{"id":1047,"date":"2017-04-05T12:06:22","date_gmt":"2017-04-05T12:06:22","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=1047"},"modified":"2017-04-06T08:05:28","modified_gmt":"2017-04-06T08:05:28","slug":"kuntalaiset-vaaliuurnilla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/kuntalaiset-vaaliuurnilla\/","title":{"rendered":"Kuntalaiset vaaliuurnilla"},"content":{"rendered":"

 <\/p>\n

\"\"

(Kuvaaja: Risto Sermo 1970, Musovirasto)<\/em><\/p><\/div>\n

Kuntavaalien \u00e4\u00e4nestysp\u00e4iv\u00e4, 9. huhtikuuta, on kohta k\u00e4sill\u00e4. N\u00e4iss\u00e4 vaaleissa kuntalaisten valittavana on kaikkiaan 295 kunnan 8\u00a0999 valtuutettua, jotka seuraavan nelj\u00e4n vuoden ajan edustavat \u00e4\u00e4nest\u00e4ji\u00e4\u00e4n heid\u00e4n kotikuntaansa koskevissa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiss\u00e4. Vaalien l\u00e4hestymist\u00e4 on vaikea olla huomaamatta, sill\u00e4 kadut, kadunvarret ja postilaatikot ovat t\u00e4yttyneet ehdokkaiden mainoksista, joissa yksi lupaa yht\u00e4 ja toinen toista saadakseen sinut \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4\u00e4n tietty\u00e4 puoluetta tai sen ehdokasta. My\u00f6s media on jo usean viikon ajan ollut huolissaan siit\u00e4, mik\u00e4 on kunkin puolueen keskeinen vaaliteema, mik\u00e4 puolueista johtaa gallupeja ja l\u00f6yt\u00e4\u00e4k\u00f6 kansa ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 vaaliuurnille vaalihuoneistojen avauduttua sunnuntaiaamuna.<\/p>\n

Kunnallishallinnon juuret ovat Suomen suuriruhtinaskunnan hallintouudistuksissa. Vuonna 1863 astui voimaan kunnallisasetus, joka m\u00e4\u00e4r\u00e4si, ett\u00e4 maaseudun paikallishallinto oli j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4 uudelleen. Kaupungeissa vastaava s\u00e4\u00e4d\u00f6s astui voimaan kymmenen vuotta my\u00f6hemmin, jolloin pormestarien johdolla maan kaupunkeja hallinnoineet maistraatit saivat tehd\u00e4 tilaa valtuustoille. Kaupunkivaltuustot valittiin yleisill\u00e4 vaaleilla. Ehdokkaaksi saivat asettua kaikki yli 25-vuotiaat kaupungissa asuvat miehet. \u00c4\u00e4nivalta oli puolestaan sidoksissa henkil\u00f6n vero\u00e4yriin ja varallisuuteen, joten kyse ei ollut yleisest\u00e4 ja yht\u00e4l\u00e4isest\u00e4 \u00e4\u00e4nioikeudesta, joka astui voimaan vasta Suomen itsen\u00e4istyess\u00e4 100 vuotta sitten.<\/p>\n

\"\"

(Museovirasto)<\/em><\/p><\/div>\n

My\u00f6s Ruotsin ajan kaupungeissa toimeenpannut vaalit erosivat selv\u00e4sti nykyisist\u00e4 kuntavaaleista. Kaupungeilla oli nimitt\u00e4in lain mukaan itsehallinto-oikeus. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 paikallishallinnosta oli vastuussa porvarisyhteis\u00f6, sen keskuudesta valittu raati sek\u00e4 raatia johtanut pormestari. Aluksi virkamiehet pyrittiin valitsemaan yksimielisesti, ilman varsinaisten vaalien j\u00e4rjest\u00e4mist\u00e4. Kaupunkien v\u00e4est\u00f6pohjan kasvaessa alempi porvaristo alkoi kuitenkin v\u00e4hitellen vaatia, ett\u00e4 virkojen jakamisen tulisi perustua enemmist\u00f6vaaleihin. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoitti sit\u00e4, ett\u00e4 jokainen kaupungin porvari sai vaaleissa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 yhden \u00e4\u00e4nen ja eniten \u00e4\u00e4ni\u00e4 saanut ehdokas tuli valituksi virkaan.<\/p>\n

Kaupunkien johtavan porvariston n\u00e4kemys asiasta oli toinen. Se oli huolissaan kahdesta asiasta. Ensimm\u00e4inen n\u00e4ist\u00e4 oli \u00e4\u00e4nten kalastaminen. Esimerkiksi Pohjanmaan kaupunkien raadit esittiv\u00e4t vuoden 1735 valtiop\u00e4ivill\u00e4, ett\u00e4 kaupunkien v\u00e4h\u00e4varaisempi porvaristo oli helposti houkuteltavissa antamaan \u00e4\u00e4nens\u00e4 v\u00e4\u00e4rin perustein: \u201dsiten kun vaali pidet\u00e4\u00e4n, hakijan ei tarvitse edes kulkea ymp\u00e4riins\u00e4 yhden ja toisen luona hankkimassa \u00e4\u00e4ni\u00e4, vaan h\u00e4n voi kutsua luokseen sellaisia alhaisia ja taivuteltavia mieli\u00e4, sek\u00e4 vet\u00e4\u00e4 ja houkutella heid\u00e4n \u00e4\u00e4nens\u00e4 pienell\u00e4 kestityksell\u00e4 tai ryypyll\u00e4 paloviinaa\u201d<\/em>. Seurauksena oli se, ett\u00e4 kaikenlainen mainostaminen ja \u00e4\u00e4nten ker\u00e4\u00e4minen ennen vaalia kiellettiin sakon uhalla.<\/p>\n

\"\"

Savolainen-lehti 29.4.1909<\/em><\/p><\/div>\n

Toinen asia, joka n\u00e4r\u00e4sti kaupunkien johtavaa porvaristoa, oli, ett\u00e4 kaikki annetut \u00e4\u00e4net olivat yhteiskunnallisesti asemasta huolimatta samanarvoisia. Huoli oli luonnollinen, sill\u00e4 kaupunkien johtava eliitti, joka harjoitti laajamittaista ulkomaankauppaa ja laivanvarustustoimintaa, oli lukum\u00e4\u00e4r\u00e4isesti muuta porvaristoa selv\u00e4sti v\u00e4h\u00e4lukuisempi. Niinp\u00e4 1730\u20131740-lukujen valtiop\u00e4ivill\u00e4 k\u00e4ytiin vilkasta keskustelua siit\u00e4, \u201dettei v\u00e4h\u00e4isempi, ymm\u00e4rrykselt\u00e4\u00e4n heikompi v\u00e4ki saisi sanoa yht\u00e4 paljon kuin porvariston viisaimmat, vaan ett\u00e4 kaikki sellaiset asiat ratkaistaisiin verolukujen mukaan\u201d<\/em>.<\/p>\n

Asia ratkesi lopulta vuonna 1743, jolloin annetun asetuksen mukaan vaalien \u00e4\u00e4nim\u00e4\u00e4r\u00e4t suhteutettiin \u00e4yrilukujen mukaan. Asetuksen perustelu oli paljon puhuva. Johtavan porvariston k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tuli antaa enemm\u00e4n \u00e4\u00e4ni\u00e4, \u201dkoska sille, jolla on suurimmat kustannukset kaupungit yl\u00f6spidosta, on my\u00f6nnett\u00e4v\u00e4 etu<\/em>\u201d. Lakimuutoksen j\u00e4lkeen heid\u00e4n \u00e4\u00e4nim\u00e4\u00e4r\u00e4ns\u00e4 olikin niin paljon muuta porvaristoa suurempi, ett\u00e4 vaalien lopputulos oli selvill\u00e4 jo ennen varsinaista \u00e4\u00e4nestyst\u00e4. Toisaalta suurin puolue lienee helppo ennustaa my\u00f6s sunnuntaina pidett\u00e4viss\u00e4 vaaleissa \u2013 nukkuvien puolue voittaa j\u00e4lleen kerran.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 
\nJarkko Keskinen
\nSuomen historian yliopistolehtori<\/p>\n

 <\/p>\n

L\u00e4hteet:<\/em><\/p>\n

Ilkka M\u00e4ntyl\u00e4: Yksimielisyydest\u00e4 kauppiaiden valtaan. Raatimiesten vaalit 12 kaupungissa 1722\u20131808. SHS: Helsinki 1977.<\/em>
\nOikeusministeri\u00f6n yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4 vaalisivusto, http:\/\/www.vaalit.fi\/fi\/index.html<\/a> [luettu 31.3.2017].<\/em><\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

  Kuntavaalien \u00e4\u00e4nestysp\u00e4iv\u00e4, 9. huhtikuuta, on kohta k\u00e4sill\u00e4. N\u00e4iss\u00e4 vaaleissa kuntalaisten valittavana on kaikkiaan 295 kunnan 8\u00a0999 valtuutettua, jotka seuraavan nelj\u00e4n vuoden ajan edustavat \u00e4\u00e4nest\u00e4ji\u00e4\u00e4n heid\u00e4n kotikuntaansa koskevissa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiss\u00e4. Vaalien l\u00e4hestymist\u00e4 on vaikea olla huomaamatta, sill\u00e4 kadut, kadunvarret ja postilaatikot ovat t\u00e4yttyneet ehdokkaiden mainoksista, joissa yksi lupaa yht\u00e4 ja toinen toista saadakseen sinut \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4\u00e4n tietty\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":3159,"featured_media":1059,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69],"tags":[165,171,174,168,57],"class_list":{"0":"post-1047","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ajankohtaista","8":"tag-1700-luku","9":"tag-aanioikeus","10":"tag-kuntavaalit","11":"tag-porvaristo","12":"tag-vaalit","13":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1047","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3159"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1047"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1047\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1095,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1047\/revisions\/1095"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1059"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1047"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1047"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1047"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}