{"id":1209,"date":"2017-05-04T08:16:25","date_gmt":"2017-05-04T08:16:25","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=1209"},"modified":"2017-05-04T08:16:25","modified_gmt":"2017-05-04T08:16:25","slug":"haahommia-vuodelta-1559","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/haahommia-vuodelta-1559\/","title":{"rendered":"H\u00e4\u00e4hommia vuodelta 1559"},"content":{"rendered":"

Ruotsin hovissa elettiin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1559 j\u00e4nnitt\u00e4vi\u00e4 aikoja. Kuningas Kustaa Vaasan vanhin tyt\u00e4r, prinsessa Katarina, oli menossa naimisiin. Ennen kuin h\u00e4\u00e4pari p\u00e4\u00e4si purjehtimaan avioliiton satamaan, oli ylitett\u00e4v\u00e4 monta estett\u00e4.<\/p>\n

\"\"

Katarina Vaasa (Wikimedia Commons)<\/p><\/div>\n

H\u00e4\u00e4parin, kaksikymmenvuotiaan Katarinan ja h\u00e4nt\u00e4 muutaman vuoden vanhemman it\u00e4friisinmaalaisen kreivi Edzardin v\u00e4liset avioliittoneuvottelut olivat kest\u00e4neet jo useita kuukausia ja venyneet kiusallisen pitkiksi. Yksimielisyytt\u00e4 esimerkiksi my\u00f6t\u00e4j\u00e4issummasta, omaisuudenjaosta sek\u00e4 parin tulevasta asuinpaikasta ei saavutettu yhdell\u00e4 istumalla. Siniveristen avioliitot harvemmin solmittiin yksinomaan rakkaudesta, vaan taustalla oli pyrkimys palvella perheen ja suvun etuja. Avioliitto olikin usein poliittinen sopimus sukujen v\u00e4lill\u00e4, jolla turvattiin sek\u00e4 perheiden korkea-arvoinen asema, ett\u00e4 kauppa- ja liittolaisuussuhteita.<\/p>\n

Katarinan kaksi vanhempaa velje\u00e4, Erik ja Juhana olivat osaltaan vastuussa sisartensa naittamisesta. Kuningas oli jo aikaisemmin ojentanut esikoispoikaansa Eriki\u00e4 h\u00e4\u00e4valmistelujen hitaasta etenemisest\u00e4. Erikin teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli kaiken muun ohella toimittaa nykyisen Saksan alueelta Tukholmaan h\u00e4\u00e4juhlassa tarvittavia koristeita ja muita tarvikkeita. My\u00f6s Juhana sai kuulla kunniansa is\u00e4n moittiessa t\u00e4t\u00e4 sek\u00e4 venyneest\u00e4 oleskelusta valtakunnan l\u00e4nsirajalla, ett\u00e4 v\u00e4h\u00e4isest\u00e4 panoksesta h\u00e4\u00e4j\u00e4rjestelyihin. Vaikka l\u00e4hteet eiv\u00e4t kerrokaan morsiamen tuntemuksista, mit\u00e4 ilmeisimmin olivat my\u00f6s t\u00e4m\u00e4n hermot kovalla koetuksella.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"

Kustaa Vaasa (Wikimedia Commons)<\/p><\/div>\n

Norsholmissa 6. toukokuuta vuonna 1559 p\u00e4iv\u00e4tyss\u00e4 kirjeess\u00e4 Kustaa Vaasa ilmoitti pojalleen Erikille, ett\u00e4 kreivi Edzard oli toukokuun alussa l\u00e4hett\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n kirjeess\u00e4 pyyt\u00e4nyt h\u00e4iden siirt\u00e4mist\u00e4 pidemm\u00e4lle alkukes\u00e4\u00e4n, hein\u00e4kuun 9. p\u00e4iv\u00e4\u00e4n. S\u00e4ilyneet l\u00e4hteet eiv\u00e4t suoraan paljasta, miksi sulhanen vitkasteli h\u00e4\u00e4juhlan ajankohdan kanssa. Kuninkaan ponnekkaasta tekstist\u00e4 saa sen k\u00e4sityksen, ett\u00e4 h\u00e4n melko vastahakoisesti joutui taipumaan kreivin tahtoon, ja siirt\u00e4m\u00e4\u00e4n h\u00e4\u00e4juhlan ajankohtaa.<\/p>\n

Mit\u00e4 ilmeisimmin valtakunnan yll\u00e4 leijui my\u00f6s sodanuhka, ja kuningas kirjeess\u00e4\u00e4n varsin yksityiskohtaisesti selitt\u00e4\u00e4kin sotajoukkojen asemista sek\u00e4 siit\u00e4, miten h\u00e4\u00e4juhlassa tarvittavien ruoka-aineiden ja muiden tavaroiden kuljetukset saataisiin kaikkein parhaiten ja turvallisimmin j\u00e4rjestetty\u00e4. Kirjeen lopussa kuningas pyysi Eriki\u00e4 viel\u00e4 hoitamaan arvovieraiden majoitusasiat kuntoon, ennen kuin sulhasen seurue Badenista saapuisi Ruotsiin.<\/p>\n

My\u00f6hemm\u00e4st\u00e4 kirjeenvaihdosta k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 h\u00e4it\u00e4 siirrettiin viel\u00e4 useamman kerran. Syyskuussa kuninkaan kirjeiss\u00e4 alkoi n\u00e4ky\u00e4 merkkej\u00e4 suuttumuksesta. H\u00e4n k\u00e4ski poikaansa Eriki\u00e4 saattamaan h\u00e4\u00e4j\u00e4rjestelyt loppuun hinnalla mill\u00e4 hyv\u00e4ns\u00e4. Kuningas oli ilmeisen raivoissaan kreivi Edzardin aiheuttamista viiv\u00e4styksist\u00e4, jotka selv\u00e4sti k\u00e4viv\u00e4t kuninkaan ylpeyden p\u00e4\u00e4lle. Kuningas toi esille h\u00e4mm\u00e4styksens\u00e4 siit\u00e4, miten joku saattoi katsoa luvatun 100\u00a0000 taalerin my\u00f6t\u00e4j\u00e4iset houkuttelemattomaksi. Kirjeist\u00e4 huokuu my\u00f6s huoli siit\u00e4, miten Ruotsin valtakunnan maine muiden eurooppalaisten maiden silmiss\u00e4 asettuisi naurunalaiseksi.<\/p>\n

Pitk\u00e4ksi venyneist\u00e4 avioliittoneuvotteluista, sulhasen viiv\u00e4stelyst\u00e4 sek\u00e4 veljien hitaamman puoleisesta toiminnasta huolimatta pari vihittiin Tukholmassa lokakuussa 1559.<\/p>\n

 <\/p>\n

Terhi Katajam\u00e4ki<\/em>
\nYTM, Suomen historian v\u00e4it\u00f6stutkija<\/p>\n

 <\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ruotsin hovissa elettiin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1559 j\u00e4nnitt\u00e4vi\u00e4 aikoja. Kuningas Kustaa Vaasan vanhin tyt\u00e4r, prinsessa Katarina, oli menossa naimisiin. Ennen kuin h\u00e4\u00e4pari p\u00e4\u00e4si purjehtimaan avioliiton satamaan, oli ylitett\u00e4v\u00e4 monta estett\u00e4. H\u00e4\u00e4parin, kaksikymmenvuotiaan Katarinan ja h\u00e4nt\u00e4 muutaman vuoden vanhemman it\u00e4friisinmaalaisen kreivi Edzardin v\u00e4liset avioliittoneuvottelut olivat kest\u00e4neet jo useita kuukausia ja venyneet kiusallisen pitkiksi. Yksimielisyytt\u00e4 esimerkiksi my\u00f6t\u00e4j\u00e4issummasta, omaisuudenjaosta sek\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":260,"featured_media":1212,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63],"tags":[],"class_list":{"0":"post-1209","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-nakokulmia","8":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1209","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/260"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1209"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1209\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1245,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1209\/revisions\/1245"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1212"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1209"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1209"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1209"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}