{"id":1537,"date":"2017-09-21T12:14:38","date_gmt":"2017-09-21T12:14:38","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=1537"},"modified":"2017-09-21T12:15:36","modified_gmt":"2017-09-21T12:15:36","slug":"kaiken-takana-on-identiteetti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/kaiken-takana-on-identiteetti\/","title":{"rendered":"Kaiken takana on identiteetti"},"content":{"rendered":"

Identiteetti ja siihen liittyv\u00e4 politiikka ovat olleet suuria julkisen keskustelun aiheita l\u00e4nsimaisissa yhteiskunnissa. Viime vuosina keskustelua on k\u00e4yty ennen kaikkea eri seksuaaliv\u00e4hemmist\u00f6jen oikeuksista ja maahanmuuttokysymyksist\u00e4, joihin identiteetti liittyy olennaisesti. Esimerkiksi ilman LGBT-v\u00e4en omaa julkista identifioitumista ryhm\u00e4ns\u00e4 j\u00e4seniksi olisi tuskin syntynyt nykyisen kaltaista poliittista liikett\u00e4. Identiteetin merkityst\u00e4 inhimilliselle toiminnalle ei pid\u00e4 siis v\u00e4heksy\u00e4.<\/p>\n

Filosofi Judith Butler on kirjoittanut performatiivisuudesta, mill\u00e4 h\u00e4n tarkoittaa identiteetin syntyv\u00e4n vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. T\u00e4m\u00e4n mukaisesti identiteetti\u00e4 tuotettaan sanoissa, teksteiss\u00e4, eleiss\u00e4 ja kaikilla muilla tavoilla joilla yksil\u00f6t ja yhteis\u00f6t kommunikoivat muiden kanssa. Identiteetti ei siis ole vain jotain pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n yksil\u00f6\u00f6n linkittyv\u00e4\u00e4, vaan n\u00e4ytt\u00e4ytyy vain suhteessa muihin toimijoihin.<\/p>\n

Punkkarien omassa piiriss\u00e4\u00e4n 1978\u20131980 julkaisemia pienlehti\u00e4 eli fanzineja k\u00e4sitelleen pro gradu -ty\u00f6ni keski\u00f6ss\u00e4 oli samainen identiteetin k\u00e4site. K\u00e4sitteen merkitys ei ole vuosien saatossa heikentynyt, vaan edelleen erityisesti nuoret kamppailevat min\u00e4ns\u00e4 m\u00e4\u00e4rittelyn parissa.\u00a0\u00a0 Punk-identiteetti n\u00e4kyi ulosp\u00e4in ja n\u00e4ille nuorille tyypillinen vaatetus oli voimakas julkilausuma: Katsokaa, t\u00e4llainen min\u00e4 olen.\u00a0 Se on ollut my\u00f6s osalle uskallusta vaativa toimenpide, sill\u00e4 aina t\u00e4t\u00e4 kova\u00e4\u00e4nisen musiikinyst\u00e4vien joukkoa ei ole otettu hyv\u00e4ll\u00e4. T\u00e4st\u00e4 esimerkkin\u00e4 toimivat 1980-luvun kalifornialaisten punkkarien kohtaamiset poliisin kanssa, sek\u00e4 tappelut kotimaisten rockabilly-fanien kanssa 1970-luvun lopulla.<\/p>\n

\"\"

Pixabay<\/p><\/div>\n

Vastakkainasettelu on identiteetin rakentamisen kannalta olennaista, sill\u00e4 rakentamisen pohjana on vertailu muihin ryhmiin tai kulttuureihin. On vaikea muodostaa ryhm\u00e4\u00e4 nimelt\u00e4\u00e4n \u201dme\u201d ilman ett\u00e4 samalla luo ryhm\u00e4n \u201dmuut\u201d. T\u00e4m\u00e4 rajaaminen luo yhteishenke\u00e4 ja luo toiminnalle rajat. Sill\u00e4 m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n paitsi millaisia yksil\u00f6 ja yhteis\u00f6 ovat, my\u00f6s miten n\u00e4m\u00e4 molemmat saavat toimia. Suomalaiset punkkarit vertailivat kulttuuriaan ja tuotoksiaan 1970- ja 1980-lukujen taitteessa ennen kaikkea 1950-luvun musiikista nauttineisiin nuoriin, teddyihin, sek\u00e4 kaupallisiin toimijoihin kuten Suosikki-lehteen. N\u00e4m\u00e4 toiset olivat punkkarien silmiss\u00e4 ep\u00e4aitoja ja edustivat kaikkea sit\u00e4 mit\u00e4 he itse eiv\u00e4t olleet, eiv\u00e4tk\u00e4 halunneet olla. Nyky\u00e4\u00e4n samanlaista vastakkainasettelua n\u00e4kyy niin sanottujen \u201dsuvakkien\u201d ja \u201drajakkien\u201d keskusteluissa, joissa vastapuolen kanssa ei n\u00e4hd\u00e4 juuri mit\u00e4\u00e4n yhteist\u00e4.<\/p>\n

Punkin pohjalla on alusta asti ollut idea vapaudesta olla sellainen kuin on, mik\u00e4 on n\u00e4kynyt eri aikoina esimerkiksi punkkarien taiteellisessa ilmaisussa ja pukeutumisessa. T\u00e4m\u00e4 ideologinen elementti n\u00e4ytt\u00e4ytyi fanzineissa monella tavalla. Kirjoittelussa tuli voimakkaasti esille halu pysy\u00e4 erilleen muiden ohjauksesta, ennen kaikkea niiden, joilla on auktoriteettia. Valtio, poliisi ja armeija n\u00e4ytt\u00e4ytyiv\u00e4t vapautta riist\u00e4vin\u00e4 instituutioina.<\/p>\n

Samalla vapautta kuitenkin rajoitettiin ryhm\u00e4n itsens\u00e4 toimesta. Esimerkiksi fanzinejen musiikkia k\u00e4sitteleviss\u00e4 teksteiss\u00e4 annetaan selkeit\u00e4 ohjeita siit\u00e4, millainen kunnon punk-yhtyeen tuli olla ja teddyj\u00e4 koskevissa kuvauksissa rajattiin heihin liitetyt ominaisuudet punkin ulkopuolelle. Identiteetti\u00e4 rakennettaessa punkkarit ajoivat itsens\u00e4 ja kulttuurinsa tiettyjen raamien sis\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 m\u00e4\u00e4ritti ihmisten statuksen punk-kulttuurin vinkkelist\u00e4.<\/p>\n

\"\"

Rock Against Racism oli kampanja, joka huipentui vuonna 1978 kahteen konserttiin, joiden esiintyjin\u00e4 olivat mm. The Clash, Sham 69 sek\u00e4 the Buzzcocks. Ennen konsertteja 100 000 ihmist\u00e4 marssi Trafalgar Squarelta Lontoon East Endiin, miss\u00e4 konsertit pidettiin. Kuva: Wikimedia Commons<\/p><\/div>\n

Punkin kaltainen yhten\u00e4inen ja jaettu identiteetti tarjoaa perustan kollektiiviselle toiminnalle. Samaistuminen toisiin ihmisiin tarjoaa syyn toimia yhdess\u00e4 ja vaikuttaa asioihin. Samoin ajatteleva yhteis\u00f6 on antanut punkkareille mahdollisuuden tuoda n\u00e4kemyksi\u00e4\u00e4n julki, kuten Rock Against Racism -ja Rock Against Bush -kampanjat. Ilman yhteist\u00e4 identiteetti\u00e4 ja sen tuomaa yhteis\u00f6\u00e4 n\u00e4m\u00e4 kaksi mielenilmausta olisivat j\u00e4\u00e4neet n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6miksi tai kenties jopa tapahtumatta, sill\u00e4 niille ei olisi ollut olemassa selke\u00e4\u00e4 vastaanottajaa.<\/p>\n

Identiteetit ovat siis voimakkaita taustavaikuttajia jokap\u00e4iv\u00e4isess\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme ja lajimme historiassa. Yhteinen ty\u00f6l\u00e4isen identiteetti on vaikuttanut vallankumouksiin muun muassa Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 ja Kiinassa, sek\u00e4 tarjonnut pohjan kotimaamme perinteisille puolueille. Identiteetit ovat l\u00e4sn\u00e4 ihmisten toiminnassa ja keskin\u00e4isess\u00e4 kanssak\u00e4ymisess\u00e4, mink\u00e4 vuoksi ne ovat edelleen olennaisesti esill\u00e4, kun ihmiset kohtaavat toisensa.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Akseli Pekkarinen
\nKirjoittaja on valmistunut kes\u00e4ll\u00e4 2017 filosofian maisteriksi p\u00e4\u00e4aineenaan Suomen historia. Pekkarisen pro gradu -ty\u00f6 k\u00e4sitteli\u00a0 identiteetin rakentamista suomalaisissa punk-fanzineissa 1970-luvun lopulla.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Identiteetti ja siihen liittyv\u00e4 politiikka ovat olleet suuria julkisen keskustelun aiheita l\u00e4nsimaisissa yhteiskunnissa. Viime vuosina keskustelua on k\u00e4yty ennen kaikkea eri seksuaaliv\u00e4hemmist\u00f6jen oikeuksista ja maahanmuuttokysymyksist\u00e4, joihin identiteetti liittyy olennaisesti. Esimerkiksi ilman LGBT-v\u00e4en omaa julkista identifioitumista ryhm\u00e4ns\u00e4 j\u00e4seniksi olisi tuskin syntynyt nykyisen kaltaista poliittista liikett\u00e4. Identiteetin merkityst\u00e4 inhimilliselle toiminnalle ei pid\u00e4 siis v\u00e4heksy\u00e4. Filosofi Judith Butler […]<\/p>\n","protected":false},"author":1036,"featured_media":1541,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63],"tags":[311,314,54,308],"class_list":{"0":"post-1537","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-nakokulmia","8":"tag-fanzine","9":"tag-identiteetin-rakentaminen","10":"tag-identiteetti","11":"tag-punk","12":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1537","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1036"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1537"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1537\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1554,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1537\/revisions\/1554"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1541"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1537"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1537"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1537"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}