{"id":579,"date":"2017-06-22T11:56:59","date_gmt":"2017-06-22T11:56:59","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomeaedistyneille\/?p=579"},"modified":"2017-06-22T12:24:11","modified_gmt":"2017-06-22T12:24:11","slug":"nesessiivirakenne-aina-mun-pitaa-opiskella","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomeaedistyneille\/2017\/06\/22\/nesessiivirakenne-aina-mun-pitaa-opiskella\/","title":{"rendered":"Nesessiivirakenne: Aina mun pit\u00e4\u00e4 opiskella"},"content":{"rendered":"

Prototyyppinen nesessiivirakenne on muotoa genetiivisubjekti + nesessiiviverbi yksik\u00f6n kolmannessa persoonassa\u00a0+ A-infinitiivi: minun pit\u00e4\u00e4 opiskella<\/em>. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa tarkastellaan erilaisia nesessiivilauseita.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Nesessiivilauseen verbi<\/strong> on aina yksik\u00f6n kolmannessa persoonassa: minun pit\u00e4\u00e4<\/strong> l\u00e4hte\u00e4, meid\u00e4n pit\u00e4\u00e4<\/strong> l\u00e4hte\u00e4. <\/em>Verbi ei siis kongruoi subjektin luvun kanssa.<\/p>\n

Jos nesessiivilauseella on subjekti<\/strong>, se on genetiiviss\u00e4 ja tavallisesti\u00a0ennen verbi\u00e4: minun <\/em><\/strong>pit\u00e4\u00e4 l\u00e4hte\u00e4<\/em>. Eksistentiaalilauseessa ja omistuslauseessa subjekti on kuitenkin lauseen lopussa nominatiivissa tai partitiivissa: sinulla t\u00e4ytyy olla matkalippu<\/strong>. <\/em>Nesessiivirakenteita k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n paljon my\u00f6s ilman subjektia: kannattaa opiskella ahkerasti<\/em>.<\/p>\n

Nesessiivilauseen objekti\u00a0<\/strong>on\u00a0nominatiivissa tai partitiivissa. Genetiiviobjekti\u00a0ei ole mahdollinen:<\/p>\n

Min\u00e4 ostan auton<\/em>.\u00a0\u2192 Minun t\u00e4ytyy ostaa auto<\/em>.
\nLiisa s\u00f6i omenan<\/em>.\u00a0\u2192 Liisan piti sy\u00f6d\u00e4 omena<\/em>.
\nMin\u00e4 en ostanut autoa<\/em>. \u2192 Minun ei tarvinnut ostaa autoa<\/em>.
\nTein kaikki harjoitukset<\/em>. \u2192 Minun oli pakko tehd\u00e4 kaikki harjoitukset<\/em>.
\nTapaan h\u00e4net<\/em> huomenna. \u2192 Minun\u00a0pit\u00e4\u00e4 tavata h\u00e4net <\/em>huomenna.<\/p>\n

T\u00e4yty\u00e4- <\/em>ja pit\u00e4\u00e4<\/em>-verbeill\u00e4\u00a0voi olla\u00a0nesessiivisen merkityksen lis\u00e4ksi my\u00f6s muunlainen merkitys:<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kaikista nesessiivisist\u00e4 verbeist\u00e4 ei ole k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 negatiivisia muotoja tai niill\u00e4 on eri merkitys kuin suora kielto. Sek\u00e4 t\u00e4yty\u00e4<\/em>– ett\u00e4 pit\u00e4\u00e4<\/em>-verbien negatiivisena parina k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n usein tarvita<\/em>-verbi\u00e4:<\/p>\n

Minun t\u00e4ytyy<\/em> tehd\u00e4 t\u00f6it\u00e4. \u2194 Minun ei tarvitse<\/em> tehd\u00e4 t\u00f6it\u00e4.
\nMinun pit\u00e4\u00e4<\/em> tehd\u00e4 t\u00f6it\u00e4.\u00a0 \u2194 Minun ei tarvitse<\/em> tehd\u00e4 t\u00f6it\u00e4.
\nMinun on pakko<\/em> tehd\u00e4 t\u00f6it\u00e4.\u00a0 \u2194 Minun ei ole pakko <\/em>tehd\u00e4 t\u00f6it\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

Suomen kielen oppikirjoissa nesessiivirakenteen esimerkkin\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n erityisesti t\u00e4yty\u00e4<\/em>-verbi\u00e4: minun t\u00e4ytyy<\/strong> opiskella. <\/em>Oppikirjat korostavat t\u00e4yty\u00e4-<\/em>verbi\u00e4, koska sill\u00e4 voi ilmaista helposti monenlaista nesessiivisyytt\u00e4.\u00a0Puhutussa kieless\u00e4 pit\u00e4\u00e4<\/em>-verbi on kuitenkin jonkin verran\u00a0k\u00e4ytetympi: mun pit\u00e4\u00e4<\/strong> opiskella, mun pit\u00e4is<\/strong> l\u00e4htee nyt kotiin. <\/em>Huomaa my\u00f6s, ett\u00e4 tarvita<\/em>-verbist\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n puhekieless\u00e4\u00a0yleens\u00e4 tarttee<\/em>-muotoa: mun tarttee<\/strong> opiskella, mun ei tartte<\/strong> viel\u00e4 l\u00e4htee kotiin.<\/em><\/p>\n

Pertti Kurikan nimip\u00e4iv\u00e4t, Suomen euroviisuehdokas vuodelta 2015, n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mallia nesessiivirakenteen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4: Aina mun pit\u00e4\u00e4<\/a>.<\/p>\n

Artikkelin pohjana k\u00e4ytetyt l\u00e4hteet: VISK<\/a>, Suomen kielioppia ulkomaalaisille (Leila White 2010, 8. painos,\u00a0Finn Lectura), Haltia 2015<\/a>,\u00a0V\u00e4litalo 2015<\/a>.<\/p>\n

HARJOITUS 1. Vastaa kysymyksiin. <\/strong>Voit kirjoittaa vastaukset kommenttiboksiin ja saada niist\u00e4 palautetta.<\/p>\n

    \n
  1. Mit\u00e4 sinun t\u00e4ytyy tehd\u00e4 viel\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n?<\/li>\n
  2. Mit\u00e4 sinun ei tarvitse tehd\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n?<\/li>\n
  3. Mit\u00e4 pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4, jos haluaa miljon\u00e4\u00e4riksi?<\/li>\n
  4. Mit\u00e4 l\u00e4\u00e4k\u00e4rin pit\u00e4\u00e4 osata?<\/li>\n
  5. Mit\u00e4 pit\u00e4isi tehd\u00e4, jos selk\u00e4 on kipe\u00e4?<\/li>\n
  6. Mit\u00e4 on syyt\u00e4 tehd\u00e4, jos nukkuu aina pommiin?<\/li>\n
  7. Mit\u00e4 tarvitsee osata, jos haluaa trapetsitaiteilijaksi?<\/li>\n
  8. Mit\u00e4 tarvitsee tehd\u00e4 joka p\u00e4iv\u00e4?<\/li>\n
  9. Mit\u00e4 ei pit\u00e4isi tehd\u00e4 koskaan?<\/li>\n<\/ol>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Prototyyppinen nesessiivirakenne on muotoa genetiivisubjekti + nesessiiviverbi yksik\u00f6n kolmannessa persoonassa\u00a0+ A-infinitiivi: minun pit\u00e4\u00e4 opiskella. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa tarkastellaan erilaisia nesessiivilauseita.<\/p>\n","protected":false},"author":1566,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3,27,18,6],"tags":[],"class_list":["post-579","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kielioppi","category-sijamuodot","category-syntaksi","category-verbit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomeaedistyneille\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/579","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomeaedistyneille\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomeaedistyneille\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomeaedistyneille\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1566"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomeaedistyneille\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=579"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomeaedistyneille\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/579\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":624,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomeaedistyneille\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/579\/revisions\/624"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomeaedistyneille\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=579"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomeaedistyneille\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=579"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomeaedistyneille\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=579"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}