{"id":1588,"date":"2017-10-17T09:54:51","date_gmt":"2017-10-17T09:54:51","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=1588"},"modified":"2017-10-17T09:55:30","modified_gmt":"2017-10-17T09:55:30","slug":"naittajan-valta-papin-aamen-ja-avioliiton-monet-muodot","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/naittajan-valta-papin-aamen-ja-avioliiton-monet-muodot\/","title":{"rendered":"Naittajan valta, papin aamen ja avioliiton monet muodot"},"content":{"rendered":"

Avioliittorintamalla kuohuu. Maaliskuussa voimaan tullut avioliittolaki ei en\u00e4\u00e4 aseta vihitt\u00e4vien sukupuolelle ehtoja, mutta Suomen evankelis-luterilaisen kirkon n\u00e4kemys on toinen. Kirkolla on kuitenkin vihkioikeus, ja t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 jotkut papit vihkiv\u00e4t jopa salaa samaa sukupuolta olevia pareja sin\u00e4ns\u00e4 juridisesti p\u00e4teviin avioliittoihin ja viev\u00e4t itse vihki-ilmoitukset maistraattiin rekister\u00f6it\u00e4viksi.<\/p>\n

Historiantutkija tiet\u00e4\u00e4, miten vihkiminen on aiheuttanut tuskaa ja p\u00e4\u00e4nvaivaa kirkolle aikaisemminkin. Teologinen ongelma nousee oikeastaan jo raamatusta, josta ei l\u00f6ydy mit\u00e4\u00e4n ohjeita kirkollisesta vihkimisest\u00e4. Uudelle ajalle asti avioliiton solmiminen olikin yhteiskunnallinen akti, jossa ainoana laillisena naittajana toimi morsiamen is\u00e4.<\/p>\n

Esihistorialliselta ajalta periytyv\u00e4 naittajan valta poistui suomalaisesta avioliittolains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6st\u00e4 vasta vuoden 1930 alusta. Puolisot saivat kesken\u00e4\u00e4n tasa-arvoisen aseman ja avioliitosta tuli vain heid\u00e4n v\u00e4lisens\u00e4 sopimus. Yksityisasia avioliitto ei ole viel\u00e4k\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 vihkimisen my\u00f6t\u00e4 parille lankeaa edelleen joukko oikeuksia ja velvoitteita.<\/p>\n

\"\"

Kuva: De verloving, Lucas van Leyden, Rijksmuseum Amsterdam.<\/p><\/div>\n

Kirkollisesta vihkimisest\u00e4 tuli juridisesti p\u00e4tev\u00e4 vasta uudella ajalla. Katolisessa kirkossa p\u00e4\u00e4dyttiin 1500-luvun j\u00e4lkipuolella Trenton kirkolliskokouksessa kannalle, jonka mukaan avioliitto oli laillinen vain papin toimiessa vihkij\u00e4n\u00e4. Reformoidut kirkkokunnat eiv\u00e4t kuitenkaan viel\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa ottaneet asiaan kantaa, vaikka pitiv\u00e4tkin kirkollista vihkimist\u00e4 kristillisen j\u00e4rjestyksen mukaisena.<\/p>\n

Ruotsin valtakunnassa ja siihen kuuluvassa Suomessa pit\u00e4ydyttiin pitk\u00e4\u00e4n germaanisen oikeuden perinteess\u00e4, joka pani suuren painon kihlaussopimukselle ja sille, miten is\u00e4 luovutti tytt\u00e4rens\u00e4 sulhaselle. Kirkollinen vihkiminen siunasi h\u00e4\u00e4parin, mutta sill\u00e4 ei ollut juridista merkityst\u00e4 eik\u00e4 se yksin\u00e4\u00e4n laillistanut avioliittoa.<\/p>\n

Ruotsissa kirkollinen vihkiminen tuli pakolliseksi vasta ensimm\u00e4isen yleisvaltakunnallisen lain my\u00f6st\u00e4 1734. Vanhastaan aviollinen yhteisel\u00e4m\u00e4 oli voinut alkaa ilman papin aamentakin. T\u00e4t\u00e4k\u00e4\u00e4n mahdollisuutta ei uudesta laista j\u00e4tetty pois. Jos mies oli avioliittolupauksen varjolla maannut morsiamensa ja v\u00e4ltteli vihkimist\u00e4, saattoi my\u00f6s tuomioistuin vahvistaa parin avioliiton ilman kirkollista vihkimist\u00e4, siis siviilitoimenpiteen\u00e4.<\/p>\n

Avioliittok\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t nousivat eurooppalaisessa kontekstissa uudelleen esiin, kun Ranskaan luotiin suuren vallankumouksen my\u00f6t\u00e4 uskonnotonta kulttuuria ja samalla siviiliavioliitto tehtiin maassa pakolliseksi 1792. Liberalisoituvassa ja maallistuvassa Suomessa t\u00e4llaista mahdollisuutta alettiin vaatia 1800-luvun lopulla. Siviiliavioliitosta ja siviilirekisterist\u00e4 tuli tuolloin kuumia keskustelunaiheita.<\/p>\n

Virallisen v\u00e4est\u00f6rekisterin pohjana olivat viel\u00e4 sata vuotta sitten uskonnolliset seremoniat, kaste ja kirkollinen vihkiminen. T\u00e4m\u00e4 johti siihen, ett\u00e4 osa ihmisist\u00e4 eli vakaumuksellisista syist\u00e4 vihkim\u00e4tt\u00f6min\u00e4 \u201domantunnonliitoissa\u201d ja j\u00e4tti lapsensa kastamatta. Kastamattomia lapsia ei puolestaan voitu merkit\u00e4 kirkonkirjaan, joka oli ainoa virallinen v\u00e4est\u00f6rekisteri. Rekister\u00f6im\u00e4t\u00f6n ei taas saanut papintodistusta, joka oli kouluun p\u00e4\u00e4syn tai passin hankinnan edellytys. Solmun aukaisivat vasta 1917 s\u00e4\u00e4detty laki siviilivihkimisest\u00e4 ja 1919 perustettu siviilirekisteri.<\/p>\n

\"\"

Kuvaaja: Kyytinen Pekka, Kuva: Museovirasto<\/p><\/div>\n

T\u00e4t\u00e4 taustaa vasten kirkon opillinen linjaus nykyisen avioliittolain osalta tuntuu kohtuuttomalta. Jos reformaattori Martti Luther ei pit\u00e4nyt avioliittoasiaa kirkonmiehille kuuluvana, miksi h\u00e4nen perillisens\u00e4 ajavat kollegojaan salavihkimisiin?<\/p>\n

Luterilaisessa kirkossa vihkiminen ei ole sakramentti eik\u00e4 siten samalla tavalla raamattuun pohjautuva uskonnollinen toimitus kuin kaste tai ehtoollinen. Vuoteen 1734 asti kirkollinen vihkiminen ei ollut juridisesti sitova avioliittosopimus, vaikka se antoi uskonnollisen siunauksen naittajan suorittamalle morsiamen luovutusaktille.<\/p>\n

Monissa Euroopan maissa siviilivihkiminen on ainoa laillisesti sitova avioliiton muoto. Sen oheen voivat halukkaat liitt\u00e4\u00e4 seremonian, jossa solmittu liitto siunataan uskonnollisin menoin. Olisiko t\u00e4m\u00e4 hyv\u00e4 ratkaisu my\u00f6s Suomessa?<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kirsi Vainio-Korhonen
\nSuomen historian professori<\/p>\n

 <\/p>\n

Kirsi Vainio-Korhonen on kirjoittanut samasta aiheesta Turun Sanomien (17.10.2017) kolumnissaan Vihkioikeuden historiaa<\/a>.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Avioliittorintamalla kuohuu. Maaliskuussa voimaan tullut avioliittolaki ei en\u00e4\u00e4 aseta vihitt\u00e4vien sukupuolelle ehtoja, mutta Suomen evankelis-luterilaisen kirkon n\u00e4kemys on toinen. Kirkolla on kuitenkin vihkioikeus, ja t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 jotkut papit vihkiv\u00e4t jopa salaa samaa sukupuolta olevia pareja sin\u00e4ns\u00e4 juridisesti p\u00e4teviin avioliittoihin ja viev\u00e4t itse vihki-ilmoitukset maistraattiin rekister\u00f6it\u00e4viksi. Historiantutkija tiet\u00e4\u00e4, miten vihkiminen on aiheuttanut tuskaa ja p\u00e4\u00e4nvaivaa kirkolle […]<\/p>\n","protected":false},"author":3147,"featured_media":1592,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63],"tags":[319,322,325,328],"class_list":{"0":"post-1588","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-nakokulmia","8":"tag-avioliittolaki","9":"tag-kirkko","10":"tag-kirkollinen-vihkiminen","11":"tag-siviilivihkiminen","12":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1588","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3147"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1588"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1588\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1607,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1588\/revisions\/1607"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1592"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1588"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1588"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1588"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}