{"id":1732,"date":"2017-11-17T10:01:59","date_gmt":"2017-11-17T10:01:59","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=1732"},"modified":"2017-11-17T10:01:59","modified_gmt":"2017-11-17T10:01:59","slug":"lukion-uudet-vaatteet","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/lukion-uudet-vaatteet\/","title":{"rendered":"Lukion uudet (v)aatteet"},"content":{"rendered":"

Lukio-opetus on j\u00e4lleen uudistusprosessin kohteena, vaikka Suomen lukioiden nykyinen opetusohjelma astui voimaan pitk\u00e4llisen uudistusprosessin ja kiivaan julkisen keskustelun saattelemana vasta viime syksyn\u00e4. Samanaikaisesti uuden opetusohjelman k\u00e4ytt\u00f6\u00f6noton kanssa aloitettiin my\u00f6s seuraavan lukiouudistuksen pohjustaminen. Opetusministeri\u00f6 aloitti nimitt\u00e4in kolmivuotisen tuntijakokokeilun, jonka tarkoituksena oli testata valinnanvapauden lis\u00e4\u00e4mist\u00e4 lukio-opinnoissa. Kokeiluun osallistuu kaikkiaan 28 lukiota ymp\u00e4ri Suomea<\/a>.<\/p>\n

K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kyse on lukioissa opetettavien reaaliaineiden valinnaisuuden lis\u00e4\u00e4misest\u00e4. Voimassaolevan opetussuunnitelman mukaisesti lukiossa on suoritettava yhteens\u00e4 17 pakollista reaaliaineiden kurssia. Kokeiluun osallistuvissa lukioissa oppiaineet on sen sijaan jaettu kahteen ryhm\u00e4\u00e4n: ymp\u00e4rist\u00f6- ja luonnontieteisiin (biologia, maantiede, fysiikka, kemia ja terveystieto<\/em>) sek\u00e4 humanistis-yhteiskunnallisiin oppiaineisiin (historia, yhteiskuntaoppi, uskonto\/el\u00e4m\u00e4nkatsomustieto, psykologia ja filosofia<\/em>). Opiskelijan on suoritettava molemmista ryhmist\u00e4 yhdeks\u00e4n, eli yhteens\u00e4 18 kurssia, joista pakollisia ovat nykyisen lukiolain mukaisesti ainoastaan uskonnon tai el\u00e4m\u00e4nkatsomustiedon sek\u00e4 terveystiedon kurssit.<\/p>\n

\"\"

Kuvaaja Aarne Pietinen Oy, Museovirasto<\/p><\/div>\n

Lukio on yleissivist\u00e4v\u00e4 koulu, jonka tarkoituksena on tarjota oppilailleen valmiudet korkeamman asteen opintoihin. Miten t\u00e4m\u00e4n yleissivistyksen k\u00e4y, mik\u00e4li alati lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 valinnanvapaus mahdollistaa lukion suorittamisen ilman esimerkiksi historian tai yhteiskuntaopin kaltaisten aineiden opintoja? Koulujen tuntijako ja siit\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4minen ovat mielest\u00e4ni arvovalintoja, joiden vaikutukset tulisi kartoittaa mahdollisimman laaja-alaisesti ennen uusien linjausten tekoa, sill\u00e4 ne heijastuvat tulevien sukupolvien v\u00e4lityksell\u00e4 pitk\u00e4lle tulevaisuuteen.<\/p>\n

Viime kes\u00e4n\u00e4, siis kaksi vuotta ennen tuntijakokokeilun p\u00e4\u00e4ttymist\u00e4, hallitus p\u00e4\u00e4tti ryhty\u00e4 j\u00e4lleen suunnittelemaan kokonaisvaltaista lukiouudistusta. Sen tarkoituksena on valinnanvapautta rajoittaneen lukiolain sek\u00e4 lukio-opetuksen sis\u00e4lt\u00f6jen toiminnallinen uudistaminen. Uudistuksen aikataulu on kire\u00e4, sill\u00e4 uusi lukiolaki on tarkoitus esitell\u00e4 eduskunnalle jo kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2018 ja uuden mallin mukaisen lukion on puolestaan arvioitu aloittavan vuonna 2019. Uudistus siis etenee kovalla kiireell\u00e4, mutta minne?<\/p>\n

Opetusministeri\u00f6n mukaan tavoitteena on lis\u00e4t\u00e4 lukio-opetuksen vetovoimaa yleissivist\u00e4v\u00e4n\u00e4, korkeakouluihin jatkokelpoisuudet ja valmiudet antavana koulumuotona sek\u00e4 vahvistaa lukion oppimistuloksia, opintojen laatua sek\u00e4 sujuvoittaa siirtymist\u00e4 korkeamman asteen opintojen pariin. N\u00e4ihin tavoitteisiin p\u00e4\u00e4semiseksi lukioihin on luotava yksil\u00f6llisi\u00e4 opintopolkuja, joiden sis\u00e4ll\u00e4 opiskelijoilla on entist\u00e4 suurempi valinnanvapaus opintojensa sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4. \u00a0Valinnanvapauden lis\u00e4\u00e4minen tarkoittaa luonnollisesti my\u00f6s opintojen ohjaamisen tarpeen lis\u00e4\u00e4ntymist\u00e4.<\/p>\n

Valinnanvapaus ei kuitenkaan koske kaikkia aineita, vaan tulevaisuuden lukion on tarkoitus vahvistaa erityisesti matematiikan ja luonnontieteen osaamista sek\u00e4 laventaa oppilaitosten tarjoamaa kielivalikoimaa. Reaaliaineille n\u00e4ytt\u00e4isi olevan tarjolla ainoastaan sivuosa uudessa lukiossa. T\u00e4st\u00e4 huolimatta opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen on toistuvasti vakuuttanut, ett\u00e4 \u201demme ole kaivamassa esiin edellisen hallituksen vesittyneit\u00e4 tuntijakosuunnitelmia tai laittamassa vaikkapa matematiikkaa ja humanistia aineita kilpailemaan kesken\u00e4\u00e4n<\/em>.\u201d (HS, 24.10.2017<\/a>)<\/p>\n

\"\"

Kuvaaja Rudolf Valtonen, Museovirasto<\/p><\/div>\n

Lukiolain ja tuntijakomallin lis\u00e4ksi my\u00f6s Yo-kirjoitukset ovat osa muutosprosessia. S\u00e4hk\u00f6iseen Yo-kokeeseen siirryt\u00e4\u00e4n lopullisesti vuonna 2019, eli samana vuonna jolloin uuden lukion olisi tarkoitus aloittaa toimintansa. Seuraavana listalla on korkeakoulujen opiskelijavalinnan uudistaminen tavalla, joka mahdollistaisi ylioppilastodistusten arvosanojen painoarvon lis\u00e4\u00e4mist\u00e4 korkeakoulujen sis\u00e4\u00e4np\u00e4\u00e4syss\u00e4.<\/p>\n

Ylioppilastutkinnon uusi pisteytysty\u00f6kalu<\/a> esiteltiin opetus ja kulttuuriministeri\u00f6n sek\u00e4 opiskelijavalintahankkeiden yhteisess\u00e4 seminaarissa marraskuun alussa. Pisteytys painottaa lukiouudistuksen mukaisesti \u00e4idinkielt\u00e4, matematiikkaa ja luonnontieteit\u00e4 ja kieli\u00e4. Toisin sanoen pitk\u00e4n matematiikan laudaturista hakija saa 41 pistett\u00e4, historiasta 30 ja filosofiasta saman arvosanan kirjoittanut ylioppilas sen sijaan joutuu tyytym\u00e4\u00e4n 22 pisteeseen.<\/p>\n

Pisteytysty\u00f6kalu mahdollistaa toki eri oppiaineyhdistelmien painottamisen eri tavoin, mutta reaaliaineista saatavat pisteet j\u00e4\u00e4v\u00e4t painotuksista huolimatta selv\u00e4sti esimerkiksi matematiikkaa pienemmiksi.\u00a0 Onkin varsin helppo ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, miksi humanistis-yhteiskuntatieteelliseen oppiaineryhm\u00e4\u00e4n sijoitettujen aineiden opettajat ovat uudistuksista huolissaan.<\/p>\n

Lukioihin suunnitteilla oleva uusi tuntijakomalli tulee yhdess\u00e4 korkeakoulujen uuden sis\u00e4\u00e4nottomallin kanssa ohjaamaan tulevaisuuden lukiolaisten valintoja tavalla, jota emme t\u00e4ss\u00e4 hetkess\u00e4 voi ennustaa. Kokonaan toinen kysymys on se, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin lukiota aloittavat nuoret ovat kykenevi\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n heid\u00e4n tulevan ty\u00f6uransa kannalta ratkaisevia valintoja sek\u00e4 se, mit\u00e4 heille tapahtuu jos he yritt\u00e4v\u00e4t syyst\u00e4 tai toisesta tehd\u00e4 valtavirrasta poikkeavia valintoja.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Jarkko Keskinen
\nSuomen historian yliopistonlehtori<\/p>\n

 <\/p>\n

Keskusteluun on ottanut kantaa my\u00f6s Lotta Aarikka blogitekstiss\u00e4\u00e4n ”P\u00e4iv\u00e4, jona taustapistetaulukkoluonnos tuhosi sivistyksen<\/a>”.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Lukio-opetus on j\u00e4lleen uudistusprosessin kohteena, vaikka Suomen lukioiden nykyinen opetusohjelma astui voimaan pitk\u00e4llisen uudistusprosessin ja kiivaan julkisen keskustelun saattelemana vasta viime syksyn\u00e4. Samanaikaisesti uuden opetusohjelman k\u00e4ytt\u00f6\u00f6noton kanssa aloitettiin my\u00f6s seuraavan lukiouudistuksen pohjustaminen. Opetusministeri\u00f6 aloitti nimitt\u00e4in kolmivuotisen tuntijakokokeilun, jonka tarkoituksena oli testata valinnanvapauden lis\u00e4\u00e4mist\u00e4 lukio-opinnoissa. Kokeiluun osallistuu kaikkiaan 28 lukiota ymp\u00e4ri Suomea. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kyse on lukioissa […]<\/p>\n","protected":false},"author":3159,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63],"tags":[374,377,386,380,383],"class_list":{"0":"post-1732","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","6":"category-nakokulmia","7":"tag-lukio","8":"tag-lukiouudistus","9":"tag-paasykoe","10":"tag-uusi-tuntijakomalli","11":"tag-ylioppilaskirjoitukset","12":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1732","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3159"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1732"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1732\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1742,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1732\/revisions\/1742"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1732"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1732"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1732"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}