{"id":1484,"date":"2017-09-06T11:13:35","date_gmt":"2017-09-06T11:13:35","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=1484"},"modified":"2017-09-07T07:56:21","modified_gmt":"2017-09-07T07:56:21","slug":"faktan-ja-fiktion-kulttuuricocktail","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/faktan-ja-fiktion-kulttuuricocktail\/","title":{"rendered":"Faktan ja fiktion Kulttuuricocktail"},"content":{"rendered":"

Kirjailijalla on kirjailijan vapaus: fiktion tenho perustuu luovaan mielikuvitukseen ja todellisuuden ja sepitetyn vapaaseen sekoittamiseen. Ylen Kulttuuricocktail-ohjelman julkaisema kirjailija Mike Pohjolan haastattelu<\/a> kuitenkin h\u00e4mment\u00e4\u00e4 faktoihin perustuvan historiantutkimuksen ja mielikuvitukseen perustuvan historiallisen fiktion rajaviivoja. Se muuntaa fiktiota luovan kirjailijan sanan \u201dasiantuntijuudeksi\u201d toimittajanty\u00f6n etiikan kyseenalaistavalla tavalla.<\/p>\n

Pohjola esitt\u00e4\u00e4 haastattelussa romaaniinsa pohjautuvan ajatuksen siit\u00e4, ett\u00e4 Turun palon 1827 taustalla olisi ollut Ven\u00e4j\u00e4n keisarin tietoinen suunnitelma. Artikkelissa todetaan, ett\u00e4 \u201dvarmaa tietoa on niin v\u00e4h\u00e4n, ett\u00e4 kirjailija arvelee tutkijoiden karttelevan aihetta\u201d<\/em>. Pohjola toteaa ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 hyvin, miksi esimerkiksi ven\u00e4l\u00e4isten mahdollista osuutta ei tutkittu autonomian aikana tai YYA-Suomessa. T\u00e4h\u00e4n h\u00e4n lis\u00e4\u00e4, ett\u00e4 \u201dviimeist\u00e4\u00e4n nyt olisi aika perata kaikki l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 oleva materiaali tieteellisen tarkasti.\u201d<\/em><\/p>\n

On todettava, ett\u00e4 n\u00e4in on tehty jo ajat sitten.<\/p>\n

Toimittaja on pyrkinyt verifioimaan Pohjolan esitt\u00e4mi\u00e4 ajatuksia ottamalla yhteytt\u00e4 Ylen historia-asioiden vakiokommentaattori Teemu Keskisarjaan. H\u00e4n lytt\u00e4\u00e4 ep\u00e4ilyksen keisarin salajuonesta ja aiheen v\u00e4lttelyst\u00e4 historiantutkimuksessa p\u00e4\u00e4osin perustellusti. T\u00e4ll\u00e4 kohtaa on kuitenkin todettava, ett\u00e4 tarkempi aihetta koskevan tiedon penkominen olisi ollut paikallaan. Keskisarja toteaa nimitt\u00e4in, ett\u00e4 \u201dsuurpalosta ei h\u00e4nen mukaansa ole ihan helppoa kirjoittaa, koska arkistol\u00e4hteet ovat v\u00e4hiss\u00e4\u201d<\/em>. T\u00e4m\u00e4 ei pid\u00e4 lainkaan paikkaansa.<\/p>\n

\"\"

Gustaf Finnbergin maalaus Turun palosta 1827 (Wikimedia Commons)<\/p><\/div>\n

Turun palo ei n\u00e4et suinkaan ole huonosti tunnettu historiallinen tapahtuma, jota tutkijat karttelisivat tai josta ei olisi varmaa tutkimukseen perustuvaa tietoa. Aiheesta on vuonna 1930 julkaistu yli 400-sivuinen tutkimus nimelt\u00e4\u00e4n Turun palo 1827<\/em>, jota varten my\u00f6s ven\u00e4j\u00e4\u00e4 hallinnut professori Svante Dahlstr\u00f6m<\/a> k\u00e4vi l\u00e4pi palon oikeustutkinnan ja etenemisen sek\u00e4 kartoitti sit\u00e4 koskevia l\u00e4hteit\u00e4 niin seikkaper\u00e4isesti kuin mahdollista. Lis\u00e4ksi palosta on esimerkiksi akatemiaprofessori Hannu Salmi julkaissut \u00e4skett\u00e4inkin artikkelin teoksessa Catastrophe, Gender and Urban Experience 1648\u20131920 <\/em><\/a>(2017).<\/p>\n

Keisarin tai ven\u00e4l\u00e4isten syyllisyys Turun paloon on silkkaa mielikuvitusta, eik\u00e4 historiantutkimus ole l\u00f6yt\u00e4nyt sille pienint\u00e4k\u00e4\u00e4n tukea. Kaupunkipalot olivat varsin yleisi\u00e4, kaiken lis\u00e4ksi usein niin valtaisia omaisuudellisia katastrofeja, ett\u00e4 ne tutkittiin oikeusasteissa tarkemmin kuin juuri mitk\u00e4\u00e4n muut onnettomuudet. Lis\u00e4ksi tapahtumaa kuvasivat monet aikalaiset kirjeiss\u00e4\u00e4n ja p\u00e4iv\u00e4kirjoissaan. L\u00e4hteit\u00e4 Turun palosta riitt\u00e4\u00e4, ylt\u00e4kyll\u00e4isesti.<\/p>\n

Helsingin aseman nostamiseen ei tarvittu salajuonia. Esimerkiksi Turun akatemia olisi ollut siirrett\u00e4viss\u00e4 pelk\u00e4ll\u00e4 keisarin tahdolla, kuten sitten tapahtui 1828. P\u00e4invastoin ven\u00e4l\u00e4iset viranomaiset rakensivat yhdess\u00e4 suomalaisten s\u00e4\u00e4tyl\u00e4isten kanssa yhdess\u00e4 Suomen suuriruhtinaskuntaa ja siin\u00e4 sivussa my\u00f6s Turun kaupunkia. Aikalaisl\u00e4hteet eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kerro kapinahengest\u00e4 ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 hallintoa vastaan, vaan ajatus lienee syntynyt my\u00f6hemmin aikana, jolloin ven\u00e4l\u00e4isvastaisuudella oli poliittisia tarkoitusperi\u00e4.<\/p>\n

\"\"

Turun kartta vuodelta 1808. Harmaalla merkityt alueet tuhoutuivat 1827 palossa (Maanmittauksen kaupunkikartat, Kansallisarkisto)<\/p><\/div>\n

Helsinki ei olisi my\u00f6sk\u00e4\u00e4n j\u00e4\u00e4nyt nimelliseksi hallintokaupungiksi, vaan Ven\u00e4j\u00e4n keisarin vakaa tahto oli rakentaa kaupungista suuriruhtinaskunnan vallan keskus. Helsingin rakentamiseen satsattiin valtion taholta merkitt\u00e4v\u00e4sti. Lis\u00e4ksi hallinto muutti kaupunkiin vuodesta 1819 alkaen pysyv\u00e4sti, joten peli oli Turun osalta pelattu jo vuosikymmen ennen paloa, vaikka v\u00e4kim\u00e4\u00e4r\u00e4llisesti Helsinki ohitti Turun vasta 1840-luvun alussa.<\/p>\n

Siin\u00e4 Pohjola on t\u00e4ysin oikeassa, ett\u00e4 Turun palo kaipaisi suurelle yleis\u00f6lle suunnattua uutta tietoteosta, jotta kiinnostuneet voisivat perehty\u00e4 siihen v\u00e4h\u00e4ll\u00e4 vaivalla. Pohjolan kommentti \u201dMiss\u00e4 olette, Sari N\u00e4re ja Teemu Keskisarja! Tarttukaa nyt herran t\u00e4hden t\u00e4h\u00e4n aiheeseen, jotta minun fiktiivinen romaanini ei ole ainoa, mit\u00e4 palosta tiedet\u00e4\u00e4n\u201d<\/em> on kuitenkin erikoinen. Palo on jo nyt varsin hyvin tunnettu historiallinen tapahtuma, josta on kirjoitettu historiantutkimusta toistatuhatta sivua. Ja asiaa koskevat arkistol\u00e4hteet ovat kaikille avoimia.<\/p>\n

Artikkeli antaa hieman kyseenalaisen kuvan Ylen Kulttuuricocktail-tuotannon kyvyst\u00e4 eritell\u00e4 historiallisesti tutkitun tiedon ja fiktion rajoja. Valtion rahoittaman tiedotusv\u00e4lineen edustajilta on oikeutettua toivoa jonkinasteista tutkittuun tietoon paneutumista. Artikkelista syntyy suurelle yleis\u00f6lle v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 varsin virheellinen k\u00e4sitys Turun palosta ja sen syist\u00e4. Ehk\u00e4p\u00e4 olisi paikallaan pysy\u00e4 puhtaasti kulttuurin ja t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa historiallisen fiktion puolella. Sellaisena Pohjolan Turun paloa k\u00e4sittelev\u00e4 romaani puolustaa paikkaansa.<\/p>\n

 <\/p>\n

Topi Artukka, tohtorikoulutettava
\nHannu Salmi, akatemiaprofessori
\nPanu Savolainen, FT
\nKirsi Vainio-Korhonen, professori<\/p>\n

 <\/p>\n

linkki Ylen artikkeliin:
\nhttps:\/\/yle.fi\/aihe\/artikkeli\/2017\/09\/05\/turun-suurpalo-vuonna-1827-mullisti-suomen-kirjailija-mike-pohjola-epailee<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kirjailijalla on kirjailijan vapaus: fiktion tenho perustuu luovaan mielikuvitukseen ja todellisuuden ja sepitetyn vapaaseen sekoittamiseen. Ylen Kulttuuricocktail-ohjelman julkaisema kirjailija Mike Pohjolan haastattelu kuitenkin h\u00e4mment\u00e4\u00e4 faktoihin perustuvan historiantutkimuksen ja mielikuvitukseen perustuvan historiallisen fiktion rajaviivoja. Se muuntaa fiktiota luovan kirjailijan sanan \u201dasiantuntijuudeksi\u201d toimittajanty\u00f6n etiikan kyseenalaistavalla tavalla. Pohjola esitt\u00e4\u00e4 haastattelussa romaaniinsa pohjautuvan ajatuksen siit\u00e4, ett\u00e4 Turun palon 1827 […]<\/p>\n","protected":false},"author":757,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69],"tags":[293,18,290],"class_list":{"0":"post-1484","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","6":"category-ajankohtaista","7":"tag-fiktio-ja-fakta","8":"tag-suomen-historia","9":"tag-turun-palo","10":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1484","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/757"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1484"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1484\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1505,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1484\/revisions\/1505"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1484"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1484"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1484"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}