{"id":1753,"date":"2017-11-24T12:35:58","date_gmt":"2017-11-24T12:35:58","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=1753"},"modified":"2017-11-24T12:35:58","modified_gmt":"2017-11-24T12:35:58","slug":"sukututkimuksen-lahteilla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/sukututkimuksen-lahteilla\/","title":{"rendered":"Sukututkimuksen l\u00e4hteill\u00e4"},"content":{"rendered":"

Vuosi 2017 on sukututkimuksen juhlavuosi, sill\u00e4 Suomen Sukututkimusseura<\/a> (SSS) t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sata vuotta. Juhlaa vietet\u00e4\u00e4n 25.11.2017 Helsingiss\u00e4. Tieteellinen sukututkimus tuottaa jatkuvasti artikkeleita ja kirjoja, joista olisi hy\u00f6ty\u00e4 my\u00f6s historiantutkimukselle, jos niist\u00e4 vain tiedett\u00e4isiin. Sukututkijat ovat tuottaneet my\u00f6s jotakin muuta, joka mahdollistaa ja helpottaa tutkijan ty\u00f6t\u00e4. Sukututkijoiden ty\u00f6 on ollut usein vapaaehtoista ja se jatkuu edelleen tuoden yh\u00e4 uusia arkistoaineistoja halukkaiden ulottuville. Esittelen t\u00e4ss\u00e4 lastussa niist\u00e4 sek\u00e4 viranomaistoiminnan tuottamista sivustoista t\u00e4rkeimm\u00e4t.<\/p>\n

Suomen Sukututkimusseuran HisKi <\/a>sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 koko maan kaikkien seurakuntien kastetut, vihityt ja haudatut eli historiakirjat, joista se on saanut nimens\u00e4kin. Projekti on ollut ainutlaatuinen ja se mahdollistaa erityyppisten hakujen kautta v\u00e4est\u00f6historiaan liittyv\u00e4n tutkimuksen. Sen tietojen perusteella voidaan tutkia esimerkiksi sosiaalisia rakenteita, ik\u00e4jakaumaa, avioitumista, kuolinsyit\u00e4, luonnonkatastrofeja, rikollisuutta ja sotia, muutamia aiheita mainitakseni.<\/p>\n

SukuHaku<\/a> on Suomen Sukututkimusseuran uusi palvelu. Se on portti suomalaisen sukututkimuksen l\u00e4hdeaineistoihin. Sen kautta on mahdollista l\u00f6yt\u00e4\u00e4 \u201dlihaa luiden ymp\u00e4rille\u201d. SukuHaku sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 hakemistoja monenlaisiin suku- ja henkil\u00f6historian tutkimukselle hy\u00f6dyllisiin arkistoaineistoihin ja julkaisuihin. SukuHaussa on my\u00f6s digitoitua kirjallisuutta ja muuta sukututkimusmateriaalia.<\/p>\n

Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys ry (SSHY) yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 Digiarkistoa<\/a>, joka on harrastajavoimin koottu kuva-arkisto. Se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kaksi puolta, julkisen ja j\u00e4sensivuston. Sivustolta l\u00f6ytyv\u00e4t Suomen seurakunnat, joita on kuvattu lis\u00e4ksi niilt\u00e4 osin, jotka puuttuvat Kansallisarkiston Digitaaliarkistosta. Kun monilla muilla sivustoilla tiedot p\u00e4\u00e4ttyv\u00e4t 1800-luvun johonkin vaiheeseen, on Digiarkistossa pyritty t\u00e4ydent\u00e4m\u00e4\u00e4n l\u00e4hdesarjoja 1910-luvulle saakka. Digiarkisto sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kirkonarkistojen lis\u00e4ksi tuomiokirjoja perukirjoineen, lainhuudatuksineen ja holhousasiakirjoineen, veroluetteloita sek\u00e4 sotilasasiakirjoja koko Suomesta ja osin ulkomailtakin. Sivuston julkiselle puolelle on valmistumassa Turun yliopiston Suomen historian oppiaineen K\u00e4sity\u00f6l\u00e4iskortisto, mutta siit\u00e4 tuonnempana lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n

\"\"

Kansalliskirjasto, Pienpainatteet<\/p><\/div>\n

Viranomaisarkistoista Kansallisarkiston Digitaaliarkistoon<\/a> on tallennettu suomalaisia asiakirjoja t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 52 miljoonan asiakirjan verran. Niihin kuuluvat Ruotsin ajan t\u00e4rkeimm\u00e4t l\u00e4hteet vuoteen 1809 sek\u00e4 yh\u00e4 enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin Ven\u00e4j\u00e4n ja itsen\u00e4isyyden ajan arkistomateriaali. Arkistot ovat p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti valtion viranomaisten arkistoja, mutta joukossa on kaupunkien, yritysten ja yksityistenkin asiakirjakokonaisuuksia.<\/p>\n

Karjala-tietokantahaku<\/a> (KATIHA) on Karjalan luovutettujen alueiden tutkijoiden tietopankki. Se on laadittu viranomaisty\u00f6n\u00e4 Kansallisarkisto Mikkeliss\u00e4. Se sopii henkil\u00f6historiallisen tutkimuksen lis\u00e4ksi esimerkiksi sukunimien levinneisyyden ja muuttoliikkeen selvitt\u00e4miseen.<\/p>\n

Kansalliskirjaston Historiallinen sanomalehtikirjasto<\/a> mahdollistaa tutkijan p\u00e4\u00e4syn kotikoneeltaan vuosina 1771\u22121920 painettuihin sanomalehtiin ja muihin painatteisiin. Viel\u00e4kin l\u00e4hemm\u00e4s nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4 tulevia digitaalisessa muodossa olevia lehti\u00e4 voi lukea p\u00e4\u00e4tteilt\u00e4, joilla siihen on mahdollisuus.<\/p>\n

Kannustan kaikkia historiantutkijoita ja omista sukujuuristaan kiinnostuneita tutustumaan esittelemiini aineistoihin!<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Veli Pekka Toropainen
\nKirjoittaja on Suomen historian tutkija ja Suomen Sukututkimusseuran tutkijaj\u00e4sen<\/em><\/p>\n

 <\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vuosi 2017 on sukututkimuksen juhlavuosi, sill\u00e4 Suomen Sukututkimusseura (SSS) t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sata vuotta. Juhlaa vietet\u00e4\u00e4n 25.11.2017 Helsingiss\u00e4. Tieteellinen sukututkimus tuottaa jatkuvasti artikkeleita ja kirjoja, joista olisi hy\u00f6ty\u00e4 my\u00f6s historiantutkimukselle, jos niist\u00e4 vain tiedett\u00e4isiin. Sukututkijat ovat tuottaneet my\u00f6s jotakin muuta, joka mahdollistaa ja helpottaa tutkijan ty\u00f6t\u00e4. Sukututkijoiden ty\u00f6 on ollut usein vapaaehtoista ja se jatkuu edelleen tuoden […]<\/p>\n","protected":false},"author":3188,"featured_media":1755,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69,388],"tags":[397,391,394],"class_list":{"0":"post-1753","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ajankohtaista","8":"category-tutkimusaineistot","9":"tag-juhlavuosi","10":"tag-sukututkimus","11":"tag-tutkimusaineistot","12":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1753","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3188"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1753"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1753\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1759,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1753\/revisions\/1759"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1755"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1753"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1753"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1753"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}