{"id":1257,"date":"2017-05-11T08:25:49","date_gmt":"2017-05-11T08:25:49","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=1257"},"modified":"2017-05-11T08:25:49","modified_gmt":"2017-05-11T08:25:49","slug":"maanalaista-ja-digitaalista-kirjahistoriaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/maanalaista-ja-digitaalista-kirjahistoriaa\/","title":{"rendered":"Maanalaista ja digitaalista kirjahistoriaa"},"content":{"rendered":"
\"\"

Turun kaupunginkirjasto 1938 (Pietinen, Museovirasto)<\/p><\/div>\n

 <\/p>\n

K\u00e4velen portaat alas ja avaan jykev\u00e4n metallioven. Jatkan pitkin k\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4 ja avaan toisen samanlaisen oven. Ja kolmannen. Lopulta saavun m\u00e4\u00e4r\u00e4np\u00e4\u00e4h\u00e4ni, vahvasti vanhoilta kirjoilta tuoksuvaan suureen maanalaiseen tilaan. Kyseess\u00e4 ei ole reitti salaiseen aarrekammioon tai tarkasti varjeltuun pankkiholviin, vaan kuvaus aivan tavallisesta ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4n aamusta. Kirjantuoksuinen kellaritila puolestaan on Turun kaupunginkirjaston niin sanotun vanhan kokoelman s\u00e4ilytystila.<\/p>\n

Mik\u00e4 sitten on vanha kokoelma? Kokoelma syntyi 1800-luvun loppupuolella, kun Turussa alettiin kaivata tieteellist\u00e4 kaupunginkirjastoa sivistyneist\u00f6n tarpeisiin \u2013 suurin osa Turun akatemian kirjoistahan oli kadonnut savuna ilmaan Turun palon seurauksena ja yliopistokin muuttanut pian palon j\u00e4lkeen Helsinkiin. Turkulaiset lahjoittivat uuden kirjaston perustamista varten innokkaasti niin rahavaroja kuin omia kirjojaan.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"

Teoksia vanhan kokoelman luokasta 61 Muinaistiede, antropologia, kansatiede ja numismatiikka. Samassa hyllyss\u00e4 ovat vieri vieress\u00e4 1700-, 1800- ja 1900-luvun alkupuolen teokset ja eri kielet sulassa sovussa.<\/em><\/p><\/div>\n

 <\/p>\n

Vuonna 1903 tieteellisluontoinen kaupunginkirjasto ja vuonna 1863 perustettu kansankirjasto muuttivat samaan rakennukseen, Fredric von Rettigin lahjoittamaan uuteen kirjastotaloon. Seuraavalla vuosikymmenell\u00e4 kirjastot lopulta yhdistyiv\u00e4t yhdeksi kirjastoksi, joka kuitenkin edelleen jakautui populaarimpaan lainakokoelmaan ja opinto-osastoon. 1939 vanha kokoelman kirjat siirrettiin varastoon kirjastotalon kellariin ja siell\u00e4 ne odottivat vuosikymmeni\u00e4 j\u00e4\u00e4den hetkeksi unohduksiin.<\/p>\n

Vanha kokoelma ei kuitenkaan hautautunut pysyv\u00e4sti kirjaston kellareihin, vaan sen arvo havaittiin j\u00e4lleen 1990- ja 2000-luvulle tultaessa. Vuonna 2013 Turun kaupunginkirjasto sek\u00e4 Turun yliopiston Suomen historian<\/a> ja yleisen historian<\/a> oppiaineet aloittivat tutkimushankkeen, jonka tavoitteena oli saattaa vanha kokoelma tutkijoiden tietoisuuteen ja saada tietoa sen vaiheista. Koko kirjaston kellarissa s\u00e4ilynyt kokoelma p\u00e4\u00e4tettiin luetteloida, teos teokselta. Niinp\u00e4 tutkimushankkeen kaksi projektitutkijaa laskeutuivat uutterasti kellariin kirjojen \u00e4\u00e4relle naputtelemaan koneelle t\u00e4rkeimm\u00e4t tiedot jokaisesta teoksesta. Luettelointi p\u00e4\u00e4ttyi joulukuussa 2016 ja sen tuloksena oli syntynyt tietokanta<\/a>, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 19354 teoksen viitetiedot.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"

Monet vanhan kokoelman teokset ovat per\u00e4isin yksityisten lahjoittajien kirjastoista. Neliosainen Magazin des enfans -teos (1793\u20131795) on omistajamerkint\u00f6jen perusteella kuulunut arkkitehti Charles Bassin tytt\u00e4rille<\/em>.<\/p><\/div>\n

 <\/p>\n

Tietokannan avulla vanhasta kokoelmasta on mahdollista saada tietoa, joka olisi ollut hyvin vaikeaa tai mahdotonta koota muilla keinoin. Tietokantaan on esimerkiksi kirjattu yl\u00f6s teosten provenienssitiedot eli kaikki kunkin kirjan aikaisempia vaiheita valaisevat omistajamerkinn\u00e4t, leimat ja merkit. Tietokannan hakutoimintojen avulla voi esimerkiksi tarkistaa, kuinka monta teosta yksitt\u00e4isen lahjoittajan kirjakokoelmista on p\u00e4\u00e4tynyt vanhaan kokoelmaan. Hakuja voi tehd\u00e4 my\u00f6s vaikkapa tekij\u00e4n tai teoksen kustantajan mukaan. Toisaalta koko kirjakokoelman kattava tietokanta antaa mahdollisuuden saada yleiskuvan kokoelmasta ja sen koostumuksesta, esimerkiksi teosten kieli- ja ik\u00e4jakaumasta. Ennen kaikkea kaikille avoin s\u00e4hk\u00f6inen tietokanta takaa kokoelman helpon saavutettavuuden.<\/p>\n

Paradoksaalista kyll\u00e4, koko kirjakokoelman kattavan ja verkon kautta kaikkien kiinnostuneiden k\u00e4sill\u00e4 olevan tietokannan luominen on vaatinut historiantutkijoiden l\u00e4sn\u00e4oloa vaikeap\u00e4\u00e4syisiss\u00e4 kellaritiloissa ja jokaisen hyllyss\u00e4 olevan teoksen kannen raottamista ja siirt\u00e4mist\u00e4 luetteloijien ty\u00f6p\u00f6yd\u00e4lle. Samalla jokaisen kirjan yksitt\u00e4inen k\u00e4sittely muistutti siit\u00e4, ett\u00e4 laajuudestaan huolimatta kokoelmatietokanta ei voi v\u00e4litt\u00e4\u00e4 kaikkea kirjojen mukanaan kantamaa tietoa.<\/p>\n

Tietokanta ei kerro, onko kirjassa ahkeran lukemisen tuottamia kulumaj\u00e4lki\u00e4 tai vaikkapa erityisen upeat nahkakannet. Tietokantaan voi merkit\u00e4 teoksen aikaisemman omistajan nimet, mutta ei esimerkiksi sit\u00e4, ett\u00e4 omistajamerkint\u00e4 on tehty viel\u00e4 hieman ep\u00e4varmalla lapsen k\u00e4sialalla. N\u00e4in kirjoja luetteloineen projektitutkijan n\u00e4k\u00f6kulmasta Vanhan kokoelman hankkeessa onkin kiehtovalla tavalla yhdistynyt historiantutkimuksen menetelmien ja historiallisen tiedon monimuotoisuus. Vanha kokoelmaan liittyv\u00e4 tieto on yht\u00e4 aikaa digitaalista ja k\u00e4sinkosketeltavaa sek\u00e4 pikkutarkkaa ja kokonaisvaltaista.<\/p>\n

 <\/p>\n

Turun kaupunginkirjaston vanhan kokoelman tutkimushankkeen loppuseminaari j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n Turun kaupunginkirjaston Studiossa (Linnankatu 2) pe 12.5.2017 klo 12\u201316. Tervetuloa kuulemaan lis\u00e4\u00e4 tutkimushankkeesta ja vanhasta kokoelmasta!<\/strong><\/p><\/blockquote>\n

 <\/p>\n

Lis\u00e4tietoa kokoelmasta:<\/strong><\/p>\n

Hyp\u00e9n, Kaisa, Koivunen, Leila & Tunturi, Janne (toim.): Kirjoista kokoelmaksi. Kansansivistyst\u00e4 ja kansainv\u00e4lisyytt\u00e4 Turun kaupunginkirjastossa 1800\u20131900-luvuilla. Avain 2015.
\nKokoelmatietokanta: http:\/\/vanhakokoelma.kirjastot.fi\/<\/a>
\nTutkimushankkeen blogi: https:\/\/opintokokoelma.wordpress.com\/<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Laura Yli-Sepp\u00e4l\u00e4<\/strong>
\nKirjoittaja valmistelee v\u00e4it\u00f6skirjaansa Suomen historian oppiaineessa ja on toiminut projektitutkijana Turun kaupunginkirjaston vanhan kokoelman tutkimushankkeessa 2014\u20132016<\/em><\/p>\n

 <\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

  K\u00e4velen portaat alas ja avaan jykev\u00e4n metallioven. Jatkan pitkin k\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4 ja avaan toisen samanlaisen oven. Ja kolmannen. Lopulta saavun m\u00e4\u00e4r\u00e4np\u00e4\u00e4h\u00e4ni, vahvasti vanhoilta kirjoilta tuoksuvaan suureen maanalaiseen tilaan. Kyseess\u00e4 ei ole reitti salaiseen aarrekammioon tai tarkasti varjeltuun pankkiholviin, vaan kuvaus aivan tavallisesta ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4n aamusta. Kirjantuoksuinen kellaritila puolestaan on Turun kaupunginkirjaston niin sanotun vanhan kokoelman s\u00e4ilytystila. […]<\/p>\n","protected":false},"author":3225,"featured_media":1260,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69],"tags":[225,219,222,189],"class_list":{"0":"post-1257","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ajankohtaista","8":"tag-kirjasto","9":"tag-kirjat","10":"tag-tietokanta","11":"tag-turku","12":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1257","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3225"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1257"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1257\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1284,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1257\/revisions\/1284"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1260"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1257"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1257"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1257"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}