{"id":1616,"date":"2017-10-24T10:55:09","date_gmt":"2017-10-24T10:55:09","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=1616"},"modified":"2017-10-24T12:53:52","modified_gmt":"2017-10-24T12:53:52","slug":"historiantutkijat-koolla-turussa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/historiantutkijat-koolla-turussa\/","title":{"rendered":"Historiantutkijat koolla Turussa"},"content":{"rendered":"

 <\/p>\n

Nelj\u00e4nnet valtakunnalliset Historiantutkimuksen p\u00e4iv\u00e4t kokosivat 19.\u201321.10.2017 Turkuun noin 350 historiantutkijaa, jotka esitteliv\u00e4t tutkimustaan 90 ty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4. Konferenssin j\u00e4rjestiv\u00e4t Turun yliopiston ja \u00c5bo Akademin historia-aineet yhdess\u00e4 Suomen Historiallisen Seuran kanssa.<\/p>\n

\"\"

Kuva: Ella Viitaniemi<\/p><\/div>\n

 <\/p>\n

Konferenssin key note -puhujiksi oli kutsuttu professori Maria Tamboukou (University of East London), Nigel West ja professori Pelle Snickars (Ume\u00e5 universitet). Heist\u00e4 Tamboukou puhui torstaina konferenssin alussa ja oli key note puhujista ainoa, jota ehdin kuuntelemaan. Tiedon kasaantuminen ja kaivaminen arkeologin tapaan sek\u00e4 arkistojen asema vallank\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n\u00e4 olivat seikkoja, jotka Tamboukou mainitsi puheessaan.<\/p>\n

Tamboukou tukeutui esitelm\u00e4ss\u00e4\u00e4n Michel Focaultin teorioihin esitellen arkistot heterotopioina eli monimerkityksisin\u00e4 paikkoina ja tiloina, joissa aika, ajallinen tapahtuma tai jatkumo on suljettu tiettyyn paikkaan ja joissa aika siis samanaikaisesti sek\u00e4 pys\u00e4htyy ett\u00e4 jatkaa kulkuaan. Key note -luento oli ajatuksia her\u00e4tt\u00e4v\u00e4, sill\u00e4 se oli samaan aikaan sek\u00e4 filosofinen ett\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heinen. Feministiseksi tutkijaksi itsens\u00e4 asemoinut Tamboukou puhui yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n v\u00e4h\u00e4n sukupuolen merkityksest\u00e4 arkistoille. Olisin mielell\u00e4ni kuullut lis\u00e4\u00e4 siit\u00e4, millaisia merkityksi\u00e4 on sukupuolella arkistojen rakentumisessa ja s\u00e4ilytt\u00e4misess\u00e4, kun tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 arkistoissa toimijat ja s\u00e4ilytt\u00e4misest\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4neet ovat pitk\u00e4lti olleet miehi\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"

Maria Tamboukou esitelm\u00f6i aiheesta ”Archival technologies: past traces, future imaginings”, kuva: Maarit Leskel\u00e4-K\u00e4rki<\/p><\/div>\n

 <\/p>\n

Historiantutkimuksen p\u00e4ivien ty\u00f6ryhm\u00e4t k\u00e4sitteliv\u00e4t Suomessa teht\u00e4v\u00e4\u00e4 historiantutkimusta laidasta laitaan. Ty\u00f6ryhmien aiheet ulottuivat my\u00f6s Suomen rajojen ulkopuolelle osoittaen, ett\u00e4 meill\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n laaja-alaista tutkimusta niin aihepiireilt\u00e4\u00e4n kuin maantieteelliselt\u00e4 ulottuvuudeltaan. T\u00e4st\u00e4 voimme historiantutkijoina olla ylpeit\u00e4! Suomalainen historiantutkimus ei rajoitu vain maamme rajojen sis\u00e4lle tai valtiollisen itsen\u00e4isyyden aikaan.<\/p>\n

Osallistuin historiantutkimuksen p\u00e4iville kahdella esitelm\u00e4ll\u00e4. Omat esitelm\u00e4ni k\u00e4sitteliv\u00e4t 1800-luvun seurapiirej\u00e4 ja migraatiota. Oli ilahduttavaa huomata, ett\u00e4 esitelmien kuulijoiksi oli tullut muitakin kuin l\u00e4heisi\u00e4 kollegoita. Konferensseissa olisikin hyv\u00e4 ehti\u00e4 kuuntelemaan itselle vieraampia aiheita, sill\u00e4 usein ne ovat antoisimpia uusien ajatusten her\u00e4ttelij\u00f6it\u00e4.<\/p>\n

Kollegoiden kanssa keskustellessa mainittiin ty\u00f6ryhmi\u00e4 muun muassa poliittisesta historiasta, oikeushistoriasta, sosiaalihistoriasta, k\u00e4sitehistoriasta, historiantutkimuksen soveltamisesta populaariin historiankirjotukseen ja historiantutkimuksen digitaalisista menetelmist\u00e4 ja tutkimusta tukevista digitaalisista sovelluksista.<\/p>\n

Keskustelua her\u00e4tti muun muassa historiantutkimuksen etiikkaa k\u00e4sitellyt ty\u00f6ryhm\u00e4, joka oli mahdollisesti yksi konferenssin suosituimmista ty\u00f6ryhmist\u00e4. On hienoa, ett\u00e4 tutkijoilla on mahdollisuus alan sis\u00e4iseen itsereflektioon, joka heijastelee my\u00f6s laajempaan julkiseen keskusteluun historian k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ja tutkimuseettisist\u00e4 kysymyksist\u00e4, jotka eiv\u00e4t koske yksinomaan historiantutkimusta.<\/p>\n

Viime aikoina on mediassa keskusteltu tutkijoiden viestint\u00e4taitojen puutteellisuudesta ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien taholta on heitetty tutkijoihin kohdistuneita piikkej\u00e4 \u201dkaiken maailman dosenteista\u201d. Mik\u00e4li median edustajat tai p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t olisivat tutustuneet Historiantutkimuksen p\u00e4ivien ohjelmaan ja puhujiin, he olisivat havainneet, ett\u00e4 ainakin historiantutkijat osaavat viesti\u00e4 ja pystyv\u00e4t kertomaan omasta tutkimuksestaan kiinnostavalla tavalla. Esitelmien aiheista moni kytkeytyi nyky-yhteiskunnassa k\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4n keskusteluun, kuten esimerkiksi maahanmuuttoon, perheisiin tai sukupuoleen. Onkin mielenkiintoista seurata, mitk\u00e4 aiheet nousevat esille kahden vuoden kuluttua, kun seuraavat historiantutkimuksen p\u00e4iv\u00e4t j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n Oulussa.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"

Konferenssi-illallisella esiintyi ArtTeatro, kuva: Maarit Leskel\u00e4-K\u00e4rki<\/p><\/div>\n

Konferenssien antia on my\u00f6s ep\u00e4virallisempi kanssak\u00e4yminen k\u00e4yt\u00e4vill\u00e4, kahviloissa ja iltatilaisuuksissa. Myytti ep\u00e4sosiaalisista kammioihinsa sulkeutuneista tutkijoista karisi viimeist\u00e4\u00e4n konferenssin illanvietoissa, joissa tutkijoilla oli mahdollisuus seurustella ja tavata toisiaan.<\/p>\n

Torstai-iltana Turun kaupungin vastaanotto sivistysjohtajan tervehdyksineen oli j\u00e4rjestetty Turun linnaan, jossa oli mahdollisuus tutustua my\u00f6s linnassa olevaan vaihtuvaan n\u00e4yttelyyn. Perjantain illallinen oli ravintola Koulussa, jossa ruokailun ohella konferenssivieraat saivat nauttia sirkusnumerosta sek\u00e4 Turun historiaa k\u00e4sittelev\u00e4st\u00e4 professori emeritus Timo Soikkasen humoristisesta luennosta.<\/p>\n

Minulla oli lis\u00e4ksi ainutlaatuinen tilaisuus keskustella torstain key note -luennoitsija Maria Tamboukon kanssa h\u00e4nen tutkimuksestaan koskien 1800-luvun ranskalaisia ompelijattaria. Konferensseissa vapaamuotoiset illanvietot ovatkin monesti parasta antia ja Tamboukon lis\u00e4ksi ehdin tavata pari itselleni ennalta hiukan vieraampaa professoria sek\u00e4 lukuisan joukon kollegoita ja yst\u00e4vi\u00e4 eri puolilta Suomea.<\/p>\n

Historiantutkimuksen p\u00e4ivien j\u00e4rjestelytoimikunta oli onnistunut ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n todella hienosti ja syksyinen s\u00e4\u00e4 suosi tapahtumaa. Uskon Turussa j\u00e4rjestettyjen Historiantutkimuksen p\u00e4ivien olleen osallistujille eritt\u00e4in positiivinen kokemus.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Ulla Ij\u00e4s<\/p>\n

Kirjoittaja on Turun yliopiston Suomen historian yliopisto-opettaja (ma.) ja osallistui Historiantutkimuksen p\u00e4iville esitelmill\u00e4 \u201dAvoimet ovet, suljetut piirit. Viipurin herrasv\u00e4en seurassa 1800-luvun alkupuolella\u201d ty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4 Seurapiirit ja eliitti 1800-luvun alun Suomessa sek\u00e4 \u201cElite Migrants, Material Culture and Identity in 18th and 19th Century Northern Baltic \u201cty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4 Mobile People: Grass Root Experience of Migration Through Life Stories from 17th till 20th Century.<\/em><\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

  Nelj\u00e4nnet valtakunnalliset Historiantutkimuksen p\u00e4iv\u00e4t kokosivat 19.\u201321.10.2017 Turkuun noin 350 historiantutkijaa, jotka esitteliv\u00e4t tutkimustaan 90 ty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4. Konferenssin j\u00e4rjestiv\u00e4t Turun yliopiston ja \u00c5bo Akademin historia-aineet yhdess\u00e4 Suomen Historiallisen Seuran kanssa.   Konferenssin key note -puhujiksi oli kutsuttu professori Maria Tamboukou (University of East London), Nigel West ja professori Pelle Snickars (Ume\u00e5 universitet). Heist\u00e4 Tamboukou puhui torstaina […]<\/p>\n","protected":false},"author":4007,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63],"tags":[334,340,299,337,189],"class_list":{"0":"post-1616","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","6":"category-nakokulmia","7":"tag-historiantutkija","8":"tag-historiantutkimuksen-paivat-2017","9":"tag-historiantutkimus","10":"tag-konferenssi","11":"tag-turku","12":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1616","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4007"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1616"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1616\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1636,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1616\/revisions\/1636"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1616"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1616"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1616"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}