{"id":1146,"date":"2017-04-18T11:50:56","date_gmt":"2017-04-18T11:50:56","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=1146"},"modified":"2017-04-18T11:52:52","modified_gmt":"2017-04-18T11:52:52","slug":"tutkijan-leipa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/tutkijan-leipa\/","title":{"rendered":"Tutkijan leip\u00e4"},"content":{"rendered":"

Me kaikki yliopistolla ty\u00f6skentelev\u00e4t olemme sidoksissa yliopiston ulkopuolelta haettavaan rahoitukseen. Tutkijoille se on elinehto, mutta my\u00f6s vihre\u00e4ll\u00e4 oksalla jo istuville eli vakinaisissa teht\u00e4viss\u00e4 oleville asia on yht\u00e4 ajankohtainen. Rahoituksen hakeminen omalle tutkimusryhm\u00e4lle on keskeinen osa ty\u00f6teht\u00e4vi\u00e4. Ongelma on kaikille tuttu: olipa rahoittaja kuka tahansa, kilpailu on kovaa ja vain pieni osa hakijoista saa rahoitusta. Jos kymmenest\u00e4 hakijasta yksi voi riemuiten avata my\u00f6nteisen rahoitusp\u00e4\u00e4t\u00f6ksen, yhdeks\u00e4n muun aika on mennyt enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n hukkaan.<\/p>\n

Ongelma ei ole v\u00e4h\u00e4inen. Suomen Akatemian hankehakemuksen laatiminen vie helposti kuukauden tai kaksi, mittava EU-hanke t\u00e4t\u00e4 selv\u00e4sti enemm\u00e4n. Hakemuksen ideointiin, kirjoittamiseen, tutkimusryhm\u00e4n kokoamiseen ja budjetin laatimiseen k\u00e4ytetty aika on pois oman tutkimuksen tekemisest\u00e4. Voisi kuvitella, ett\u00e4 vaikkapa laitoksen tasolla j\u00e4\u00e4 kirjoittamatta melkoinen m\u00e4\u00e4r\u00e4 yliopiston kovasti per\u00e4\u00e4nkuuluttamia referee-artikkeleita, kun ty\u00f6ajasta merkitt\u00e4v\u00e4 osa hupenee toistuviin rahoitushakemuksiin.<\/p>\n

Tutkimuksen rahoitusj\u00e4rjestelm\u00e4 ei selv\u00e4stik\u00e4\u00e4n ole s\u00e4\u00e4tynyt kohdilleen, mutta mik\u00e4 avuksi? Ei ole realismia olettaa, ett\u00e4 rahoitus ratkaisevasti kasvaisi. Rahasta tulee aina olemaan kilpailua, ja hyv\u00e4 niin. Kilpailun painopistett\u00e4 tulisi kuitenkin muuttaa raskaasta ennakkokarsinnasta enemm\u00e4n j\u00e4lkik\u00e4teiseen, toteutuneiden tulosten arviointiin perustuvaan k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n. Kun nyt yliopistolaisten voimavarat valuvat uuvuttaviin hakemuksiin, olisi mielekk\u00e4\u00e4mp\u00e4\u00e4 my\u00f6nt\u00e4\u00e4 rahoitusta kevyemm\u00e4ll\u00e4 menettelyll\u00e4, pienempin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin\u00e4 ja arvioida my\u00f6hemp\u00e4\u00e4 jatkorahoitusta tiukasti jo saaduilla rahoilla aikaansaatujen tulosten kautta.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"

Turun Yliopistos\u00e4\u00e4ti\u00f6 jakoi apurahoja kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2004. S\u00e4\u00e4ti\u00f6iden ohella humanistisen tutkimuksen suurimpia rahoittajia on Suomen Akatemia. Kuva: Turun yliopiston arkisto, kuvaaja Martti Valtonen.<\/p><\/div>\n

Malli toimisi n\u00e4in. Hakija voisi laatia omaa tai tutkimusryhm\u00e4ns\u00e4 rahoitusta varten hakemuksen, joka olisi muutaman sivun mittainen kuvaus hankkeesta ja jossa paino olisi tarkalla tulosten m\u00e4\u00e4rittelyll\u00e4: mit\u00e4 artikkeleita kirjoitetaan, mille julkaisuille ja mill\u00e4 aikataululla. Suomen Akatemia ja muuta rahoittajat my\u00f6nt\u00e4isiv\u00e4t t\u00e4m\u00e4n perusteella nykyist\u00e4 pienempi\u00e4 summia mutta suuremmalle joukolle. Jatkorahoituksen saaminen olisi puolestaan suoraan sidoksissa siihen, miten edellisen hankkeen tavoitteet ovat toteutuneet; nykyisinh\u00e4n rahoittajat kiinnitt\u00e4v\u00e4t t\u00e4h\u00e4n vain v\u00e4h\u00e4n huomiota. Ellei luvattuja tuloksia tule, hakijalta ev\u00e4tt\u00e4isiin osallistuminen seuraavaan tai useampaan rahoitushakuun. Jos tulokset t\u00e4yttyv\u00e4t tai jopa ylittyv\u00e4t, siit\u00e4 voitaisiin palkita suurempana jatkorahoituksena.<\/p>\n

Malli ei sovellu pitk\u00e4aikaista rahoitusta edellytt\u00e4viin v\u00e4it\u00f6skirjoihin, mutta nopeampitempoiseen artikkelijulkaisemiseen kyll\u00e4kin. Se ei ole aukoton, sill\u00e4 ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 joku onnistuisi saamaan rahoitusta heppoisin perustein. Jatkorahoituksen sitominen ennalta m\u00e4\u00e4riteltyihin, toteutuneisiin tuloksiin tekee siit\u00e4 kuitenkin tehokkaan ja kannustavan. Mallilla on monta etua. Rahoittajat p\u00e4\u00e4sev\u00e4t helpommalla, jos tutkijoiden ty\u00f6n laadun arviointi ulkoistuu korkeatasoisten aikakauskirjojen toimituksille ja arvioitsijoille. Hakemusten arviointiin pieness\u00e4 maassa helposti liittyv\u00e4 sattumanvaraisuus ja l\u00e4pin\u00e4kyvyyden puute v\u00e4henev\u00e4t, mik\u00e4li arviointi perustuu aikakauskirjojen aidosti anonyymeihin arviointiprosesseihin ainakin silloin, kun julkaistaan laadukkaimmissa kansainv\u00e4lisiss\u00e4 julkaisuissa. Ja ennen kaikkea: yliopistolaiset voivat tehd\u00e4 sit\u00e4 mit\u00e4 heid\u00e4n kuuluukin tehd\u00e4, eli tuottaa julkaisuja loputtoman rahan per\u00e4ss\u00e4 juoksemisen sijaan.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Mika Kallioinen
\nSuomen historian yliopistonlehtori<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Me kaikki yliopistolla ty\u00f6skentelev\u00e4t olemme sidoksissa yliopiston ulkopuolelta haettavaan rahoitukseen. Tutkijoille se on elinehto, mutta my\u00f6s vihre\u00e4ll\u00e4 oksalla jo istuville eli vakinaisissa teht\u00e4viss\u00e4 oleville asia on yht\u00e4 ajankohtainen. Rahoituksen hakeminen omalle tutkimusryhm\u00e4lle on keskeinen osa ty\u00f6teht\u00e4vi\u00e4. Ongelma on kaikille tuttu: olipa rahoittaja kuka tahansa, kilpailu on kovaa ja vain pieni osa hakijoista saa rahoitusta. Jos […]<\/p>\n","protected":false},"author":2120,"featured_media":1152,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63],"tags":[198,195,141,201],"class_list":{"0":"post-1146","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-nakokulmia","8":"tag-apuraha","9":"tag-rahoitus","10":"tag-tutkimus","11":"tag-yliopisto","12":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1146","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2120"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1146"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1146\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1164,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1146\/revisions\/1164"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1152"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1146"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1146"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1146"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}