mutta eilen katsomani elokuva oli viel\u00e4<\/li>\n<li>Ruotsalaiset elokuvat ovat j\u00e4nnitt\u00e4vi\u00e4, mutta tanskalaiset elokuvat ovat<\/li>\n<li>Piim\u00e4 on hapanta, mutta jogurtti on viel\u00e4<\/li>\n<li>Kattila on kuuma, mutta paistinpannu on viel\u00e4<\/li>\n<li>T\u00e4m\u00e4 ruoka on ihan hyv\u00e4\u00e4, mutta se eilinen ruoka oli viel\u00e4<\/li>\n<\/ol>\n<p>Artikkelin pohjana k\u00e4ytetyt l\u00e4hteet: <a href=\"http:\/\/scripta.kotus.fi\/visk\/etusivu.php\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">VISK<\/a>, Suomen kielioppia ulkomaalaisille (Leila White 2010, 8. painos,\u00a0Finn Lectura).<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Predikatiivi on lauseenj\u00e4sen, joka kertoo, millainen tai mik\u00e4 toinen lauseenj\u00e4sen on. Predikatiivilauseen perustapaus on muotoa subjekti + olla-verbi + predikatiivi (Talo on punainen). T\u00e4llaisessa lauseessa predikatiivi on joko nominatiivissa eli perusmuodossa tai partitiivissa. Sijamuodon valintaan vaikuttaa se, millainen lauseen subjekti on.<\/p>\n","protected":false},"author":1566,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3,27,18],"tags":[],"class_list":["post-312","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kielioppi","category-sijamuodot","category-syntaksi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomeaedistyneille\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/312","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomeaedistyneille\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomeaedistyneille\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomeaedistyneille\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1566"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomeaedistyneille\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=312"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomeaedistyneille\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/312\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":555,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomeaedistyneille\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/312\/revisions\/555"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomeaedistyneille\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=312"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomeaedistyneille\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=312"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomeaedistyneille\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=312"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}