{"id":630,"date":"2017-07-06T09:12:32","date_gmt":"2017-07-06T09:12:32","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomeaedistyneille\/?p=630"},"modified":"2017-07-06T09:21:47","modified_gmt":"2017-07-06T09:21:47","slug":"konjunktiot","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomeaedistyneille\/2017\/07\/06\/konjunktiot\/","title":{"rendered":"Konjunktiot"},"content":{"rendered":"<p><strong>Virke<\/strong> tarkoittaa ison alkukirjaimen ja pisteen tai kysymys- tai huutomerkin v\u00e4list\u00e4 tekstin osaa. Virkkeess\u00e4 voi olla yksi <strong>lause<\/strong> (<em>Suomessa<strong> asuu<\/strong> noin 5,5 miljoonaa ihmist\u00e4<\/em>)\u00a0tai useita toisiinsa liittyvi\u00e4\u00a0lauseita (<em>Suomessa <strong>asuu<\/strong> vain v\u00e4h\u00e4n ihmisi\u00e4, kun <strong>verrataan<\/strong> moneen muuhun valtioon<\/em>). <!--more--><\/p>\n<p>Lauseen ydin on <strong>persoonamuotoinen verbi<\/strong>. Virke ja lause voivat koostua pelk\u00e4st\u00e4 verbist\u00e4: <em>Tuulee. Menn\u00e4\u00e4n! Nukahdin.<\/em><\/p>\n<p>Lauseet jaetaan p\u00e4\u00e4- ja sivulauseisiin. Yhden virkkeen lauseet liittyv\u00e4t aina samaan asiaan. Jos virkkeess\u00e4 on paljon lauseita, voi sit\u00e4 olla vaikea lukea. Sen takia 1\u20133 lausetta yhdess\u00e4 virkkeess\u00e4 on yleens\u00e4 hyv\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4. Lauseita voidaan yhdist\u00e4\u00e4 toisiinsa konjunktioilla, kysymyssanoilla, relatiivipronomineilla tai lauseenvastikkeilla. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi yleisimpien konjunktioiden merkitykset sek\u00e4 tarkastellaan joitakin helposti sekoittuvia konjunktioita.<\/p>\n<p>Konjukntiot voidaan jakaa rinnastus- ja alistuskonjunktioihin. Rinnastuskonjunktiot yhdist\u00e4v\u00e4t kahta tai useampaa samanarvoista p\u00e4\u00e4lausetta. Alistuskonjunktiot\u00a0yhdist\u00e4v\u00e4t kahta tai useampaa eriarvoista\u00a0lausetta eli p\u00e4\u00e4- ja sivulauseita. Se, onko konjunktio rinnasteinen vai alisteinen, vaikuttaa esimerkiksi\u00a0pilkkujen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter wp-image-632\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomeaedistyneille\/wp-content\/uploads\/sites\/109\/2017\/07\/rinnastuskonjunktiot.jpg\" alt=\"\" width=\"650\" height=\"323\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomeaedistyneille\/wp-content\/uploads\/sites\/109\/2017\/07\/rinnastuskonjunktiot.jpg 819w, https:\/\/blogit.utu.fi\/suomeaedistyneille\/wp-content\/uploads\/sites\/109\/2017\/07\/rinnastuskonjunktiot-300x149.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/suomeaedistyneille\/wp-content\/uploads\/sites\/109\/2017\/07\/rinnastuskonjunktiot-768x382.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 650px) 100vw, 650px\" \/><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter wp-image-635\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomeaedistyneille\/wp-content\/uploads\/sites\/109\/2017\/07\/alistuskonjunktiot.jpg\" alt=\"\" width=\"650\" height=\"545\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomeaedistyneille\/wp-content\/uploads\/sites\/109\/2017\/07\/alistuskonjunktiot.jpg 819w, https:\/\/blogit.utu.fi\/suomeaedistyneille\/wp-content\/uploads\/sites\/109\/2017\/07\/alistuskonjunktiot-300x252.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/suomeaedistyneille\/wp-content\/uploads\/sites\/109\/2017\/07\/alistuskonjunktiot-768x644.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 650px) 100vw, 650px\" \/>Huomaa, ett\u00e4\u00a0kieltosanan sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t\u00a0yhdistelm\u00e4kojunktiot taipuvat persoonan mukaan: <em>enk\u00e4, emmek\u00e4, muttet, muttette, jotten, jollet, vaikkemme<\/em>&#8230;<\/p>\n<p>Helposti sekoittuvia konjunktioita:<\/p>\n<p><strong> 1. Vaan ja vain<\/strong><\/p>\n<ul>\n<li><em>Vaan<\/em> on konjunktio, joka ilmaisee vastakohtaa ja rajoitusta. Se yhdist\u00e4\u00e4 kahta lausetta tai lauseen osaa, joista ensimm\u00e4inen ilmaisee, miten asia ei ole, ja j\u00e4lkimm\u00e4inen, miten asia on. <em>H\u00e4n ei juo kahvia <strong>vaan<\/strong> teet\u00e4<\/em>.<\/li>\n<li><em>Vain <\/em>on adverbi, jota voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 esimerkiksi ilmaisemaan rajoitusta, toteamusta tai arvioita sek\u00e4 esimerkiksi merkityksess\u00e4 \u2019ainoastaan\u2019 tai \u2019tahansa\u2019.\u00a0<em>Pakkanen <strong>vain<\/strong> kiristyi. Tuon nyt osaa tehd\u00e4 kuka <strong>vain<\/strong>! <\/em><\/li>\n<li>Vertaa:<br \/>\n<em>En pysty tekem\u00e4\u00e4n teht\u00e4v\u00e4\u00e4 <strong>vain<\/strong> kahdessa minuutissa.<br \/>\n<\/em><em>En pysty tekem\u00e4\u00e4n teht\u00e4v\u00e4\u00e4 kahdessa minuutissa <strong>vaan<\/strong> tarvitsen kaksi tuntia.<\/em><\/li>\n<li>Puhekieless\u00e4 molemmist\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 muotoa <em>vaan<\/em>.<\/li>\n<\/ul>\n<p><strong>Harjoitus 1. Vaan vai vain?<\/strong> Katso vastaukset kommenttiboksista.<\/p>\n<p>1. En halua arvata _________ tahdon tiet\u00e4\u00e4, miten se ratkaistaan. 2. Teht\u00e4v\u00e4\u00e4n saa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 __________ kaksi minuuttia. 3. T\u00e4h\u00e4n ongelmaan on __________ yksi oikea ratkaisu. 4. Tied\u00e4n, ett\u00e4 ratkaisu ei ole vaikea ________ ihan helppo. 5. Silti en _________ ole onnistunut keksim\u00e4\u00e4n sit\u00e4. 6. Keskittymiskyvyn puute on ________ yksi vaikeuksieni syy.<\/p>\n<p><strong>2. Tai ja vai<\/strong><\/p>\n<ul>\n<li><em>Tai<\/em> rinnastaa kahta tai useampaa vaihtoehtoista lausetta tai sanaa.<br \/>\n<em>Juon iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 mehua, kahvia <strong>tai<\/strong> teet\u00e4. T\u00f6ihin on ment\u00e4v\u00e4, satoi <strong>tai<\/strong> paistoi.<\/em><\/li>\n<li><em>Vai <\/em>ilmaisee vaihtoehtoa kysymyksess\u00e4. <em>Juotko kahvia <strong>vai<\/strong> teet\u00e4?<\/em><\/li>\n<li><em>Tai <\/em>voi esiinty\u00e4 my\u00f6s kysymyslauseessa, mutta <em>vai <\/em>ei voi esiinty\u00e4 muussa kuin kysymyslauseessa.<\/li>\n<\/ul>\n<p><strong>Harjoitus 2.\u00a0Tai vai vai?<\/strong> Katso vastaukset kommenttiboksista.<\/p>\n<ol>\n<li>Maailmanymp\u00e4rysmatka t\u00e4ytyy tehd\u00e4 nyt _________ ei koskaan!<\/li>\n<li>En osaa p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, alanko heti kirjoittaa _________ teenk\u00f6 ensin muistiinpanoja.<\/li>\n<li>Opiskelen tenttiin t\u00e4n\u00e4\u00e4n _________ huomenna.<\/li>\n<li>Aiotko opiskella t\u00e4n\u00e4\u00e4n _________ huomenna?<\/li>\n<li>Opiskelen joko t\u00e4n\u00e4\u00e4n _________ huomenna.<\/li>\n<li>Ulkona oli viile\u00e4 _________ paremminkin kylm\u00e4.<\/li>\n<\/ol>\n<p><strong>3. Kun, kuin, jos\u00a0ja kuten<\/strong><\/p>\n<ul>\n<li><em>Kuin<\/em>-konjunktiota k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n vertailussa.<br \/>\n<em>Turku on kauniimpi kes\u00e4ll\u00e4 <strong>kuin<\/strong> talvella. H\u00e4n osaa kirjoittaa yht\u00e4 hyvin <strong>kuin<\/strong> min\u00e4.<\/em><\/li>\n<li><em>Kun<\/em> voi ilmaista aikaa tai syyt\u00e4.<br \/>\n<em>Muutin Turkuun,<strong> kun<\/strong> opinnot alkoivat. Tulen, <strong>kun<\/strong> ehdin.<\/em><\/li>\n<li>Puhekieless\u00e4 molemmista k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 <i><em>kun-<\/em><\/i>muotoa<i>.<\/i><\/li>\n<li><em>Silloin kun <\/em>vai <em>silloin kuin<\/em>? <a href=\"http:\/\/www.kielitoimistonohjepankki.fi\/ohje\/457\">Kielitoimiston ohjepankista<\/a>\u00a0voi katsoa lis\u00e4\u00e4 esimerkkej\u00e4 <em>kun<\/em>&#8211; ja <em>kuin<\/em>-konjunktioiden k\u00e4yt\u00f6st\u00e4.<\/li>\n<li><em>Jos-<\/em>konjunktio kertoo, ett\u00e4 tapahtumalla on jokin ehto. <em>Tulen,<strong> jos<\/strong> ehdin<\/em>.<\/li>\n<li><em>Kuten<\/em>-konjunktiolla on kaksi merkityst\u00e4: \u2019niin kuin\u2019 ja \u2019esimerkiksi\u2019.<br \/>\n<em>T\u00e4\u00e4ll\u00e4 on mukavaa <strong>kuten<\/strong> aina. Myyt\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli elintarvikkeita, <strong>kuten <\/strong>leip\u00e4\u00e4 ja kahvia.<\/em><\/li>\n<\/ul>\n<p><strong>Harjoitus 3. Kun, kuin, jos\u00a0vai kuten?<\/strong> Katso vastaukset kommenttiboksista.<\/p>\n<ol>\n<li>Min\u00e4 ostan uuden auton, _________ voitan lotosta 100 000 euroa.<\/li>\n<li>_________ h\u00e4n oli nuori, h\u00e4n harrasti talvella hiihtoa ja kes\u00e4ll\u00e4 uintia.<\/li>\n<li>Min\u00e4 olen mieluummin osa-aikat\u00f6iss\u00e4 _________ kokonaan ty\u00f6t\u00f6n.<\/li>\n<li>Menen uimaan, _________ kes\u00e4 tulee.<\/li>\n<li>L\u00e4hden kaljalle, _________ tentti menee hyvin.<\/li>\n<li>Ulkona sataa vett\u00e4, _________ s\u00e4\u00e4tiedotus eilen kertoikin.<\/li>\n<li>Sain lahjaksi py\u00f6r\u00e4n, _________ t\u00e4ytin kymmenen.<\/li>\n<\/ol>\n<p><strong>4. Ett\u00e4, jotta, joten ja\u00a0jolloin<\/strong><\/p>\n<ul>\n<li><em>Ett\u00e4<\/em>-konjunktio voi aloittaa tarkoitusta ja seurausta ilmaisevan sivulauseen. Lis\u00e4ksi se voi aloittaa syyt\u00e4 ilmaisevan sivulauseen ja monenlaisia muita sivulauseita<br \/>\n<em>H\u00e4n ei saapunut kokoukseen siksi, <strong>ett\u00e4<\/strong> lento oli my\u00f6h\u00e4ss\u00e4.<br \/>\n<\/em><em>On hauskaa, <strong>ett\u00e4<\/strong> p\u00e4\u00e4sit tulemaan. Minun t\u00e4ytyy lukea paljon, <strong>ett\u00e4 <\/strong>opin t\u00e4m\u00e4n.<\/em><\/li>\n<li><em>Jotta<\/em>-konjunktiolla on osin sama merkitys kuin <em>ett\u00e4<\/em>-konjunktiolla, mutta sen k\u00e4ytt\u00f6ala on pienempi:<em> jotta<\/em> voi aloittaa vain tarkoitusta ja seurausta ilmaisevan sivulauseen.<\/li>\n<li>Usein <em>ett\u00e4 <\/em>ja <em>jotta <\/em>ovat vaihtoehtoiset. Puhekieless\u00e4 <em>ett\u00e4 <\/em>on melkein kokonaan korvannut <em>jotta<\/em>-konjunktion.<br \/>\n<em>H\u00e4n k\u00e4y kurssilla, <strong>jotta <\/strong>oppisi suomea. <\/em>(ett\u00e4)<br \/>\n<em>Minun t\u00e4ytyy lukea paljon, <strong>jotta<\/strong> opin t\u00e4m\u00e4n. <\/em>(ett\u00e4)<br \/>\n<em>Sytyt\u00e4 valot, <strong>jottet<\/strong> kompastu! <\/em>(ettet)<\/li>\n<li><i><i>jotta + ei = <em>jottei \u2192<\/em><em> jotten, jottet, jottemme\u2026, ett\u00e4 + ei = ettei \u2192 etten, ettet, ettemme&#8230;<\/em><\/i><\/i><\/li>\n<li><em>Joten <\/em>kertoo syyn, eli mink\u00e4 johdosta, takia tai vuoksi jotain tapahtuu. Joten ei voi aloittaa virkett\u00e4<br \/>\n<em>Minulla on kiire, <strong>joten<\/strong> minun t\u00e4ytyy juosta.<\/em><br \/>\n<em><em> Nukuin pommiin, <strong>joten <\/strong>my\u00f6h\u00e4styin t\u00f6ist\u00e4.<\/em><\/em><\/li>\n<li><i><em>Jolloin<\/em><\/i>-adverbi viittaa aikaan: se kertoo hetken, jona aikana, jonka tapahtuessa tai jossa tapauksessa jotain tapahtui.\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0<i><em>\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Usein l\u00e4\u00e4kitys ei tehoa, <strong>jolloin<\/strong> annetaan fysioterapiaa.<br \/>\n<\/em><\/i><em>Ilta, <strong>jolloin <\/strong>tapasimme ensi kerran.<\/em><\/li>\n<\/ul>\n<p><strong>Harjoitus 4. Ett\u00e4, jotta, joten vai jolloin?<\/strong> Katso vastaukset kommenttiboksista.<\/p>\n<ol>\n<li>Sinun pit\u00e4isi l\u00e4hte\u00e4 __________________ (NEG) my\u00f6h\u00e4sty.<\/li>\n<li>Sinun t\u00e4ytyy antaa ty\u00f6nantajalle ansioluettelo, _________ h\u00e4n n\u00e4kee koulutuksesi ja ty\u00f6kokemuksesi.<\/li>\n<li>Minun t\u00e4ytyy nyt juosta, __________________ ehdin ajoissa.<\/li>\n<li>Ulkona sataa, ___________ muista ottaa sateenvarjo mukaan.<\/li>\n<li>Kes\u00e4ll\u00e4, ___________ luonto on kauneimmillaan, on ihanaa kulkea mets\u00e4ss\u00e4.<\/li>\n<li>Ostin uudet silm\u00e4lasit, _________ n\u00e4kisin paremmin.<\/li>\n<li>Nukuin hyvin, ___________________ jaksoin opiskella.<\/li>\n<li>Nukun, ___________________ jaksaisin opiskella.<\/li>\n<li>Opiskelen huolellisesti, ________ osaisin vastata tentiss\u00e4 kaikkiin kysymyksiin.<\/li>\n<li>Opiskelin huolellisesti, _________ osasin vastata tentiss\u00e4 kaikkiin kysymyksiin.<\/li>\n<li>Mik\u00e4 oli se hetki, ______________ tiesit haluavasi opiskella l\u00e4\u00e4k\u00e4riksi?<\/li>\n<\/ol>\n<p>Artikkelin pohjana k\u00e4ytetyt l\u00e4hteet: <a href=\"http:\/\/scripta.kotus.fi\/visk\/etusivu.php\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">VISK<\/a>, Suomen kielioppia ulkomaalaisille (Leila White 2010, 8. painos,\u00a0Finn Lectura).<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Virke tarkoittaa ison alkukirjaimen ja pisteen tai kysymys- tai huutomerkin v\u00e4list\u00e4 tekstin osaa. Virkkeess\u00e4 voi olla yksi lause (Suomessa asuu noin 5,5 miljoonaa ihmist\u00e4)\u00a0tai useita toisiinsa liittyvi\u00e4\u00a0lauseita (Suomessa asuu vain v\u00e4h\u00e4n ihmisi\u00e4, kun verrataan moneen muuhun valtioon).<\/p>\n","protected":false},"author":1566,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[18],"tags":[],"class_list":["post-630","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-syntaksi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomeaedistyneille\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/630","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomeaedistyneille\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomeaedistyneille\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomeaedistyneille\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1566"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomeaedistyneille\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=630"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomeaedistyneille\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/630\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":644,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomeaedistyneille\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/630\/revisions\/644"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomeaedistyneille\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=630"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomeaedistyneille\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=630"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomeaedistyneille\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=630"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}