{"id":1691,"date":"2017-11-02T08:50:44","date_gmt":"2017-11-02T08:50:44","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=1691"},"modified":"2017-11-02T08:52:07","modified_gmt":"2017-11-02T08:52:07","slug":"kilvoittelu-akateemisilla-ja-muilla-kilpakentilla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/kilvoittelu-akateemisilla-ja-muilla-kilpakentilla\/","title":{"rendered":"Kilvoittelu akateemisilla ja muilla kilpakentill\u00e4"},"content":{"rendered":"
\"\"

Yhdeks\u00e4nkertainen olympiavoittaja Paavo Nurmi oli 1920-luvulla maailman paras kest\u00e4vyysjuoksija. Kuva: Finna, Lappeenrannan museot, Wiipuri-museon kokoelma.<\/p><\/div>\n

Juoksijalegenda Paavo Nurmi tunnettiin taktiikasta, jossa h\u00e4n meni heti kilpailun alussa k\u00e4rkeen, pysytteli piikkipaikalla ja tuli ensimm\u00e4isen\u00e4 maaliin. Vuonna 1931 Helsingiss\u00e4 j\u00e4rjestetyss\u00e4 kahden mailin juoksussa, jonka Nurmi maailmanenn\u00e4tysajalla voitti, h\u00e4n tyytyi kuitenkin aluksi peesaamaan pahimpia kilpakumppaneitaan. N\u00e4m\u00e4 olivat juoksun j\u00e4lkeen yll\u00e4ttyneit\u00e4 ja pettyneit\u00e4 Nurmeen, jonka he olivat odottaneet vet\u00e4v\u00e4n muutkin huippuvauhtiin. Nurmen vastaus oli tyly, mutta se my\u00f6s kertoo h\u00e4nen ylivertaisuudestaan: \u201dSe o iha sama\u2026johratteks te vai roikutteks per\u00e4s \u2013 m\u00e4\u00e4 kuitenki voita!\u201d<\/p>\n

Urheilussa kilpailu paremmuudesta ja viime k\u00e4dess\u00e4 muiden voittaminen ovat itsest\u00e4\u00e4n selvi\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohtia. Kilpailu ei tietenk\u00e4\u00e4n rajoitu urheiluun, vaan se ohjaa kaikkea inhimillist\u00e4 toimintaa. Talouden dynamiikka on tyypillisimmin ymm\u00e4rretty juuri kilpailuna. Kilpailu on prosessi, jossa yksil\u00f6 tai ryhm\u00e4 pyrkii saavuttamaan jotain sellaista hyv\u00e4ksi koettua, joka parantaa hyvinvointia ja jota kaikki eiv\u00e4t voi ainakaan haluamassaan m\u00e4\u00e4rin saavuttaa. Kilpailun aiheuttaa niukkuus ja ihmisten luontainen pyrkimys parempaan.<\/p>\n

Akateemisessa maailmassakaan kilpailu ei ole j\u00e4\u00e4nyt abstraktioksi. Yliopistoilla kilpaillaan niin ulkopuolisesta rahoituksesta kuin julkaisujen saamisesta arvostetuimpiin aikakauskirjoihin ja julkaisusarjoihin. T\u00e4ss\u00e4 ei sin\u00e4ns\u00e4 ole mit\u00e4\u00e4n uutta. Yliopistoilla k\u00e4ytetyt rahoitusmallit ovat silti alkaneet ohjata entist\u00e4 paljon voimakkaammin tutkijoiden ty\u00f6skentely\u00e4. Kun kaikkien on tihenev\u00e4\u00e4n tahtiin l\u00e4hetett\u00e4v\u00e4 hakemuksiaan samoille rahoittajille ja k\u00e4sikirjoituksiaan samoihin julkaisuihin, kilpailu v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kiristyy.<\/p>\n

Kilpailu ei ole huono asia, p\u00e4invastoin. Se kannustaa parempiin suorituksiin, mik\u00e4 taas toimii kaiken kehityksen moottorina. Erityisesti akateemiseen kilpailuun liittyy kuitenkin ongelmia. Yksi n\u00e4ist\u00e4 on \u201dparemmuuden\u201d tunnistaminen. Onko verrattomin tutkija se, joka julkaisee eniten vai kenties se, joka saa artikkeleitaan toistuvasti parhaimpiin aikakauskirjoihin? Vallitseeko yksimielisyys siit\u00e4, mitk\u00e4 julkaisut lukeutuvat tieteenalan ter\u00e4vimp\u00e4\u00e4n k\u00e4rkeen? Jufo-j\u00e4rjestelm\u00e4 sek\u00e4 julkaisujen vaikuttavuuskertoimet ja ranking-listaukset selvent\u00e4v\u00e4t asiaa, mutta eiv\u00e4t ole ristiriidattomia. Urheilussa ratkaisevat sentit ja sekunnit, taloudessa taas raha on lahjomaton mittari, mutta tieteess\u00e4 tutkijoiden vertailu j\u00e4\u00e4 v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isemm\u00e4ksi.<\/p>\n

\"\"

Tiede on mit\u00e4 suurimmassa m\u00e4\u00e4rin tutkijoiden v\u00e4list\u00e4 vuorovaikutusta. Pohjoismaisia historiantutkijoita Suomenlinnassa vuonna 1931. Kuva: Finna.<\/p><\/div>\n

Kilpailun painottaminen j\u00e4tt\u00e4\u00e4 toisaalta varjoonsa yhteisty\u00f6n. Tiede on mit\u00e4 suurimmassa m\u00e4\u00e4rin ihmisten v\u00e4list\u00e4 vuorovaikutusta, my\u00f6s humanistisilla aloilla. Harva jos yksik\u00e4\u00e4n hankehakemus syntyy yhden ihmisen ty\u00f6n\u00e4, ja yh\u00e4 useammin julkaisuilla on useita kirjoittajia. \u00a0Monien kokeellisten tutkimusten perusteella yhteisty\u00f6 kuuluu inhimilliseen k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 suuressa m\u00e4\u00e4rin kuin kilpailu. Ihmiset hakeutuvat mielell\u00e4\u00e4n yhteisty\u00f6h\u00f6n ja arvostavat sit\u00e4, kun taas suoraviivaista oman edun tavoittelua pidet\u00e4\u00e4n kielteisen\u00e4. T\u00e4m\u00e4 selitt\u00e4\u00e4, miksi ihmiset ovat kyenneet toimimaan yhdess\u00e4, oli kyse sitten peltojen raivaamisesta, osakeyhti\u00f6n perustamisesta tai kuukausia vaativan kansainv\u00e4lisen tutkimusrahoitushakemuksen kirjoittamisesta.<\/p>\n

Paavo Nurmi muuten voitti alussa mainitussa juoksussa toiseksi tulleen Lauri Lehtisen 0,9 sekunnilla.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Mika Kallioinen
\nSuomen historian professori (ma).<\/p>\n

 <\/p>\n

Lainaus kirjasta Kalle Virtapohja, Mies josta tehtiin patsas – Paavo Nurmen enn\u00e4tykset, maine ja perint\u00f6.<\/em> Docendo 2017.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Juoksijalegenda Paavo Nurmi tunnettiin taktiikasta, jossa h\u00e4n meni heti kilpailun alussa k\u00e4rkeen, pysytteli piikkipaikalla ja tuli ensimm\u00e4isen\u00e4 maaliin. Vuonna 1931 Helsingiss\u00e4 j\u00e4rjestetyss\u00e4 kahden mailin juoksussa, jonka Nurmi maailmanenn\u00e4tysajalla voitti, h\u00e4n tyytyi kuitenkin aluksi peesaamaan pahimpia kilpakumppaneitaan. N\u00e4m\u00e4 olivat juoksun j\u00e4lkeen yll\u00e4ttyneit\u00e4 ja pettyneit\u00e4 Nurmeen, jonka he olivat odottaneet vet\u00e4v\u00e4n muutkin huippuvauhtiin. Nurmen vastaus oli tyly, […]<\/p>\n","protected":false},"author":2120,"featured_media":1697,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63],"tags":[357,354,141,351],"class_list":{"0":"post-1691","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-nakokulmia","8":"tag-akateeminen-kilpailu","9":"tag-paavo-nurmi","10":"tag-tutkimus","11":"tag-yhteistyo","12":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1691","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2120"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1691"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1691\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1702,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1691\/revisions\/1702"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1697"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1691"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1691"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1691"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}