{"id":802,"date":"2018-01-12T10:29:34","date_gmt":"2018-01-12T10:29:34","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomeaedistyneille\/?p=802"},"modified":"2018-03-05T06:39:38","modified_gmt":"2018-03-05T06:39:38","slug":"verbien-johtaminen-ja-deskriptiiviset-verbit","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomeaedistyneille\/2018\/01\/12\/verbien-johtaminen-ja-deskriptiiviset-verbit\/","title":{"rendered":"Verbien johtaminen ja deskriptiiviset verbit"},"content":{"rendered":"

Suomessa nomineista ja verbeist\u00e4 voidaan johtimilla muodostaa uusia verbej\u00e4. Seuraavassa taulukossa on esitelty kolme p\u00e4\u00e4ryhm\u00e4\u00e4, 1) muuttamisjohdokset, 2) muuttumisjohdokset ja 3) muuntelujohdokset, ja esimerkkej\u00e4 kyseisten ryhmien johtimista ja sanoista. Aiemmin t\u00e4ss\u00e4 blogissa on k\u00e4sitelty esimerkiksi intransitiivi- ja transitiiviverbien yhteydess\u00e4<\/a> sek\u00e4\u00a0-(t)tA<\/i>-johtimia, jotka ovat useimmiten kausatiivisia <\/b>eli aiheuttamista ilmaisevia (esim.\u00a0Matti<\/i> k\u00e4vely<\/i>tt\u00e4<\/i><\/b>\u00e4 <\/i>koiraa<\/i>) ett\u00e4 -U-<\/em>johtimia, jotka ovat tyypillisesti refleksiivisi\u00e4<\/b>, automatiivisia<\/b> tai translatiivisia<\/b> eli ilmaisevat toiminnan suuntautumista subjektiin itseens\u00e4 (esim.\u00a0Min\u00e4<\/i> puke<\/i>udu<\/i><\/b>in<\/i>), subjektin kokemaa muutosta (esim.\u00a0Ovi<\/i> ava<\/i>utu<\/i><\/b>i itsest\u00e4\u00e4n<\/i>) tai muutosta, jonka tuloksena on kantasanan ilmaisema ominaisuus tai sen suurempi aste (esim.\u00a0Taivas<\/i> tumm<\/i>u<\/i><\/b>i<\/i> \u2019muuttui tummaksi\u2019).<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

 <\/p>\n

Deskriptiiviset verbit<\/b><\/p>\n

Deskriptiivisiksi sanoiksi sanotaan usein onomatopoeettisia ja muita sellaisia sanoja, jotka yritt\u00e4v\u00e4t \u00e4\u00e4nneasullaan\u00a0kuvailla<\/strong> sit\u00e4, milt\u00e4 jokin asia tai ilmi\u00f6 esimerkiksi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, kuulostaa, tuntuu tai muuten vaikuttaa. Ne ovat luonteeltaan ekspressiivisi\u00e4<\/strong> ja v\u00e4litt\u00e4v\u00e4t siis puhujan tai kirjoittajan tunteita, tuntemuksia<\/strong> tai vaikutelmia.<\/strong><\/p>\n

Deskriptiivisen sanan merkityksen kuvaaminen sanallisen parafraasin muodossa eli toisin sanoin ei aina ole helppoa. Seuraavassa on esitelty muutamia tyypillisi\u00e4 deskriptiivisi\u00e4 verbej\u00e4<\/strong> niiden rakenteen ja johdinten perusteella:<\/p>\n

 <\/p>\n

1. U<\/i>-vartaloiset ovat keskeinen vartaloltaan kaksitavuisten deskriptiiviverbien ryhm\u00e4. Niiss\u00e4 U<\/i>:ta edelt\u00e4\u00e4 usein konsonantti k:<\/i><\/b><\/p>\n

r\u00e4is<\/i>ky<\/i><\/b>\u00e4\u00a0 hels<\/i>ky<\/i><\/b>\u00e4\u00a0 hyt<\/i>ky<\/i><\/b>\u00e4\u00a0 lois<\/i>ku<\/i><\/b>a\u00a0 pauk<\/i>ku<\/i><\/b>a\u00a0 rys<\/i>ky<\/i><\/b>\u00e4\u00a0 s\u00e4ih<\/i>ky<\/i><\/b>\u00e4\u00a0 vilk<\/i>ku<\/i><\/b>a\u00a0 naps<\/i>u<\/i><\/b>a<\/i><\/p>\n

 <\/p>\n

HARJOITUS 1. T\u00e4ydenn\u00e4 oikea verbi oikeassa muodossa lauseeseen!<\/b><\/p>\n

1. Vesi __________________ kylpyammeesta lattialle.<\/p>\n

2. Takkatuli __________________ tunnelmallisesti.<\/p>\n

3. Kaukalon laidat __________________ eilisess\u00e4 j\u00e4\u00e4kiekko-ottelussa, kun pelaajat taklasivat toisiaan.<\/p>\n

4. Tonttulakkien kulkuset __________________.<\/p>\n

5. H\u00e4n nauroi niin, ett\u00e4 h\u00e4nen mahansa __________________.<\/p>\n

6. Sormessani on jotain vikaa. Se __________________ koko ajan.<\/p>\n

7. Voitko sulkea ulko-oven? Se __________________ \u00e4rsytt\u00e4v\u00e4sti, kun tuulee.<\/p>\n

8. Voitko vaihtaa kylpyhuoneen lampun? Se __________________ \u00e4rsytt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n

9. Timantti __________________ kaikissa sateenkaaren v\u00e4reiss\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

2. Erilaiset monitavuiset vartalotyypit ovat deskriptiiviverbeiss\u00e4 erityisen yleisi\u00e4:\u00a0<\/b><\/p>\n

A) Vartaloltaan ise<\/i>-loppuiset verbit ovat kaikki deskriptiivisi\u00e4:<\/b><\/p>\n

helist\u00e4 (hel<\/i>ise<\/i><\/b>-)\u00a0 kohista (koh<\/i>ise<\/i><\/b>-)\u00a0 sihist\u00e4 (sih<\/i>ise<\/i><\/b>-)\u00a0 t\u00f6mist\u00e4 (t\u00f6m<\/i>ise<\/i><\/b>-)\u00a0 v\u00e4rist\u00e4 (v\u00e4r<\/i>ise<\/i><\/b>-)\u00a0 murista (mur<\/i>ise<\/i><\/b>-)\u00a0 ulista (ul<\/i>ise<\/i><\/b>-)\u00a0 surista (sur<\/i>ise<\/i><\/b>-)\u00a0 pulista (pul<\/i>ise<\/i><\/b>-)<\/i><\/p>\n

 <\/p>\n

HARJOITUS 2. T\u00e4ydenn\u00e4 oikea verbi oikeassa muodossa lauseeseen!<\/b><\/p>\n

1. Ihmiset __________________ \u00e4\u00e4nekk\u00e4\u00e4sti torilla.<\/p>\n

2. Koira __________________ surkeasti pihalla, kun se oli j\u00e4tetty yksin.<\/p>\n

3. Koski __________________ Virtasten perheen kes\u00e4m\u00f6kin vieress\u00e4.<\/p>\n

4. K\u00e4\u00e4rme __________________ minulle.<\/p>\n

5. Maa __________________, kun festivaaliyleis\u00f6 hyppi tasajalkaa lavan edess\u00e4.<\/p>\n

6. Ikkunat __________________, kun iso kuorma-auto ajoi talon ohi.<\/p>\n

7. H\u00e4nen \u00e4\u00e4nens\u00e4 __________________, kun h\u00e4n kertoi huonot uutiset.<\/p>\n

8. Minulla on kauhea n\u00e4lk\u00e4, ja vatsani __________________.<\/p>\n

9. K\u00e4rp\u00e4nen __________________ p\u00e4\u00e4si yl\u00e4puolella.<\/p>\n

 <\/p>\n

B) AhtA<\/i>-verbeist\u00e4kin valtaosa on deskriptiivisi\u00e4:<\/b><\/p>\n

molsk<\/i>ahta<\/i><\/b>a\u00a0 retk<\/i>ahta<\/i><\/b>a\u00a0 roj<\/i>ahta<\/i><\/b>a<\/i><\/p>\n

 <\/p>\n

HARJOITUS 3. T\u00e4ydenn\u00e4 oikea verbi oikeassa muodossa lauseeseen!<\/b><\/p>\n

1. Matti __________________ veneest\u00e4 veteen.<\/p>\n

2. Kuljettajan p\u00e4\u00e4 __________________ kolarissa eteenp\u00e4in, mutta onneksi autossa oli turvatyyny.<\/p>\n

3. Min\u00e4 __________________ ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4n p\u00e4\u00e4tteeksi sohvalle.<\/p>\n

 <\/p>\n

3. Deskriptiiviverbeihin kuuluu my\u00f6s vartaloltaan tA<\/i>-loppuisia verbej\u00e4, sek\u00e4 intransitiivisia ett\u00e4 transitiivisia.<\/i> Johdinta -ttA-<\/i> edelt\u00e4\u00e4 lyhyt vokaali (ei kuitenkaan e<\/i>) tai UU<\/i>, kun taas stA<\/i>-johdinta edelt\u00e4\u00e4 deskriptiiviverbeiss\u00e4 usein i<\/i>.<\/b><\/p>\n

A) -ttA<\/i>-johdin<\/b><\/p>\n

hek<\/i>otta<\/i><\/b>a\u00a0 jank<\/i>utta<\/i><\/b>a\u00a0 kuisk<\/i>utta<\/i><\/b>a\u00a0 lipl<\/i>atta<\/i><\/b>a\u00a0 l\u00e4ss<\/i>ytt\u00e4<\/i><\/b>\u00e4\u00a0 piip<\/i>itt\u00e4<\/i><\/b>\u00e4\u00a0 toit<\/i>otta<\/i><\/b>a\u00a0 voll<\/i>otta<\/i><\/b>a<\/i><\/p>\n

 <\/p>\n

HARJOITUS 4. T\u00e4ydenn\u00e4 oikea verbi oikeassa muodossa lauseeseen!<\/b><\/p>\n

1. Ville on mielest\u00e4ni tosi rasittava, koska h\u00e4n __________________ aina samaa asiaa.<\/p>\n

2. Mies __________________ suureen \u00e4\u00e4neen koomikon vitsille.<\/p>\n

3. Pekka __________________ salaisuuden Marian korvaan.<\/p>\n

4. Kaikki katsojat __________________ elokuvateatterissa n\u00e4hty\u00e4\u00e4n elokuvan surullisen lopun.<\/p>\n

5. Jennin ja Saulin vauvauutisesta __________________ kaikissa lehdiss\u00e4.<\/p>\n

6. Vesi __________________ kauniisti venett\u00e4 vasten.<\/p>\n

7. Linnunpoikanen __________________ h\u00e4diss\u00e4\u00e4n, kun se oli pudonnut pes\u00e4st\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

8. Ihmiset __________________ usein, kun he puhuvat koirilleen.<\/p>\n

 <\/p>\n

B) -stA<\/i>-johdin<\/b><\/p>\n

her<\/i>ist\u00e4<\/i><\/b>\u00e4\u00a0 irv<\/i>ist\u00e4<\/i><\/b>\u00e4\u00a0 nip<\/i>ist\u00e4<\/i><\/b>\u00e4\u00a0 sir<\/i>ist\u00e4<\/i><\/b>\u00e4\u00a0 virn<\/i>ist\u00e4<\/i><\/b>\u00e4\u00a0 mutr<\/i>ista<\/i><\/b>a\u00a0 l\u00f6nt<\/i>yst\u00e4<\/i><\/b>\u00e4\u00a0 mek<\/i>asta<\/i><\/b>a\u00a0 mut<\/i>usta<\/i><\/b>a<\/i><\/p>\n

 <\/p>\n

HARJOITUS 5. T\u00e4ydenn\u00e4 oikea verbi oikeassa muodossa lauseeseen!<\/b><\/p>\n

1. Jalkapalloilija __________________ kivusta, kun h\u00e4nen jalkansa v\u00e4\u00e4ntyi pahasti.<\/p>\n

2. Duck face -poseerauksessa pit\u00e4\u00e4 __________________ suuta.<\/p>\n

3. Mies __________________ sitke\u00e4\u00e4 leiv\u00e4npalaa pitk\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

4. Poika __________________ leve\u00e4sti, kun \u00e4iti osti h\u00e4nelle j\u00e4\u00e4tel\u00f6n.<\/p>\n

5. Ulkona oli niin aurinkoista, ett\u00e4 minun piti __________________ silmi\u00e4ni.<\/p>\n

6. Elokuvissa ihmiset usein __________________ itse\u00e4\u00e4n, kun he kokeilevat, ovatko he unessa vai hereill\u00e4.<\/p>\n

7. Naapurit __________________ viikonloppuna niin, etten saanut unta.<\/p>\n

8. Karhu __________________ tien yli.<\/p>\n

9. Opettaja moitti oppilaita ja __________________ sormeaan.<\/p>\n

 <\/p>\n

Artikkelin pohjana k\u00e4ytetyt l\u00e4hteet:\u00a0VISK.<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suomessa nomineista ja verbeist\u00e4 voidaan johtimilla muodostaa uusia verbej\u00e4. Seuraavassa taulukossa on esitelty kolme p\u00e4\u00e4ryhm\u00e4\u00e4, 1) muuttamisjohdokset, 2) muuttumisjohdokset ja 3) muuntelujohdokset, ja esimerkkej\u00e4 kyseisten ryhmien johtimista ja sanoista. Aiemmin t\u00e4ss\u00e4 blogissa on k\u00e4sitelty esimerkiksi intransitiivi- ja transitiiviverbien yhteydess\u00e4 sek\u00e4\u00a0-(t)tA-johtimia, jotka ovat useimmiten kausatiivisia eli aiheuttamista ilmaisevia (esim.\u00a0Matti k\u00e4velytt\u00e4\u00e4 koiraa) ett\u00e4 -U-johtimia, jotka ovat tyypillisesti […]<\/p>\n","protected":false},"author":2002,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3,6],"tags":[],"class_list":["post-802","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kielioppi","category-verbit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomeaedistyneille\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/802","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomeaedistyneille\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomeaedistyneille\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomeaedistyneille\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2002"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomeaedistyneille\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=802"}],"version-history":[{"count":12,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomeaedistyneille\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/802\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":857,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomeaedistyneille\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/802\/revisions\/857"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomeaedistyneille\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=802"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomeaedistyneille\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=802"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomeaedistyneille\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=802"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}