{"id":1107,"date":"2017-04-12T12:07:33","date_gmt":"2017-04-12T12:07:33","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=1107"},"modified":"2017-04-12T12:10:37","modified_gmt":"2017-04-12T12:10:37","slug":"kaiken-kansan-karnevaalit","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/kaiken-kansan-karnevaalit\/","title":{"rendered":"Kaiken kansan karnevaalit"},"content":{"rendered":"
\"\"

Erityisesti 2000-luvulla markkinatraditiota on pyritty kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n uusilla ideoilla. Saksalainen posetiivari Turun Hansamarkkinoilla 2002. Kuva: Veli Pekka Toropainen.<\/p><\/div>\n

Millainen on Saaristolaismarkkinoiden, Heikin markkinoiden, Keskiaikamarkkinoiden, Kansainv\u00e4listen suurmarkkinoiden ja muiden niit\u00e4 muistuttavien tapahtumien historia? Kuljemme nykyisin n\u00e4iss\u00e4 tapahtumissa rauhallisesti jonossa ja tarkastelemme kojujen tarjontaa. Kehitys t\u00e4h\u00e4n suuntaan alkoi jo 1800-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4, jolloin sanomalehdiss\u00e4 kauhisteltiin markkinahumua, juopottelua, varkauksia ja rahan tuhlaamista sek\u00e4 laiskottelua. Markkinoilla sorruttiin turhuuksiin, sill\u00e4 ennen 1860-lukua mahdollisuudet ostaa esimerkiksi erilaisia rihkamatavaroita olivat rajalliset. Muutos oli kuitenkin jo ovella.<\/p>\n

Turussa j\u00e4rjestettiin 1800-luvulla kuudet viralliset vuosittaiset markkinat. Tammikuun markkinoita seurasivat laskiaismarkkinat ja kev\u00e4\u00e4n karjamarkkinat. Kes\u00e4ll\u00e4 pidettiin Pietarin markkinat syksyll\u00e4 syysmarkkinat ja karjamarkkinat. Turun porvariston mielest\u00e4 n\u00e4in monet markkinat olivat tarpeettomat. Vuoden 1863 valtiop\u00e4ivien p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen mukaisesti laskiaisen ja Pietarin p\u00e4iv\u00e4n markkinat lakkautettiin, sill\u00e4 niiden tarve verrattuna muihin oli v\u00e4hentynyt. Niit\u00e4 pidettiin lis\u00e4ksi turmiollisina markkinahumuun tottuneelle yksinkertaiselle kansalle. V\u00e4ki kokoontui kuitenkin edelleen huvittelemaan niille, vaikka ne muistuttivat jatkossa kaupank\u00e4ynnilt\u00e4\u00e4n l\u00e4hinn\u00e4 tavallista torip\u00e4iv\u00e4\u00e4. Sanomalehdiss\u00e4 ivailtiinkin, ett\u00e4 kun pari mummoa toi luutansa torille, ilmestyi paikalle kyll\u00e4 runsain m\u00e4\u00e4rin huvittelunhaluista v\u00e4ke\u00e4 l\u00e4hipit\u00e4jist\u00e4 ja kauempaa.<\/p>\n

Turussa markkinoita on vietetty todenn\u00e4k\u00f6isesti jo kaupungin syntym\u00e4st\u00e4 l\u00e4htien. Instituutio vakiintui niin, ett\u00e4 vuotuiset p\u00e4iv\u00e4t ilmoitettiin jo edellisen\u00e4 vuonna, jotta maaseudun kansa osasi tulla paikalle myym\u00e4\u00e4n tuotteitaan ja ostamaan tarvitsemansa suolan, kankaat ja muun tavaran. Maaseudulla markkinoiden ulkopuolella k\u00e4yty maakauppa oli kielletty\u00e4, sill\u00e4 kaupank\u00e4ynti tuli keskitt\u00e4\u00e4 kaupunkeihin ja porvarisoikeudet saaneiden kauppiaiden k\u00e4siin valtakunnan eduksi.<\/p>\n

Turussa 1800-luvulla pidetyill\u00e4 markkinoilla t\u00e4rkeimpi\u00e4 maalaisten myyntituotteita olivat kaikenlaiset puusta veistetyt astiat ja tarvekalut sek\u00e4 ruokatavarat ja halot. Kaikkein t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 pidettiin kuitenkin jokirannassa k\u00e4yty\u00e4 silakkakauppaa. Maalaiset veiv\u00e4t markkinoilta kotiin tarvitsemaansa suolaa, rautaa ja tarvekaluja. H\u00e4meentullin takana j\u00e4rjestetyill\u00e4 karjamarkkinoilla myytiin ja vaihdettiin puolestaan p\u00e4\u00e4asiassa hevosia ja nautakarjaa niin ett\u00e4 tanner t\u00f6misi ja maa p\u00f6lisi.<\/p>\n

Markkinoiden kaupank\u00e4ynnin merkitys v\u00e4heni 1800-luvun puoliv\u00e4lin j\u00e4lkeen, sill\u00e4 1860-luvulla toteutunut elinkeinovapaus lis\u00e4si kauppojen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 Turussa ja mahdollisti maakauppojen ja k\u00e4sity\u00f6yritysten perustamisen maaseudulle. Turussa oli lis\u00e4ksi liike, jossa oli esill\u00e4 eri liikkeenharjoittajien tuotteita, joita saattoi tilata mallikappaleen perusteella. Tarpeelliset tavarat saattoi siten ostaa joka p\u00e4iv\u00e4 ilman markkinamatkaa. Lis\u00e4ksi kulkuyhteydet paranivat, kun tieverkostoa kehitettiin ja rautatieyhteyksi\u00e4 avattiin.<\/p>\n

Markkinat oli m\u00e4\u00e4r\u00e4tty kaksip\u00e4iv\u00e4isiksi, sill\u00e4 niiden pitkittymisen lieveilmi\u00f6t aiheuttivat j\u00e4rjestysh\u00e4iri\u00f6it\u00e4 ja pahennusta kaupungissa. Kansa ei t\u00e4st\u00e4 v\u00e4litt\u00e4nyt, vaan kokoontui markkinoiden aattona kaupunkiin. Jo silloin markkinahumu oli korkeimmillaan. Turkuun tuli tuhansia markkinavieraita, joista suurella osalla ei ollut mit\u00e4\u00e4n tekemist\u00e4 varsinaisen kaupank\u00e4ynnin kanssa. Koska maassa ei ollut varsinaisia karnevaaleja, piti kansa markkinoita sellaisina. Maaseudulla ty\u00f6t j\u00e4iv\u00e4t tekem\u00e4tt\u00e4, kun nuori ty\u00f6v\u00e4ki huvitteli kaupungissa useita p\u00e4ivi\u00e4 ja oli viel\u00e4 kotiin palattuaan ty\u00f6kyvytt\u00f6m\u00e4n\u00e4 krapulassa. Markkinamatkat saattoivat veny\u00e4 viikonkin mittaisiksi.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"

\u00c5bo Tidningarin mukaan vuoden 1858 Pietarin markkinoilla oli kohtuullisesti v\u00e4ke\u00e4. Kaupan merkitys j\u00e4i kuitenkin v\u00e4h\u00e4iseksi, sill\u00e4 suurin osa vieraista oli nuoria palkollisia. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ainoa maalaisten tuoma tuote, jonka kauppa k\u00e4vi, oli silakka. \u00c5bo Tidningar 18.6.1858 no 47.<\/p><\/div>\n

 <\/p>\n

Kaupungin alkoholiliikkeet suljettiin 1880-luvun alusta l\u00e4htien markkinoiden ajaksi, mutta tillikoista ja krouveista sai juotavaa. My\u00f6s oluttehtailijat myiv\u00e4t tuotteitaan. Poliisi korjasi kaduilta joka markkinoilla kymmeni\u00e4 juopuneita, jotka eiv\u00e4t kyenneet huolehtimaan itsest\u00e4\u00e4n. Juopumus johti seksuaaliseen siveett\u00f6myyteen, kun kaupungissa oli tarjolla maksullisia naisia. Kaduilla ajettiin hevosilla hurjasti, jolloin jalankulkijat saattoivat vammautua tai jopa saada surmansa. Yksill\u00e4 markkinoilla poliisi saattoi sakottaa yli kymment\u00e4 hurjastelijaa. Hevoskaupassa harjoitettiin vilppi\u00e4 ja el\u00e4imi\u00e4 varastettiin krouvien ja markkinavieraiden majapaikkojen pihoilta. My\u00f6s taskuvarkaat olivat taattuja markkinoiden menestyji\u00e4. Karjamarkkinoille tuotiin r\u00e4\u00e4k\u00e4ttyj\u00e4 hevosraakkeja, joita viranomaiset joutuivat takavarikoimaan niiden surkean tilan vuoksi.<\/p>\n

Ty\u00f6v\u00e4est\u00f6n ajanhukan lis\u00e4ksi kauhisteltiin sit\u00e4, miten lapset ja nuoret kuluttivat v\u00e4h\u00e4iset rahansa markkinakaruselleihin sek\u00e4 muihin vempaimiin ja markkinakr\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4n, joilla heit\u00e4 houkuteltiin. Yksinkertaisena pidetty nuori ty\u00f6v\u00e4ki puolestaan tuhlasi rahansa kaikkeen turhaan koreaan tavaraan, jota ilman sen olisi ollut parempi olla.<\/p>\n

Markkinoilla myyd\u00e4\u00e4n edelleen ruokatavaroita, mutta saaristolaisten silakan sijaan voi ostaa vaikkapa savolaista kalakukkoa, turkkilaista leip\u00e4\u00e4 tai it\u00e4valtalaisia strudeleita. Markkinakr\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4kin on tarjolla. Rahat menev\u00e4t her\u00e4teostoksiin, joita ei todellisuudessa tarvittaisi. Ja hankintoihinsa tyytyv\u00e4isen\u00e4 voi poiketa kapakassa oluella tarkastelemassa sit\u00e4, mit\u00e4 tuli oikein ostettua. Tahti on siis sama kuin sata vuotta sitten, mutta villi meno on sent\u00e4\u00e4n saatu suitsittua!<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"
\nVeli Pekka Toropainen
\nKirjoittaja\u00a0on Suomen historian oppiaineen tutkija, joka on erikoistunut Turun historiaan.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Millainen on Saaristolaismarkkinoiden, Heikin markkinoiden, Keskiaikamarkkinoiden, Kansainv\u00e4listen suurmarkkinoiden ja muiden niit\u00e4 muistuttavien tapahtumien historia? Kuljemme nykyisin n\u00e4iss\u00e4 tapahtumissa rauhallisesti jonossa ja tarkastelemme kojujen tarjontaa. Kehitys t\u00e4h\u00e4n suuntaan alkoi jo 1800-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4, jolloin sanomalehdiss\u00e4 kauhisteltiin markkinahumua, juopottelua, varkauksia ja rahan tuhlaamista sek\u00e4 laiskottelua. Markkinoilla sorruttiin turhuuksiin, sill\u00e4 ennen 1860-lukua mahdollisuudet ostaa esimerkiksi erilaisia rihkamatavaroita olivat rajalliset. […]<\/p>\n","protected":false},"author":3188,"featured_media":1110,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63],"tags":[186,183,180,189],"class_list":{"0":"post-1107","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-nakokulmia","8":"tag-elinkeinovapaus","9":"tag-kaupankaynti","10":"tag-markkinat","11":"tag-turku","12":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1107","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3188"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1107"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1107\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1137,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1107\/revisions\/1137"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1110"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1107"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1107"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1107"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}