{"id":1641,"date":"2017-10-26T08:14:09","date_gmt":"2017-10-26T08:14:09","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=1641"},"modified":"2017-10-26T08:15:06","modified_gmt":"2017-10-26T08:15:06","slug":"yliopisto-%e2%89%a0-koulu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/yliopisto-%e2%89%a0-koulu\/","title":{"rendered":"Yliopisto \u2260 koulu"},"content":{"rendered":"

Aloitin historian opintoni vuonna 2002. Yliopistossa opiskeluun kuului oleellisena osana vastuunottaminen omista opinnoista, kyseenalaistaminen sek\u00e4 her\u00e4\u00e4minen siihen, ett\u00e4 tutkimus on suurimmaksi osaksi tulkintaa ja v\u00e4hemm\u00e4n kiveen hakatun faktan tuottamista.<\/p>\n

Opiskeluun kuului my\u00f6s se, ett\u00e4 opetushenkil\u00f6kunta suhtautui opiskelijoihin kuin nuorempiin kollegoihin; he olivat kiinnostuneita opiskelijoista, istuivat kanssamme iltaa ja keskustelivat pitk\u00e4\u00e4n niin tutkimuksesta kuin (yliopisto)politiikasta. Koin olevani opiskelijana aikuinen ihminen, jolta odotettiin aikuisen ihmisen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ja vastuunkantoa opinnoistani.<\/p>\n

Aina silloin t\u00e4ll\u00f6in joku opiskelija viittasi puheissaan opiskeluun koulunk\u00e4yntin\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in h\u00e4nt\u00e4 korjattiin niin opiskelijoiden kuin henkil\u00f6kunnan toimesta, ettei t\u00e4ss\u00e4 nyt olla koulussa vaan yliopistossa.<\/p>\n

\"\"

Ohjeita opiskelijoille kollegan oven pielest\u00e4, kuva: Ville Vuolanto<\/p><\/div>\n

T\u00e4t\u00e4 taustaa vasten h\u00e4mm\u00e4styin, kun osallistuin syyskuun lopussa Turun yliopiston j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n aamup\u00e4iv\u00e4tapahtumaan, joka oli suunnattu uuden opetussuunnitelman kanssa ty\u00f6skenteleville henkil\u00f6kunnan j\u00e4senille. Er\u00e4s vitsiksi tarkoitettu lausahdus \u00e4rsytti minua.<\/p>\n

Tilaisuudessa puhunut henkil\u00f6 toi esiin, kuinka uudet opiskelijamme ovat kuin ekaluokkalaisia. He ovat yht\u00e4 innoissaan uusista kirjoista, uusista kynist\u00e4 ja l\u00e4ksyist\u00e4 kuin koulutiens\u00e4 el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ensi kertaa aloittavat. Lausahduksen oli tarkoitus olla hauska ja yleis\u00f6 naurahtikin rinnastukselle. Onhan se hassua: verrata aikuista yliopisto-opiskelijaa seitsenvuotiaaseen lapseen.<\/p>\n

Sutkautuksessa oli kuitenkin sis\u00e4lt\u00f6, joka meid\u00e4n opetussuunnitelmaa suunnitellessamme kehotettiin ottamaan huomioon; opiskelijat kaipaavat heti teht\u00e4v\u00e4\u00e4, kun kurssit alkavat. He kaipaavat l\u00e4ksyj\u00e4 eli teht\u00e4v\u00e4\u00e4 kotiin. Ajatuksesta olen toki samaa mielt\u00e4. Opiskelijat kaipaavat mielekk\u00e4it\u00e4 ja haastavia harjoituksia ja teht\u00e4vi\u00e4. Mutta miksi yliopiston henkil\u00f6kunta vertaa opiskelijoitamme lapsiin ja miksi peruskouluun liittyv\u00e4t termit tuodaan yliopistoon liittyv\u00e4\u00e4n diskurssiin?<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 ei ollut kuitenkaan ensimm\u00e4inen kerta, kun olen kuullut, ett\u00e4 yliopisto-opinnot rinnastetaan kouluun yliopiston omassa viestinn\u00e4ss\u00e4. Turun yliopistolla on ollut vuodesta 2014 k\u00e4ynniss\u00e4 arkiliikuntaan kannustava Pylly yl\u00f6s! -kampanja<\/a>. Kampanjan ideana on haastaa ihmisi\u00e4 v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n istumista ja lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n liikuntaa.<\/p>\n

Pylly yl\u00f6s! -kampanjan julisteissa muistutetaan, ett\u00e4 \u201dkun tauotat istumista koulu- tai ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4n aikana, pysyt virke\u00e4mp\u00e4n\u00e4 ja saat enemm\u00e4n aikaan\u201d. Eritt\u00e4in kannatettava ajatus, mutta miksi opiskelijoille ja henkil\u00f6kunnalle suunnatussa kampanjassa puhutaan koulup\u00e4iv\u00e4st\u00e4. Olisiko mainonnassa voinut k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sanaa opiskelup\u00e4iv\u00e4?<\/p>\n

\"\"

Kuva: Turun yliopisto\/viestint\u00e4<\/p><\/div>\n

Miksi minua vaivaa edell\u00e4 kuvattu, vitsiksi tarkoitettu heitto ja mainosjulisteen sivulause? Siksi, ett\u00e4 t\u00e4llaiset vertaukset ja rinnastukset saattavat johtaa siihen, ett\u00e4 alamme yliopiston sis\u00e4ll\u00e4 rinnastaa koulun ja yliopiston. Mit\u00e4s vikaa siin\u00e4 sitten on? Se, ett\u00e4 koulu ja yliopisto eiv\u00e4t ole sama asia.<\/p>\n

Kun yliopisto rinnastetaan kouluun, k\u00e4\u00e4ntyy katse ja huomio yliopiston opetusteht\u00e4v\u00e4\u00e4n, joka toki on toinen yliopiston p\u00e4\u00e4teht\u00e4vist\u00e4. Mutta toinen n\u00e4ist\u00e4 teht\u00e4vist\u00e4 on tutkimus ja yliopistolain mukaan yliopistojen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 onkin antaa tutkimukseen perustuvaa ylint\u00e4 opetusta.<\/p>\n

Laki takaa yliopistoille my\u00f6s tutkimuksen ja opetuksen vapauden. Toisin kuin peruskoulussa ja toisen asteen koulutuksessa, joiden opetussuunnitelmien perusteet m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 opetushallitus, yliopistoilla on vapaus suunnitella oman opetuksensa sis\u00e4ll\u00f6t.Opetuksen sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t toki esimerkiksi kandidaatin- ja maisterintutkintojen opintopistelaajuudet sek\u00e4 p\u00e4tev\u00f6itymisvaatimukset (l\u00e4\u00e4k\u00e4rit, opettajat jne.), mutta opintojen sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 vastaavat yliopistot.<\/p>\n

Yliopistojen vapaus ja velvollisuus on antaa opetusta, joka antaa opiskelijoille tiedot ja taidot, jotka pohjautuvat erilaisten tutkimustraditioiden ja tutkimuksen uusimpien saavutusten tuntemiseen. Lis\u00e4ksi opiskelijat opetetaan etsim\u00e4\u00e4n tietoa, arvioimaan sit\u00e4 ja tuottamaan itse uutta tieteellist\u00e4 tietoa.<\/p>\n

Yliopisto-opetusta ei siis ole olemassa ilman tutkimusta ja tutkimus on se, joka tekee yliopistosta yliopiston. Kun yliopistoinstituutio alkaa itse m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n koulu-sanan kautta, emme ainoastaan kuvaa ehk\u00e4 koulumaiseksi muuttunutta yliopistomaailmaa, vaan samalla luomme ja yll\u00e4pid\u00e4mme sit\u00e4. Sanoilla ja niiden k\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 on merkityst\u00e4. Sanat eiv\u00e4t ainoastaan kuvaa maailmaa, jossa el\u00e4mme, ne my\u00f6s tuottavat sit\u00e4. Mielest\u00e4ni meid\u00e4n yliopistossa ty\u00f6skentelevien onkin hyv\u00e4 kysy\u00e4 itselt\u00e4mme haluammeko olla luomassa ja yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4ss\u00e4 diskurssia, jossa yliopisto rinnastuu kouluun.<\/p>\n

\"\"

J. V. Snellman, kuva: Finna<\/p><\/div>\n

 <\/p>\n

Keskustelu koulun ja yliopiston v\u00e4lisest\u00e4 suhteesta ei ole uusi. J. V. Snellman kommentoi asiaa jo 1800-luvulla. H\u00e4n julkaisi vuonna 1840 Om det akademiska studium -teoksen (Akateemisesta opiskelusta), jossa muun muassa perusteli kantaansa siihen, miksi yliopisto ja koulu ovat olemukseltaan erilaisia oppilaitoksia.<\/p>\n

Snellmanin mukaan ratkaiseva ero on siin\u00e4, ett\u00e4 koulussa opettaja on oppilaan tiedon auktoriteetti: opettaja opettaa ja oppilaat omaksuvat opetetut asiat. Yliopistossa puolestaan opiskelija osallistuu itse tiedon p\u00e4tevyyden arviointiin eik\u00e4 tyydy valmiina annettuun tietoon. Opettajan teht\u00e4v\u00e4 ei ole vain esitell\u00e4 omaksumaansa tietoa, vaan my\u00f6s selitt\u00e4\u00e4, miten on p\u00e4\u00e4tynyt johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksiins\u00e4. N\u00e4in opiskelijat p\u00e4\u00e4sev\u00e4t sis\u00e4\u00e4n tiedon tuottamisen prosessiin ja heid\u00e4n tulee yliopisto-opinnoissaan oppia etsim\u00e4\u00e4n ja tuottamaan tietoa itsen\u00e4isesti.<\/p>\n

Snellmanin mukaan \u201don paljon voitettu, jos joku yliopiston opettaja yritt\u00e4\u00e4 vastustaa yliopiston alentamista pelk\u00e4ksi kouluksi ja valaa akateemiseen opiskeluun el\u00e4v\u00e4\u00e4 henke\u00e4. Sill\u00e4 heid\u00e4n vaivann\u00e4k\u00f6ns\u00e4 ei j\u00e4\u00e4 hedelm\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi, vaan he kasvattavat uuden sukupolven, joka tulee nykyisten l\u00e4ksynlukijain, sek\u00e4 opettajien ett\u00e4 oppilaiden tilalle\u201d.<\/p>\n

 <\/p>\n

Haluan olla el\u00e4v\u00e4n akateemisen hengen valaja \u2013 haluatko sin\u00e4?<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Mari V\u00e4lim\u00e4ki
\nKirjoittaja toimii Suomen historian oppiaineessa yliopisto-opettajana (ma.) ja v\u00e4it\u00f6skirjatutkijana.<\/p>\n

 <\/p>\n

Luettavaa:
\nJuha Himanka. \u201dYliopisto ei ole koulu\u201d<\/a>. 375 humanistia, Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta.
\nJohan Vilhelm Snellman. Akateemisesta opiskelusta (Om det akademiska studium).\u00a0 Suomentanut J. E. Salomaa. Snellman-korkeakoulun julkaisuja No:1, 1999. Sitaatti sivulta 38.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Aloitin historian opintoni vuonna 2002. Yliopistossa opiskeluun kuului oleellisena osana vastuunottaminen omista opinnoista, kyseenalaistaminen sek\u00e4 her\u00e4\u00e4minen siihen, ett\u00e4 tutkimus on suurimmaksi osaksi tulkintaa ja v\u00e4hemm\u00e4n kiveen hakatun faktan tuottamista. Opiskeluun kuului my\u00f6s se, ett\u00e4 opetushenkil\u00f6kunta suhtautui opiskelijoihin kuin nuorempiin kollegoihin; he olivat kiinnostuneita opiskelijoista, istuivat kanssamme iltaa ja keskustelivat pitk\u00e4\u00e4n niin tutkimuksesta kuin (yliopisto)politiikasta. Koin […]<\/p>\n","protected":false},"author":1036,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63],"tags":[342,345,201],"class_list":{"0":"post-1641","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","6":"category-nakokulmia","7":"tag-j-v-snellman","8":"tag-opiskelijat","9":"tag-yliopisto","10":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1641","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1036"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1641"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1641\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1671,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1641\/revisions\/1671"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1641"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1641"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1641"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}