{"id":1308,"date":"2017-06-01T12:08:35","date_gmt":"2017-06-01T12:08:35","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=1308"},"modified":"2017-06-01T12:55:45","modified_gmt":"2017-06-01T12:55:45","slug":"eliittikoululaiset-erottautuivat-kepein-ylioppilasmassasta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/eliittikoululaiset-erottautuivat-kepein-ylioppilasmassasta\/","title":{"rendered":"Eliittikoululaiset erottautuivat kepein ylioppilasmassasta"},"content":{"rendered":"

Kev\u00e4\u00e4n l\u00e4hestyess\u00e4 loppuaan ja kes\u00e4n alkaessa on tullut aika lakittaa uudet ylioppilaat valkosamettisilla ylioppilaslakeilla. Valkolakeilla on pitk\u00e4 perinne, sill\u00e4 niiden historia juontaa vuoteen 1865, jolloin joukko uusmaalaisia ylioppilaita hankki ensimm\u00e4iset ylioppilaslakit. Virallisen ylioppilasp\u00e4\u00e4hineen aseman valkolakki sai vuonna 1875, jolloin lakista muodostui viimeist\u00e4\u00e4n sivistyksen symboli.<\/p>\n

Kirjoitin viime vuonna kandidaatintutkielmaa Helsingin Suomalaisesta Normaalilyseosta 1930-luvulla. Tuon ajan normaalilyseolaisten eli norssien keskuudessa ylioppilaslakki ei en\u00e4\u00e4 riitt\u00e4nyt ainoaksi sivistyksen symboliksi. Norssit halusivat erottautua alati kasvavasta ylioppilasmassasta, joten ylioppilaslakkien lis\u00e4ksi ylioppilastutkinnon suorittaneet norssit saivat valmistumisen merkiksi \u201dnorssikepit\u201d. Kepeill\u00e4 norssit halusivat korostaa erityisesti poika- ja eliittikoulutaustaansa.<\/p>\n

Norssikeppien is\u00e4 oli kirjailija ja vanha norssi Jalmari Finne. H\u00e4n alkoi vuodesta 1925 l\u00e4htien lahjoittaa ylioppilaiksi valmistuville norsseille hopeap\u00e4isi\u00e4 varsikeppej\u00e4, jotka olivat varustettu Normaalilyseon tunnuksilla. Finne antoi keppej\u00e4 ylioppilaille aina kev\u00e4\u00e4seen 1937 asti, jonka j\u00e4lkeen h\u00e4n menehtyi. Finne jakoi kepit tuleville ylioppilaille erillisess\u00e4 keppienjakotilaisuudessa, joka j\u00e4rjestettiin lakkiaisp\u00e4iv\u00e4n aattoiltana Normaalilyseon juhlasalissa.<\/p>\n

\"\"

Kirjailija Jalmari Finne kolmen ylioppilasneitosen seurassa. Historian kuvakokoelma. Museovirasto.
(1930-luvun alku)<\/p><\/div>\n

Keppienjakotilaisuus oli luonteeltaan hyvin muodollinen ja juhlallinen. Tilaisuus alkoi kirjailija Finnen vastaanottamisella. Smokkeihin pukeutuneet tulevat ylioppilaat j\u00e4rjestyiv\u00e4t kaksimiehiseen riviin Normaalilyseon yl\u00e4aulaan siten, ett\u00e4 klassikot (latinaa ja kreikkaa lukeneet) olivat eturiviss\u00e4 ja reaalilinjalaiset (luonnontieteit\u00e4 ja \u201duusia kieli\u00e4\u201d lukeneet) takariviss\u00e4. Frakkiin kunniamerkkeineen pukeutunut Finne tarkasti rivist\u00f6n. Tarkastuksen j\u00e4lkeen Normaalilyseon Konventin eli toverikunnan lippu teki kunniaa Finnelle, jonka j\u00e4lkeen siirryttiin juhlasaliin.<\/p>\n

Juhlasalissa kirjailija Finne j\u00e4rjesti tulevat ylioppilaat uusiin riveihin. Ensimm\u00e4iseen riviin asettautuivat ne, joiden is\u00e4t olivat k\u00e4yneet Normaalilyseota. Toiseen riviin j\u00e4rjestyiv\u00e4t ne, joiden veljet olivat norsseja. Viimeiseen riviin asettautuivat perheens\u00e4 ensimm\u00e4iset norssit. Rivien uudelleen j\u00e4rjestelyn j\u00e4lkeen Finne aloitti keppien jakamisen. Kun jokainen tuleva ylioppilas oli saanut keppins\u00e4, piti Finne puheen. Puheen j\u00e4lkeen h\u00e4n toivotti tuleville ylioppilaille onnea ja menestyst\u00e4, jonka j\u00e4lkeen tulevat ylioppilaat marssivat ulos juhlasalista.<\/p>\n

\"\"

Helsingin suomalaisen normaalilyseosta valmistuneita ylioppilaita Kauppatorilla Havis Amandan patsaan vieress\u00e4 31.5.1933. Helsingin kaupunginmuseo.<\/p><\/div>\n

Keppienjakotilaisuus tuo esiin mielenkiintoisella tavalla maailmansotien v\u00e4lisen ajan eliittikoulun hierarkioita. Normaalilyseon eliitin muodostivat ne klassisia kieli\u00e4 lukeneet norssit, joilla is\u00e4 oli k\u00e4ynyt my\u00f6s Normaalilyseota. He olivat koko tilaisuuden eturiviss\u00e4. \u201dTavallisia\u201d norsseja olivat ne takarivil\u00e4iset, jotka olivat perheens\u00e4 ensimm\u00e4isi\u00e4 norsseja ja olivat opiskelleet reaalilinjalla. Jalmari Finnen j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4 keppienjakotilaisuutta voi luonnehtia yhden norssisukupolven traditioksi, jonka my\u00f6t\u00e4 norssit eroteltiin niin toisistaan kuin my\u00f6s muista ylioppilaista.<\/p>\n

 <\/p>\n

Juho Malka, hum. kand.<\/p>\n

Kirjoittaja on Suomen historian perustutkinto-opiskelija, joka ty\u00f6skentelee kes\u00e4ll\u00e4 2017 oppiaineen harjoittelijana.<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

Kirjallisuutta:<\/p>\n

Klinge, Matti: Ylioppilaskunnan historia 3. osa, 1872\u00ad\u20131917: K.P.T.:st\u00e4 j\u00e4\u00e4k\u00e4reihin. <\/em>Helsingin yliopiston ylioppilaskunta ja Gaudeamus, Helsinki 1978.<\/p>\n

Rydman, Ernst: Suomalaisen Normaalilyseon Konventin puheenjohtajien Perinnekirja, aloitettu vuonna 1937. <\/em>Toim. M\u00e4ki, Lasse. Helsingin normaalilyseon lukion oppilaskunta, Helsinki 2013<\/a>.<\/p>\n

 <\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kev\u00e4\u00e4n l\u00e4hestyess\u00e4 loppuaan ja kes\u00e4n alkaessa on tullut aika lakittaa uudet ylioppilaat valkosamettisilla ylioppilaslakeilla. Valkolakeilla on pitk\u00e4 perinne, sill\u00e4 niiden historia juontaa vuoteen 1865, jolloin joukko uusmaalaisia ylioppilaita hankki ensimm\u00e4iset ylioppilaslakit. Virallisen ylioppilasp\u00e4\u00e4hineen aseman valkolakki sai vuonna 1875, jolloin lakista muodostui viimeist\u00e4\u00e4n sivistyksen symboli. Kirjoitin viime vuonna kandidaatintutkielmaa Helsingin Suomalaisesta Normaalilyseosta 1930-luvulla. Tuon ajan normaalilyseolaisten […]<\/p>\n","protected":false},"author":3156,"featured_media":1317,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69],"tags":[234,231,237,240],"class_list":{"0":"post-1308","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ajankohtaista","8":"tag-eliittikoulu","9":"tag-jalmari-finne","10":"tag-norssikeppi","11":"tag-ylioppilaslakki","12":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1308","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3156"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1308"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1308\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1332,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1308\/revisions\/1332"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1317"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1308"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1308"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1308"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}