{"id":1377,"date":"2017-06-19T12:19:14","date_gmt":"2017-06-19T12:19:14","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=1377"},"modified":"2017-06-19T12:20:43","modified_gmt":"2017-06-19T12:20:43","slug":"paljaista-kallioista-lehteviin-puistoihin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/paljaista-kallioista-lehteviin-puistoihin\/","title":{"rendered":"Paljaista kallioista lehteviin puistoihin"},"content":{"rendered":"

Kulttuurimaisema on muuttunut sadassa vuodessa huimasti. Jos meid\u00e4t pudotettaisiin esimerkiksi meille tuttuun kyl\u00e4maisemaan tai teollisuuskompleksiin vuonna 1917, kest\u00e4isi tovin jos toisenkin, ennen kuin tunnistaisimme paikan. En k\u00e4sittele t\u00e4ss\u00e4 tekstiss\u00e4 muuttunutta rakennuskantaa, vaan puustoa, joka on vallannut entisen avoimen maiseman.<\/p>\n

 <\/p>\n

L\u00e4hdet\u00e4\u00e4np\u00e4 lenkille<\/strong><\/p>\n

K\u00e4velen iltalenkill\u00e4ni usein Kuralan kyl\u00e4m\u00e4en ja Ristim\u00e4en koulun ohi. Sata vuotta sitten Kurala oli paljas m\u00e4ki, jolle oli sijoitettu kyl\u00e4tontti. Puutarhainnostus ei ollut viel\u00e4 saanut sit\u00e4 laajuutta, jonka se saavutti esimerkiksi Marttojen toiminnan my\u00f6t\u00e4 itsen\u00e4istyneess\u00e4 Suomessa. Vuosisataiseen tapaan kyl\u00e4t sijaitsivat viel\u00e4 usein kallioisilla viljelykseen kelpaamattomilla m\u00e4ill\u00e4. Kallionyppyl\u00f6iden v\u00e4liss\u00e4 oli tosin painanteita, joihin oli tuotu maata, mik\u00e4li niiss\u00e4 ei jo ollut sellaista luonnostaan. Niiss\u00e4 viljeltiin hy\u00f6tykasveja kuten kaalia, pellavaa ja kessua. Kyl\u00e4tontilla saattoi kasvaa joku harva puu, mutta suurin osa kasvillisuudesta katosi karjan suuhun. Loput hein\u00e4t ja puuntaimet korjattiin talvirehuksi.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"

Kuralan kyl\u00e4m\u00e4ki n\u00e4kyy oikealla ja Ristim\u00e4ki kuvan vasemmassa yl\u00e4kulmassa. Kuva KA (A105:30 \/ 1-5).<\/p><\/div>\n

 <\/p>\n

Ristim\u00e4ki Aurajoen rannalla kuuluu Kuralan kyl\u00e4\u00e4n ja sille valmistui koulu vuonna 1913. Valokuvista n\u00e4kyy, ett\u00e4 koulu rakennettiin kymmenen metri\u00e4 joesta nousevalle puustosta paljaalle m\u00e4elle. N\u00e4kym\u00e4t joka suuntaan ovat olleet komeat. Paikalla sijaitsi 1700-luvun kartan mukaan niittyj\u00e4 ja karjanlaidunta sek\u00e4 aiemmin my\u00f6s tuulimylly. Paikka oli muuten puustosta vapaa, mutta aivan jyrkimm\u00e4ll\u00e4 rantakalliolla kasvoi puustoa kuten nyky\u00e4\u00e4nkin. Opettaja Edvin Laaksonen istutti paikalle heti puutarhan, johon tuli jaloja lehtipuita. Kun m\u00e4elle on sittemmin rakennettu lis\u00e4\u00e4, ei edes koulua itse\u00e4\u00e4n n\u00e4e en\u00e4\u00e4 H\u00e4meentielt\u00e4 puutarhojen l\u00e4pi.<\/p>\n

 <\/p>\n

Halisten koski ja kyl\u00e4<\/strong><\/p>\n

\"\"

Halisten kyl\u00e4 oli viel\u00e4 vuonna 1898 puuton. Kuva R. Hjelt, Turun museokeskus.<\/p><\/div>\n

\"\"

Halisten kyl\u00e4. Kuva Veli Pekka Toropainen 2007.<\/p><\/div>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

Vuonna 1917 Halistenkoskella toimi vire\u00e4 teollisuusalue. Maarian puolella sijaitsi suuri mylly, jossa k\u00e4siteltiin mittavia m\u00e4\u00e4ri\u00e4 viljaa sek\u00e4 ihmisten ett\u00e4 karjan ravinnoksi. Kaarinan puolella sijaitsivat lannoitetta tuottava luujauhomylly, saha, puusep\u00e4ntehdas ja v\u00e4rijauhetehdas asuin- ja huoltorakennuksineen. T\u00e4\u00e4ll\u00e4k\u00e4\u00e4n puustolle ei ollut sijaa. Myll\u00e4rintupiin kuuluivat pienet peltokappaleet, ja niill\u00e4 viljeltiin hy\u00f6tykasveja. 1890-luvulla otetusta valokuvasta n\u00e4kyy, ett\u00e4 tilanne oli sama my\u00f6s Halisten kyl\u00e4m\u00e4ell\u00e4.<\/p>\n

Halisten vanhalta sillalta oli sata vuotta sitten esteet\u00f6n n\u00e4kym\u00e4 sek\u00e4 kyl\u00e4n ett\u00e4 kosken rakennuksiin. Nykyisin kasvillisuutta sy\u00f6nyt karja on h\u00e4vitetty ja maatilojen ymp\u00e4rille istutettu puutarhoja. Kosken alue on maisemoitu virkistysk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Koski on malliesimerkki siit\u00e4, miten ihmisen muokkaama maisema muuttuu nopeasti, kun sen k\u00e4ytt\u00f6tarkoitus vaihtuu toiseen. Halisista on s\u00e4ilynyt runsaasti valokuvia, joista on mahdollista tarkastella t\u00e4m\u00e4n muutoksen vaiheita.<\/p>\n

 <\/p>\n

J\u00e4lleen kotikadulla<\/strong><\/p>\n

\"\"

Hannunniittu 1964. Kuva Juhani Klemin kokoelma.<\/p><\/div>\n

\"\"

Hannunniittu 2017. Kuva Veli Pekka Toropainen<\/p><\/div>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

Orapihlaja-aita pit\u00e4isi kyll\u00e4 leikata. Mutta mit\u00e4 ihmett\u00e4! Eih\u00e4n aidasta olekaan kuin puolet orapihlajaa. Talon valmistuessa 58 vuotta sitten sen pihaan m\u00e4ntyjen joukkoon istutettiin vaahteroita ja vuorijalavia. Nyt niiden taimet ovat vallanneet aidan, joka uusittiin joitakin vuosia sitten. Samalla vuosikymmenell\u00e4 pankki mainosti julisteessaan kadunvarren uusia asuntoja ja sit\u00e4, ett\u00e4 ne sijaitsivat raikkaassa m\u00e4nnik\u00f6ss\u00e4. Julisteen kuvasta voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4in olikin. Kaikki n\u00e4m\u00e4 pihat ovat saaneet uusia istutuksia l\u00e4hinn\u00e4 jalopuista. Maisema on tukkeutunut t\u00e4\u00e4ll\u00e4kin. Tulevaisuudessa Turun useimmat asuinalueet muuttuvat lehtipuuvaltaisiksi, sill\u00e4 esimerkiksi m\u00e4ntyj\u00e4 istutetaan en\u00e4\u00e4 vain harvoin. Sadassa vuodessa kulttuurimaiseman puustolle on siis tapahtunut kaksi suurta muutosta. Lenkill\u00e4 kannattaa siis katsoa maisemaa my\u00f6s menneisyyden silmin.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Veli Pekka Toropainen
\nKirjoittaja\u00a0on Suomen historian oppiaineen tutkija, joka on erikoistunut Turun historiaan.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kulttuurimaisema on muuttunut sadassa vuodessa huimasti. Jos meid\u00e4t pudotettaisiin esimerkiksi meille tuttuun kyl\u00e4maisemaan tai teollisuuskompleksiin vuonna 1917, kest\u00e4isi tovin jos toisenkin, ennen kuin tunnistaisimme paikan. En k\u00e4sittele t\u00e4ss\u00e4 tekstiss\u00e4 muuttunutta rakennuskantaa, vaan puustoa, joka on vallannut entisen avoimen maiseman.   L\u00e4hdet\u00e4\u00e4np\u00e4 lenkille K\u00e4velen iltalenkill\u00e4ni usein Kuralan kyl\u00e4m\u00e4en ja Ristim\u00e4en koulun ohi. Sata vuotta sitten Kurala […]<\/p>\n","protected":false},"author":3188,"featured_media":1386,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63],"tags":[273,276,270,267],"class_list":{"0":"post-1377","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-nakokulmia","8":"tag-halisten-kyla","9":"tag-kulttuurimaisema","10":"tag-kurala","11":"tag-maiseman-muutos","12":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1377","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3188"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1377"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1377\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1428,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1377\/revisions\/1428"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1386"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1377"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1377"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1377"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}