{"id":893,"date":"2018-03-09T12:53:20","date_gmt":"2018-03-09T12:53:20","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomeaedistyneille\/?p=893"},"modified":"2018-03-13T07:26:06","modified_gmt":"2018-03-13T07:26:06","slug":"lauseenvastikkeet","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomeaedistyneille\/2018\/03\/09\/lauseenvastikkeet\/","title":{"rendered":"Lauseenvastikkeet"},"content":{"rendered":"

Edellisiss\u00e4 artikkeleissa k\u00e4siteltiin verbien infiniittimuotoja eli partisiippeja<\/a> ja infinitiivej\u00e4<\/a>. Niit\u00e4 tarvitaan my\u00f6s lauseenvastikkeissa eli sellaisissa rakenteissa, joissa ei ole persoonamuotoista verbi\u00e4 ja joilla on enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n lausemaisia ominaisuuksia. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa esitell\u00e4\u00e4n nelj\u00e4 t\u00e4llaista rakennetta: referatiivirakenne<\/b>, temporaalirakenne<\/b>, finaalirakenne<\/b> ja modaalirakenne<\/b> (tavan m\u00e4\u00e4ritteen\u00e4 toimiva rakenne).<\/p>\n

1) Referatiivirakenne<\/b>: -VA- tai NUT-partisiipin genetiivi<\/p>\n

2) Temporaalirakenne<\/b>: E-infinitiivin inessiivi<\/p>\n

3) Finaalirakenne<\/b>: A-infintiiivin translatiivi<\/p>\n

\u2014\u2014\u2014\u2014\u2014\u2014\u2014\u2014\u2014\u2014<\/p>\n

4) Modaalirakenne<\/b>: E-infinitiivin instruktiivi<\/p>\n

 <\/p>\n

HUOM!<\/b> P\u00e4\u00e4lauseen ja sivulauseen v\u00e4liss\u00e4 on pilkku, mutta p\u00e4\u00e4lauseen ja lauseenvastikkeen v\u00e4liss\u00e4 ei ole pilkkua<\/strong>.<\/p>\n

 <\/p>\n

1) Referatiivirakenne<\/b><\/span><\/p>\n

My\u00f6nteinen ett\u00e4<\/i>-lause voidaan lyhent\u00e4\u00e4 referatiivirakenteeksi. P\u00e4\u00e4lauseen verbi ilmaisee usein esimerkiksi sanomista<\/b>, ajattelemista<\/b> tai huomaamista<\/b>.<\/p>\n

 <\/p>\n

AKTIIVI<\/strong><\/p>\n

a)<\/b> Referoitava tekeminen tapahtuu samaan aikaan \/ my\u00f6hemmin<\/b> kuin p\u00e4\u00e4lauseen tekeminen. Verbin muoto on VA-partisiipin genetiivi.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4lauseessa ja ett\u00e4<\/i>-lauseessa eri subjekti \u2192\u00a0lauseenvastikkeessa genetiivisubjekti<\/span><\/p>\n

Maija sanoi Mikon <\/i>olevan<\/i><\/b> kotona. <\/i><\/p>\n

(~Maija sanoi , ett\u00e4 Mikko on kotona.)<\/i><\/p>\n

Min\u00e4 luulin h\u00e4nen <\/i>asuvan<\/i><\/b> Tampereella.<\/i><\/p>\n

(~Min\u00e4 luulin, ett\u00e4 h\u00e4n asuu Tampereella.)<\/i><\/p>\n

Me kuulimme heid\u00e4n <\/i>muuttavan<\/i><\/b> Turkuun.<\/i><\/p>\n

(~Me kuulimme, ett\u00e4 he muuttavat Turkuun.)<\/i><\/p>\n

P\u00e4\u00e4lauseessa ja ett\u00e4<\/i>-lauseessa sama subjekti \u2192 lauseenvastikkeessa omistusliite<\/span><\/p>\n

Heini uskoo <\/i>tekev\u00e4ns\u00e4<\/i><\/b> oikein. <\/i><\/p>\n

(~Heini uskoo, ett\u00e4 h\u00e4n <\/i>(=Heini itse) tekee oikein.)<\/i><\/p>\n

Min\u00e4 tied\u00e4n <\/i>olevani<\/i><\/b> oikeassa.<\/i><\/p>\n

(~Min\u00e4 tied\u00e4n, ett\u00e4 olen oikeassa.)<\/i><\/p>\n

Luulen <\/i>ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4ni<\/i><\/b> asian.<\/i><\/p>\n

(~Luulen, ett\u00e4 ymm\u00e4rr\u00e4n asian.)<\/i><\/p>\n

 <\/p>\n

HUOM! Persoonapronominin <\/b>genetiivin j\u00e4lkeen ei tule omistusliitett\u00e4:<\/p>\n

Min\u00e4 tied\u00e4n\u00a0<\/i>sinun<\/i><\/b>\u00a0olevan oikeassa.<\/i><\/p>\n

(~Min\u00e4 tied\u00e4n, ett\u00e4 sin\u00e4 olet oikeassa.)<\/i><\/p>\n

 <\/p>\n

b) <\/b>Referoitava tekeminen on tapahtunut ennen<\/b> p\u00e4\u00e4lauseen tekemist\u00e4 tai on jatkunut puhehetkeen asti. Verbin muoto on NUT-partisiipin genetiivi.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4lauseessa ja ett\u00e4<\/i>-lauseessa eri subjekti \u2192 lauseenvastikkeessa genetiivisubjekti<\/span><\/p>\n

Maija sanoi Mikon <\/i>olleen<\/i><\/b> kotona.<\/i><\/p>\n

(~Maija sanoi, ett\u00e4 Mikko oli\/on ollut\/oli ollut kotona.)<\/i><\/p>\n

Min\u00e4 luulin h\u00e4nen <\/i>asuneen<\/i><\/b>\u00a0joskus<\/i>\u00a0Tampereella.<\/i><\/p>\n

(~Min\u00e4 luulin, ett\u00e4 h\u00e4n oli asunut joskus Tampereella.)<\/i><\/p>\n

Me kuulimme heid\u00e4n <\/i>muuttaneen<\/i><\/b> Turkuun.<\/i><\/p>\n

(~Me kuulimme, ett\u00e4 he ovat muuttaneet Turkuun.)<\/i><\/p>\n

P\u00e4\u00e4lauseessa ja ett\u00e4<\/i>-lauseessa sama subjekti \u2192 lauseenvastikkeessa omistusliite<\/span><\/p>\n

Heini uskoi\u00a0<\/i>tehneens\u00e4<\/i><\/b>\u00a0oikein.<\/i><\/p>\n

(~Heini uskoi, ett\u00e4 h\u00e4n <\/i>(=Heini itse) teki oikein.)<\/i><\/p>\n

Min\u00e4 tiesin <\/i>olleeni<\/i><\/b> oikeassa.<\/i><\/p>\n

(~Min\u00e4 tiesin, ett\u00e4 olin oikeassa.)<\/i><\/p>\n

Huomasin <\/i>ymm\u00e4rt\u00e4neeni <\/i><\/b>asian.<\/i><\/p>\n

(~Huomasin, ett\u00e4 olen ymm\u00e4rt\u00e4nyt asian.)<\/i><\/p>\n

 <\/p>\n

HUOM! Persoonapronominin <\/b>genetiivin j\u00e4lkeen ei tule omistusliitett\u00e4:<\/p>\n

Min\u00e4 tied\u00e4n, ett\u00e4 sin\u00e4 olit oikeassa.<\/i><\/p>\n

Min\u00e4 tied\u00e4n <\/i>sinun<\/i><\/b> olleen oikeassa.<\/i><\/p>\n

 <\/p>\n

HUOM! <\/b>Negatiivinen lauseenvastike ei ole mahdollinen:<\/p>\n

KYLL\u00c4: Vain yksi v\u00e4itti, ettei<\/strong> asia ole<\/strong> t\u00e4rke\u00e4.<\/i><\/span><\/p>\n

EI:\u00a0Vain yksi v\u00e4itti asian ei olevan<\/strong> t\u00e4rke\u00e4.<\/i><\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

PASSIIVI<\/strong><\/p>\n

a)<\/b> Referoitava tekeminen tapahtuu samaan aikaan<\/b> kuin p\u00e4\u00e4lauseen tekeminen: -(t)tavan<\/i><\/b><\/p>\n

Monet tiet\u00e4v\u00e4t Suomessa <\/i>pelattavan <\/i><\/b>paljon j\u00e4\u00e4kiekkoa. <\/i><\/p>\n

(~Monet tiet\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 Suomessa pelataan paljon j\u00e4\u00e4kiekkoa.)<\/i><\/p>\n

 <\/p>\n

Verbimuoto: 1 kertoa > kerro-taan > kerrott<\/b>avan<\/p>\n

2 sy\u00f6d\u00e4 > sy\u00f6-d\u00e4\u00e4n > sy\u00f6t<\/b>\u00e4v\u00e4n<\/p>\n

<\/b>3 kuulla > kuul-laan > kuult<\/b>avan<\/p>\n

4 pelata > pela-taan > pelatt<\/b>avan<\/p>\n

5 h\u00e4irit\u00e4 > h\u00e4iri-t\u00e4\u00e4n > h\u00e4iritt<\/b>\u00e4v\u00e4n<\/p>\n

6 paeta > pae-taan > paett<\/b>avan<\/p>\n

 <\/p>\n

b) <\/b>Referoitava tekeminen on tapahtunut ennen<\/b> p\u00e4\u00e4lauseen tekemist\u00e4: -tun<\/i><\/b><\/p>\n

Suomessa tiedet\u00e4\u00e4n <\/i>pelatun<\/i><\/b> j\u00e4\u00e4kiekkoa ammattimaisesti jo vuodesta 1928 alkaen.<\/i><\/p>\n

(~Tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 Suomessa on pelattu j\u00e4\u00e4kiekkoa ammattimaisesti jo vuodesta 1928 alkaen.)<\/i><\/p>\n

Verbimuoto: passiivin -TU-muodon genetiivi: on pelattu > pelatun, on sy\u00f6ty > sy\u00f6dyn<\/p>\n

 <\/p>\n

2) Temporaalirakenne<\/b><\/span><\/p>\n

Aikaa ilmaiseva kun<\/i>-lause voidaan lyhent\u00e4\u00e4 temporaalirakenteeksi.<\/p>\n

 <\/p>\n

a) <\/b>Lauseenvastike ilmaisee samanaikaista tekemist\u00e4<\/b>. Verbin muoto on E-infinitiivin inessiivi.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4lauseessa ja kun<\/i>-lauseessa eri subjekti \u2192 lauseenvastikkeessa genetiivisubjekti<\/span><\/p>\n

Mikon <\/i>tullessa <\/i><\/b>kotiin Maija oli jo nukkumassa. <\/i><\/p>\n

(~Kun Mikko tuli kotiin,\u00a0Maija oli jo nukkumassa.)<\/i><\/p>\n

Mikon <\/i>tiskatessa<\/i><\/b> Maija puhui puhelimessa.<\/i><\/p>\n

(~Kun Mikko tiskasi, Maija puhui puhelimessa.)<\/i><\/p>\n

P\u00e4\u00e4lauseessa ja kun<\/i>-lauseessa sama subjekti \u2014> lauseenvastikkeessa omistusliite<\/p>\n

Mikko lauloi <\/i>tiskatessaan<\/i><\/b>.<\/i><\/p>\n

(~Mikko lauloi, kun h\u00e4n <\/em>(=Mikko itse) tiskasi.)<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

HUOM! Persoonapronominin <\/b>genetiivin j\u00e4lkeen tulee omistusliite:<\/p>\n

Heikki s\u00f6i\u00a0<\/i>minun<\/i><\/b>\u00a0tiskatessa<\/i>ni<\/i><\/b>.\u00a0<\/i><\/p>\n

(~Heikki s\u00f6i, kun min\u00e4 tiskasin.)<\/i><\/p>\n

 <\/p>\n

b) <\/b>Lauseenvastike ilmaisee aikaisempaa tekemist\u00e4<\/b>. Verbin muoto on TU-partisiipin partitiivi.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4lauseessa ja kun<\/i>-lauseessa eri subjekti \u2192 lauseenvastikkeessa genetiivisubjekti<\/span><\/p>\n

<\/b>Mikon <\/i>tultua <\/i><\/b>kotiin Maija her\u00e4si.\u00a0<\/i><\/p>\n

(~Kun Mikko oli tullut kotiin, Maija her\u00e4si.)<\/i><\/p>\n

Mikon\u00a0<\/i>tiskattua<\/i><\/b>\u00a0astiat he meniv\u00e4t Pekan kanssa ulos.<\/i><\/p>\n

(~Kun Mikko oli tiskannut astiat, he meniv\u00e4t Pekan kanssa ulos.)<\/i><\/p>\n

P\u00e4\u00e4lauseessa ja kun<\/i>-lauseessa sama subjekti \u2014> lauseenvastikkeessa omistusliite<\/span><\/p>\n

Tiskattuaan<\/strong> astiat Mikko meni ulos.<\/em><\/p>\n

(~Kun Mikko oli tiskannut astiat, h\u00e4n<\/em>\u00a0(= Mikko itse)\u00a0meni ulos.)<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

HUOM! Persoonapronominin <\/b>genetiivin j\u00e4lkeen tulee omistusliite:<\/p>\n

Heikki s\u00f6i\u00a0<\/i>minun<\/i><\/b>\u00a0tiskattua<\/i>ni<\/i><\/b>.<\/i><\/p>\n

(~Heikki s\u00f6i, kun min\u00e4 olin tiskannut.)<\/i><\/p>\n

 <\/p>\n

3) Finaalirakenne<\/b><\/span><\/p>\n

Miksi?-<\/i>kysymykseen vastaava ett\u00e4\/jotta<\/i>-lause voidaan lyhent\u00e4\u00e4 finaalirakenteeksi. Verbin muoto on A-infinitiivi + translatiivi + omistusliite.<\/p>\n

K\u00e4yn kurssilla <\/i>oppia\/kse\/ni<\/i>. \u00a0 <\/b>(translatiivin -ksi<\/b> > -kse<\/b>)<\/p>\n

<\/b>(~K\u00e4yn kurssilla, jotta opin.)<\/i><\/p>\n

Menimme taksilla <\/i>ehti\u00e4ksemme<\/i><\/b> ajoissa.<\/i><\/p>\n

(~Menimme taksilla, jotta ehtisimme ajoissa.)<\/i><\/p>\n

El\u00e4tk\u00f6 <\/i>sy\u00f6d\u00e4ksesi<\/i><\/b> vai sy\u00f6tk\u00f6 <\/i>el\u00e4\u00e4ksesi<\/i><\/b>?<\/i><\/p>\n

(~El\u00e4tk\u00f6, jotta voit sy\u00f6d\u00e4, vai sy\u00f6tk\u00f6, jotta voit el\u00e4\u00e4?)<\/i><\/p>\n

 <\/p>\n

HUOM! <\/b>Finaalirakennetta ei voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 passiivin<\/b> yhteydess\u00e4<\/b> eik\u00e4 silloin, kun p\u00e4\u00e4- ja sivulauseessa on eri<\/b> subjekti<\/b> tai jos sivulause on negatiivinen<\/b>.<\/p>\n

 <\/p>\n

4) Modaalirakenne<\/b><\/span><\/p>\n

Modaalirakenne vastaa kysymyksiin Miten?, Kuinka? <\/i>tai Mill\u00e4 tavalla? <\/i>Verbin muotona on E-infinitiivin instruktiivi,<\/strong> jonka sijap\u00e4\u00e4te on –n<\/i>.<\/p>\n

 <\/p>\n

merkitys A: mit\u00e4 joku tekee samaan aikaan:<\/span><\/p>\n

Mikko istui kotona televisiota <\/i>katsellen<\/i><\/b>.<\/i><\/p>\n

(~Mikko istui kotona ja katseli televisiota.)<\/i><\/p>\n

merkitys B: mill\u00e4 tavalla tekeminen tapahtuu:<\/span><\/p>\n

Maija tuli kotiin <\/i>itkien<\/i><\/b>. <\/i><\/p>\n

(~Maija tuli kotiin niin, ett\u00e4 itki.)<\/i><\/p>\n

Bussiin on noustava <\/i>varoen.<\/i><\/b><\/p>\n

(~Bussiin on noustava niin, ett\u00e4 varoo.)<\/i><\/p>\n

 <\/p>\n

HUOM!<\/b> Lauseenvastikkeiden tarkoitus on tiivist\u00e4\u00e4 teksti\u00e4. Niit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n erityisesti asiateksteiss\u00e4 kuten sanomalehdiss\u00e4. Joskus ne voivat kuitenkin tehd\u00e4 tekstist\u00e4 vaikeasti luettavan. Kaikkia sivulauseita ei voi tai kannata muuttaa lauseenvastikkeiksi eli joskus on parempi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sivulausetta kuin lauseenvastiketta!<\/b><\/p>\n

 <\/p>\n

Artikkelin pohjana k\u00e4ytetyt l\u00e4hteet:\u00a0VISK<\/a>, Suomen kielioppia ulkomaalaisille (Leila White 2010, 8. painos,\u00a0Finn Lectura).<\/p>\n

 <\/p>\n

Harjoitus 1. <\/b>Muuta ett\u00e4<\/i>-lauseet referatiivirakenteiksi.<\/p>\n

1. Tied\u00e4n, ett\u00e4 Joulupukki on kotoisin Korvatunturilta.<\/p>\n

___________________________________________________________________________<\/p>\n

2. Luulen, ett\u00e4 opin paljon suomea t\u00e4n\u00e4 vuonna.<\/p>\n

___________________________________________________________________________<\/p>\n

3. Uskon, ett\u00e4 kev\u00e4t tulee pian, vaikka viel\u00e4 on tosi kylm\u00e4\u00e4.<\/p>\n

___________________________________________________________________________<\/p>\n

4. Ville sanoi, ett\u00e4 h\u00e4n on jo tehnyt kaikki kotiteht\u00e4v\u00e4t.<\/p>\n

___________________________________________________________________________<\/p>\n

5. Kuulin, ett\u00e4 he olivat leiponeet korvapuusteja.<\/p>\n

___________________________________________________________________________<\/p>\n

6. Minna toivoo, ett\u00e4 h\u00e4n saa nukkua viikonloppuna paljon.<\/p>\n

___________________________________________________________________________<\/p>\n

7. Yst\u00e4v\u00e4ni ajattelevat, ett\u00e4 min\u00e4 teen hyvi\u00e4 ruokia.<\/p>\n

___________________________________________________________________________<\/p>\n

8. H\u00e4n ei tiennyt, ett\u00e4 min\u00e4 olin jo k\u00e4ynyt kaupassa.<\/p>\n

___________________________________________________________________________<\/p>\n

9. Ville huomasi, ett\u00e4 h\u00e4n oli unohtanut maksaa s\u00e4hk\u00f6laskun.<\/p>\n

___________________________________________________________________________<\/p>\n

10. N\u00e4in, ett\u00e4 koira kurkkii ikkunan takana.<\/p>\n

___________________________________________________________________________<\/p>\n

 <\/p>\n

Harjoitus 2<\/b>. Muuta kun<\/i>-lauseet temporaalirakenteeksi.<\/p>\n

1. Katsoin televisiota samalla kun laitoin ruokaa..<\/p>\n

___________________________________________________________________________<\/p>\n

2. Olin vihainen itselleni sen j\u00e4lkeen kun olin unohtanut ostoslistan kotiin.<\/p>\n

___________________________________________________________________________<\/p>\n

3. Kun is\u00e4 oli siivonnut koko asunnon, h\u00e4n oli iloinen.<\/p>\n

___________________________________________________________________________<\/p>\n

4. Kun perunat olivat kiehuneet tarpeeksi kauan, Oskari kaatoi kattilasta veden pois.<\/p>\n

___________________________________________________________________________<\/p>\n

5. Matti tiskasi astioita, kun Ville pesi ikkunoita.<\/p>\n

___________________________________________________________________________<\/p>\n

6. Vanhemmat kattoivat p\u00f6yd\u00e4n, kun lapset olivat avanneet kaikki joululahjat.<\/p>\n

___________________________________________________________________________<\/p>\n

7. Eija katsoi televisiosta toimintaelokuvan, kun h\u00e4n oli ottanut ruoan uunista.<\/p>\n

___________________________________________________________________________<\/p>\n

8. Kun Marja oli ulkoiluttanut koiran, h\u00e4n pesi sen tassut.<\/p>\n

___________________________________________________________________________<\/p>\n

9. Iida teki kotiteht\u00e4vi\u00e4, kun Eila tuli kotiin.<\/p>\n

___________________________________________________________________________<\/p>\n

10. Min\u00e4 teen kotiteht\u00e4v\u00e4t, kun olen lev\u00e4nnyt tarpeeksi.<\/p>\n

___________________________________________________________________________<\/p>\n

 <\/p>\n

Harjoitus 3<\/b>. Muuta jotta<\/i>-lauseet finaalirakenteiksi.<\/p>\n

Min\u00e4 vuokrasin pakettiauton, jotta saisin tuotua uuden sohvan kotiin.<\/p>\n

___________________________________________________________________________<\/p>\n

2. Anneli varasi viikonlopuksi m\u00f6kin Lapista, jotta h\u00e4n p\u00e4\u00e4sisi laskettelemaan.<\/p>\n

___________________________________________________________________________<\/p>\n

3. Opiskelin yliopistossa ahkerasti, jotta saisin hyv\u00e4n ty\u00f6paikan, kun valmistun.<\/p>\n

___________________________________________________________________________<\/p>\n

4. Aino osti moottorisahan, jotta h\u00e4n voisi kaataa puun pihaltaan.<\/p>\n

___________________________________________________________________________<\/p>\n

5. Mikko meni t\u00f6iden j\u00e4lkeen vaatekauppaan, jotta h\u00e4n l\u00f6yt\u00e4isi uuden kravatin viikonlopun juhliin.<\/p>\n

___________________________________________________________________________<\/p>\n

6. Marko luki koko illan tenttikirjaa, jotta h\u00e4n menestyisi hyvin tentiss\u00e4.<\/p>\n

___________________________________________________________________________<\/p>\n

7. Postinkantaja k\u00e4veli liukkaalla kadulla varovaisesti, jotta h\u00e4n pysyisi pystyss\u00e4.<\/p>\n

___________________________________________________________________________<\/p>\n

8. Ville luki koko Taru sormusten herrasta -kirjan viikonlopun aikana, jotta h\u00e4n osaisi keskustella siit\u00e4 tytt\u00f6yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 kanssa.<\/p>\n

___________________________________________________________________________<\/p>\n

9. Susanna osti uudet luistimet, jotta h\u00e4n p\u00e4\u00e4sisi luistelemaan Aurajoen j\u00e4\u00e4lle.<\/p>\n

___________________________________________________________________________<\/p>\n

10. Min\u00e4 teen aina kotiteht\u00e4v\u00e4t huolellisesti, jotta oppisin paljon.<\/p>\n

___________________________________________________________________________<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Edellisiss\u00e4 artikkeleissa k\u00e4siteltiin verbien infiniittimuotoja eli partisiippeja ja infinitiivej\u00e4. Niit\u00e4 tarvitaan my\u00f6s lauseenvastikkeissa eli sellaisissa rakenteissa, joissa ei ole persoonamuotoista verbi\u00e4 ja joilla on enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n lausemaisia ominaisuuksia. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa esitell\u00e4\u00e4n nelj\u00e4 t\u00e4llaista rakennetta: referatiivirakenne, temporaalirakenne, finaalirakenne ja modaalirakenne (tavan m\u00e4\u00e4ritteen\u00e4 toimiva rakenne). 1) Referatiivirakenne: -VA- tai NUT-partisiipin genetiivi 2) Temporaalirakenne: E-infinitiivin inessiivi 3) […]<\/p>\n","protected":false},"author":2002,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3,18,6],"tags":[],"class_list":["post-893","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kielioppi","category-syntaksi","category-verbit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomeaedistyneille\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/893","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomeaedistyneille\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomeaedistyneille\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomeaedistyneille\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2002"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomeaedistyneille\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=893"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomeaedistyneille\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/893\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":912,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomeaedistyneille\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/893\/revisions\/912"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomeaedistyneille\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=893"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomeaedistyneille\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=893"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomeaedistyneille\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=893"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}