{"id":1558,"date":"2017-10-05T11:43:03","date_gmt":"2017-10-05T11:43:03","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=1558"},"modified":"2017-10-05T11:44:12","modified_gmt":"2017-10-05T11:44:12","slug":"hyllyjen-valissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/hyllyjen-valissa\/","title":{"rendered":"Hyllyjen v\u00e4liss\u00e4"},"content":{"rendered":"
\"\"

Turun yliopiston kirjaston k\u00e4yt\u00e4v\u00e4 1920-luvulla (Turun yliopisto)<\/p><\/div>\n

Tutkimuskirjallisuuden saatavuus s\u00e4hk\u00f6isess\u00e4 muodossa antaa tutkijalle, opettajalle ja opiskelijalle mahdollisuuden lukea ajasta ja paikasta riippumatta. Kirjastojen tietokannat ovat avoinna y\u00f6t\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ja kirjaan tai artikkeliin p\u00e4\u00e4see k\u00e4siksi kotoa, t\u00f6ist\u00e4, junasta (jossa kirjoitan t\u00e4t\u00e4), laiturinnokasta tai tutkijaresidenssist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 toimii kuitenkin vain teoriassa. Siin\u00e4, miss\u00e4 kirjastojen tietokannat kaikkialla maailmassa todella ovat vapaasti selattavissa milloin ja miss\u00e4 tahansa, ei p\u00e4\u00e4sy s\u00e4hk\u00f6isiin julkaisuihin ole taattu muille kuin niille, joilla on k\u00e4ytt\u00f6oikeudet kunkin kirjaston j\u00e4rjestelmiin.<\/p>\n

Tietokannoista pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s osata etsi\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4kseen haluamansa kirjan tai muun teoksen. V\u00e4lill\u00e4 kuulee v\u00e4itett\u00e4v\u00e4n, ett\u00e4 tietokannoista ja muista s\u00e4hk\u00f6isist\u00e4 j\u00e4rjestelmist\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 vain sen, mit\u00e4 on etsim\u00e4ss\u00e4. T\u00e4st\u00e4 olen kuitenkin eri mielt\u00e4.<\/p>\n

Tietokantoihin ja niist\u00e4 l\u00f6ytyviin yh\u00e4 uusiin julkaisuihin \u2013 kirjoihin, artikkelikokoelmiin tai tieteellisten lehtien tutkimusartikkeleihin \u2013 voi helposti uppoutua tuntikausiksi l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n aina lis\u00e4\u00e4 mielenkiintoista luettavaa omasta ajankohtaisesta tutkimusaiheesta, jostakin mieless\u00e4 it\u00e4v\u00e4st\u00e4 uudesta ideasta tai muuten vain kiinnostavasta aiheesta. Tietokannoista l\u00f6yt\u00e4\u00e4 vain etsim\u00e4ns\u00e4 ja tiet\u00e4m\u00e4ns\u00e4 vain siin\u00e4 tapauksessa, ettei osaa etsi\u00e4 syvemm\u00e4lt\u00e4. Sinnikk\u00e4\u00e4sti penkomalla l\u00f6yt\u00e4\u00e4 my\u00f6s sellaista, jota ei olisi koskaan osannut etsi\u00e4 ilman sattumalta eteen tullutta yhteytt\u00e4 vaikkapa kahden tutkijan tai kahden tutkimusaiheen v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n

Tutkimuksen ja opiskelun kannalta on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 my\u00f6s menn\u00e4 kirjastoon. Mihin tahansa kirjastoon. Ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 siihen my\u00f6s aikaa v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin silloin t\u00e4ll\u00f6in. Kirjastot, joissa on suuret avokokoelmat, ovat kullanarvoisia tutkijoille, mutta my\u00f6s opiskelijoille ja kenelle tahansa tiedostosta ja kirjoista kiinnostuneelle. Kirjastossa tulee l\u00f6yt\u00e4neeksi kirjoja, joihin ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 t\u00f6rm\u00e4\u00e4, vaikka kaivautuisi kuinka syv\u00e4lle kirjastotietokantoihin.<\/p>\n

\"\"

Kansalliskirjaston kupolisali (kuva: kansalliskirjasto)<\/p><\/div>\n

Kirjojen lis\u00e4ksi kirjastoissa my\u00f6s tila ja tilan kokemus ovat olennaisen t\u00e4rkeit\u00e4. Kirjastot ovat usein arkkitehtonisesti kunnianhimoisia kokonaisuuksia, joissa tilojen merkitys on yht\u00e4 suuri tai suurempikin kuin itse kirjojen. Kirjastoista ja kirjoista esinein\u00e4 inspiroituu yht\u00e4 lailla kuin kirjojen sis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4kin. Onkin suuri vahinko, jos avohyllyist\u00e4 ja avoimista kirjastotiloista siirrytt\u00e4isiin kokonaan s\u00e4hk\u00f6iseen maailmaan tai siihen, ett\u00e4 kirjastoihin p\u00e4\u00e4sy\u00e4 vaikeutettaisiin huomattavasti.<\/p>\n

Onneksi t\u00e4h\u00e4n tuskin menn\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 uudet kirjastot tai vanhojen kirjastojen korjausrakentaminen on usein arkkitehtonisesti hyvin kunnianhimoista. Vaikka useimpiin tieteellisiin kirjastoihin ei voi k\u00e4vell\u00e4 sis\u00e4\u00e4n tuosta vain, on tutkijoilla melko vapaa p\u00e4\u00e4sy kirjastoihin niin kotimaassa kuin ulkomailla. Lis\u00e4ksi monissa yliopistoissa opiskelijakirjastot ovat avoinna aikaisesta aamusta my\u00f6h\u00e4\u00e4n iltaan, jolloin tiloja ja kirjoja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n paljon enemm\u00e4n kuin vain sin\u00e4 aikana, jolloin kirjastossa on henkil\u00f6kunta paikalla. T\u00e4h\u00e4n on kuitenkin Suomessa viel\u00e4 pitk\u00e4 matka, vaikka suunnan toivoisi olevan samankaltainen.<\/p>\n

\"\"

Kollegan kirjahylly syksyll\u00e4 2017, Turku<\/p><\/div>\n

Suosittelen kenelle tahansa my\u00f6s kollegojen kirjahyllyill\u00e4 botaniseeraamista. Sinne on ker\u00e4tty kollegan ostamia ja saamia uusia ja vanhoja kirjoja, mutta my\u00f6s h\u00e4nen kirjastosta lainaamiaan teoksia tai l\u00e4j\u00e4p\u00e4in tietokannoista printattuja tutkimusartikkeleita. Silloinkin on mahdollista tehd\u00e4 \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen kiinnostavia ja innostavia l\u00f6yt\u00f6j\u00e4.<\/p>\n

Ja mik\u00e4 parasta, niist\u00e4 voi ehk\u00e4p\u00e4 heti keskustella kollegan kanssa pitk\u00e4\u00e4n ja hartaasti. Historioitsijalle kun tutkimus on l\u00e4hteiden ja tutkimuskirjallisuuden lukemisen ja analysoimisen lis\u00e4ksi ajatusten vaihtoa, tutkimusideoiden pallottelua ja syv\u00e4llist\u00e4 keskustelua.<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Johanna Ilmakunnas
\nProfessori (ma)<\/p>\n

 <\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tutkimuskirjallisuuden saatavuus s\u00e4hk\u00f6isess\u00e4 muodossa antaa tutkijalle, opettajalle ja opiskelijalle mahdollisuuden lukea ajasta ja paikasta riippumatta. Kirjastojen tietokannat ovat avoinna y\u00f6t\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ja kirjaan tai artikkeliin p\u00e4\u00e4see k\u00e4siksi kotoa, t\u00f6ist\u00e4, junasta (jossa kirjoitan t\u00e4t\u00e4), laiturinnokasta tai tutkijaresidenssist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 toimii kuitenkin vain teoriassa. Siin\u00e4, miss\u00e4 kirjastojen tietokannat kaikkialla maailmassa todella ovat vapaasti selattavissa milloin ja miss\u00e4 tahansa, […]<\/p>\n","protected":false},"author":2237,"featured_media":1565,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63],"tags":[316,219,141],"class_list":{"0":"post-1558","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-nakokulmia","8":"tag-kirjastot","9":"tag-kirjat","10":"tag-tutkimus","11":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1558","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2237"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1558"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1558\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1583,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1558\/revisions\/1583"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1565"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1558"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1558"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1558"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}