{"id":1510,"date":"2017-09-12T12:08:25","date_gmt":"2017-09-12T12:08:25","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=1510"},"modified":"2017-09-12T12:21:40","modified_gmt":"2017-09-12T12:21:40","slug":"rakennettu-ymparisto-ja-historioitsijan-tieto-evaita-nykyhetken-ongelmiin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/rakennettu-ymparisto-ja-historioitsijan-tieto-evaita-nykyhetken-ongelmiin\/","title":{"rendered":"Rakennettu ymp\u00e4rist\u00f6 ja historioitsijan tieto, ev\u00e4it\u00e4 nykyhetken ongelmiin?"},"content":{"rendered":"

Pari viikkoa sitten k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 j\u00e4lleen yksi Turun yliopiston kiinteist\u00f6 \u2013 t\u00e4ll\u00e4 kertaa Aarne Ervin suunnittelema p\u00e4\u00e4rakennus \u2013 joudutaan tyhjent\u00e4m\u00e4\u00e4n sis\u00e4ilmaongelmien vuoksi. T\u00e4m\u00e4n ik\u00e4luokan rakennuskannan vaurioiden yleinen laajuus on sit\u00e4 luokkaa, ett\u00e4 sit\u00e4 voi pikkuhiljaa kutsua merkitt\u00e4v\u00e4ksi yhteiskunnalliseksi ongelmaksi.<\/p>\n

Paradoksaalisen tilanteesta tekee se, ett\u00e4 jokainen sukupolvi uskoo vakaasti oman aikansa teknisiin ratkaisuihin sek\u00e4 siihen, ett\u00e4 uusi tieto ja tekniikka tuovat ratkaisun ongelmiin. On vallalla usko siihen, ett\u00e4 uusissa rakennuksissa osataan v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 muutaman vuosikymmenen ik\u00e4isten rakennusten ongelmat. Filosofi Timo Airaksinen on kutsunut t\u00e4t\u00e4 piirrett\u00e4 tekniikan autonomiaksi: tekniikan saralla ilmenev\u00e4 ongelma ratkaistaan uudella, kehittyneemm\u00e4ll\u00e4 tekniikalla.<\/p>\n

\"\"

Yliopiston p\u00e4\u00e4rakennus ja keskusaukio 1960-luvulla (Turun yliopiston arkisto)<\/p><\/div>\n

Jakolinjat ovat vahvassa. Hieman k\u00e4rjistetysti sen toisessa \u00e4\u00e4ress\u00e4 j\u00f6k\u00f6tt\u00e4v\u00e4t historiattomaan edistysuskoon indoktrinoidut insin\u00f6\u00f6rit ja ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n lobbaamat eristekauppiaat, toisella taas kaikkea uutta karsastavat menneisyyden maisemaan hukuttautuneet aktivistit. Virkist\u00e4v\u00e4 tapaus oli viime vuonna arkkitehtuurin valtionpalkinnon saanut arkkitehtitoimisto Livady Oy, joka on jo pitk\u00e4\u00e4n rakentanut argumentoitua tietoa kest\u00e4v\u00e4n rakentamisen puolesta, my\u00f6s julkisuudessa.<\/p>\n

Historiantutkijat ovat yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n v\u00e4h\u00e4n kiinnostuneita rakentamisen ja arkkitehtuurin historiasta, vaikka juuri historioitsijoilla voisi kuvitella olevan runsaastikin annettavaa t\u00e4h\u00e4n rakentamista vaivaavaan historiattomuuteen.<\/p>\n

\"\"

V\u00e4it\u00f6skirjan ”Enfaldiga tankar huru tr\u00e4hus kunna i anseende til golf, tak och w\u00e4ggar g\u00f6ras w\u00e4l warma” kansi<\/p><\/div>\n

Kest\u00e4v\u00e4\u00e4 rakentamista k\u00e4siteltiin jo 1700-luvun Turun akatemiassa. Mainio kurkistus t\u00e4m\u00e4n ajan rakentamista koskevaan tieteeseen on Pehr Kalmin laatima ja Eric Inbergin puolustama v\u00e4it\u00f6skirja Enfaldiga tankar huru tr\u00e4hus kunna i anseende til golf, tak och w\u00e4ggar g\u00f6ras w\u00e4l warma<\/em><\/a> vuodelta 1762. Asiakirjat paljastavat kuitenkin, ett\u00e4 aikamoinen osuus tuon ajan Turusta oli rakennettu huonosti, huolimatta samanaikaisesta teoriapohdiskelusta. Rakennuskatselmuksissa t\u00f6rm\u00e4\u00e4 jatkuvasti m\u00e4d\u00e4nneisiin lattioihin ja huonoksi mainittuun perustamistapaan. T\u00e4m\u00e4 kertoo havainnollisesti siit\u00e4, ett\u00e4 ei aina ennenk\u00e4\u00e4n osattu rakentaa kest\u00e4v\u00e4sti. Tuon ajan rakennuksista ovat meid\u00e4n aikaamme s\u00e4ilyneet vain aikansa laaturakentamisen esimerkit.<\/p>\n

Historiantutkijoiden sana voisi tuoda perspektiivi\u00e4 my\u00f6s suurten rakennushankkeiden projektinhallintaan. Alan karmeista esimerkeist\u00e4 muistetaan yleens\u00e4 mainita etenkin Sydneyn oopperatalo, jonka kustannukset karkasivat t\u00e4ydellisesti k\u00e4sist\u00e4. Historioitsijat voisivat kuitenkin vied\u00e4 kysymyksenasettelun paljon pidemm\u00e4lle aikaj\u00e4nteelle. Hyvin dokumentoidut keskiaikaiset rakennushankkeet \u2013 vaikkapa 1300-luvulla rakennettu Avignonin paavien palatsi \u2013 voisi olla antoisa tutkimuskohde ja vertailukohta t\u00e4m\u00e4n hetken infrahankkeille. Ajat muuttuvat, mutta suurten hankkeiden anatomiassa on aina paljastavia ja h\u00e4kellytt\u00e4vi\u00e4 samankaltaisuuksia, riippumatta aikakaudesta.<\/p>\n

Historiantutkijana ja arkkitehtina katson, ett\u00e4 rakennuksen paras vakuutus on mahdollisimman korkea ik\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on jo pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n tilastotieteellinen fakta. Rakentaminen ei silti lopu koskaan, ja jokaisen aikakauden uusista rakennuksista p\u00e4\u00e4tyy s\u00e4ilym\u00e4\u00e4n sellainen kest\u00e4v\u00e4 otanta, johon vaikuttavat monet ennakoimattomat tekij\u00e4t.<\/p>\n

On vain kummasteltava, mill\u00e4 varoilla t\u00e4m\u00e4n hetkeen tekniikkaa t\u00e4yteen upotetut asunto-osakkeet tulevaisuudessa peruskorjataan. Jo 1960-luvun talojen t\u00e4m\u00e4nhetkiset peruskorjaukset ovat niin kalliita, ett\u00e4 suurten kaupunkien ulkopuolella on toisinaan j\u00e4rkev\u00e4mp\u00e4\u00e4 purkaa kokonaisia asuinalueita.<\/p>\n

Valtaosalla ihmisist\u00e4 asunto tai talo on el\u00e4m\u00e4n suurin taloudellinen sijoituskohde. Siihen n\u00e4hden on h\u00e4mment\u00e4v\u00e4\u00e4, miten hatarilla tiedoilla n\u00e4m\u00e4 hankintap\u00e4\u00e4t\u00f6kset toisinaan tehd\u00e4\u00e4n verrattuna vaikkapa elektroniikkaan tai ajoneuvoihin. T\u00e4ss\u00e4 kohdin my\u00f6s historiantutkijoiden puheenvuoroja menneisyyden rakentamisesta kaivattaisiin enemm\u00e4n. Rakentaminen ei ole salatiedett\u00e4!<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Panu Savolainen
\nFT, post doc-tutkija, arkkitehti<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Pari viikkoa sitten k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 j\u00e4lleen yksi Turun yliopiston kiinteist\u00f6 \u2013 t\u00e4ll\u00e4 kertaa Aarne Ervin suunnittelema p\u00e4\u00e4rakennus \u2013 joudutaan tyhjent\u00e4m\u00e4\u00e4n sis\u00e4ilmaongelmien vuoksi. T\u00e4m\u00e4n ik\u00e4luokan rakennuskannan vaurioiden yleinen laajuus on sit\u00e4 luokkaa, ett\u00e4 sit\u00e4 voi pikkuhiljaa kutsua merkitt\u00e4v\u00e4ksi yhteiskunnalliseksi ongelmaksi. Paradoksaalisen tilanteesta tekee se, ett\u00e4 jokainen sukupolvi uskoo vakaasti oman aikansa teknisiin ratkaisuihin sek\u00e4 siihen, […]<\/p>\n","protected":false},"author":3146,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63],"tags":[302,299,296],"class_list":{"0":"post-1510","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","6":"category-nakokulmia","7":"tag-arkkitehtuuri","8":"tag-historiantutkimus","9":"tag-rakennushistoria","10":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1510","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3146"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1510"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1510\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1529,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1510\/revisions\/1529"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1510"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1510"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1510"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}