{"id":1763,"date":"2017-11-28T12:17:40","date_gmt":"2017-11-28T12:17:40","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=1763"},"modified":"2017-11-28T12:24:38","modified_gmt":"2017-11-28T12:24:38","slug":"vastustettiin-sita-rokotusta-ennenkin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/vastustettiin-sita-rokotusta-ennenkin\/","title":{"rendered":"Vastustettiin sit\u00e4 rokotusta ennenkin"},"content":{"rendered":"

Taas on se aika vuodesta, kun pit\u00e4isi k\u00e4yd\u00e4 ottamassa influenssarokote. Ajatus tuntuu vastenmieliselt\u00e4, koska rokotuksen haittavaikutuksena k\u00e4sivarsi on monta p\u00e4iv\u00e4\u00e4 kipe\u00e4 ja sit\u00e4 on vaikea liikuttaa \u2013 sainpa viime vuonna k\u00e4sivarteeni my\u00f6s ik\u00e4v\u00e4n ihoreaktion. En ole kuitenkaan pelkoineni yksin, mist\u00e4 kertoo kasvanut rokotusvastaisuus. Osa vanhemmista ei halua en\u00e4\u00e4 rokotuttaa lapsiaan vaarallisiakaan tauteja, kuten tuhkarokkoa, kurkkum\u00e4t\u00e4\u00e4 tai poliota vastaan.<\/p>\n

Yleist\u00e4 huolta rokotusten haittavaikutuksia kohtaan varmasti lis\u00e4si vuoden 2009 sikainfluenssapandemian ehk\u00e4isyyn k\u00e4ytetty Pandemrix-rokote ja sen my\u00f6t\u00e4vaikutus narkolepsiatapausten lis\u00e4\u00e4ntymiseen. Mutta huolestuttavaa on my\u00f6s itse rokotusvastaisuuden lis\u00e4\u00e4ntyminen, sill\u00e4 sen my\u00f6t\u00e4 jo voitetuksi luullut vaaralliset taudit uhkaavat palata takaisin ja rokotuskattavuuden heikentyminen altistaa niille my\u00f6s jo rokotetut lapset.<\/p>\n

Lis\u00e4\u00e4ntynytt\u00e4 rokotusvastaisuutta pidet\u00e4\u00e4n helposti nykyajan ilmi\u00f6n\u00e4, mutta itse asiassa sit\u00e4 on ollut olemassa jo siit\u00e4 l\u00e4htien, kun englantilainen maalaisl\u00e4\u00e4k\u00e4ri Edward Jenner (1749\u20131823) todisti vuonna 1798, ett\u00e4 suhteellisen vaarattoman lehm\u00e4rokon avulla voidaan ehk\u00e4ist\u00e4 aikakauden pel\u00e4tyint\u00e4 tautia, isorokkoa. H\u00e4n kehitti sit\u00e4 varten lehm\u00e4rokon istutusmenetelm\u00e4n eli vaccination (lat. vacca = lehm\u00e4; vaccinia = lehm\u00e4rokko). Yhteiskunnalliseksi liikkeeksi rokotusvastaisuus laajeni Euroopassa 1800-luvun kuluessa, sill\u00e4 isorokkorokotus m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin tuolloin pakolliseksi useimmissa Euroopan maissa. Suomessakin vuoden 1883 asetus m\u00e4\u00e4r\u00e4si isorokkorokotuksen alle kaksivuotiaille sakon uhalla pakolliseksi vuodesta 1886 l\u00e4htien.<\/p>\n

\"\"

Isorokkoon sairastuneen henkil\u00f6n k\u00e4si. Kuva: Wikimedia Commons<\/p><\/div>\n

Suomessa rokotusvastaisuus alkoi saada organisoituneempia muotoja vasta 1900-luvun alkuvuosikymmenin\u00e4 luonnonmukaista el\u00e4m\u00e4ntapaa ja l\u00e4\u00e4ketiedekriittist\u00e4 luonnonparannustapaa harrastavien henkil\u00f6iden piiriss\u00e4. P\u00e4\u00e4asiallinen syy vastustaa rokotusta tuolloin oli sama kuin nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4kin eli rokotuksen todelliset tai oletetut haittavaikutukset. Isorokkorokotuksen v\u00e4itettiin aiheuttavan vaikeita ihottumia ja tulehduksia, kuppaa ja muita vaarallisia tauteja, yleist\u00e4 heikkoutta ja sairaalloisuutta sek\u00e4 jopa kuolemantapauksia. Toisaalta, pakollisen rokotuksen ansiosta isorokko alkoi my\u00f6s 1900-luvun alussa olla jo suhteellisen harvinainen tauti, mink\u00e4 takia koko rokotuksen tarpeellisuus kyseenalaistettiin \u2013 aivan kuten nyky\u00e4\u00e4nkin tapahtuu jo voitetuiksi luultujen lastentautien kohdalla.<\/p>\n

Nykyisin ymm\u00e4rr\u00e4mme rokottamisen tarkoittavan p\u00e4\u00e4asiassa injektioruiskulla lihakseen, ihon sis\u00e4\u00e4n tai ihon alle pistetty\u00e4 rokotetta, mutta isorokkorokotus tapahtui naarmuttamalla tai pistelem\u00e4ll\u00e4 kevyesti k\u00e4sivarren ihoa lansetilla tai neulalla kohdasta, johon rokkoainetta hierottiin. Alussa rokkoaineena k\u00e4ytettiin ihmisest\u00e4 toiseen siirrett\u00e4v\u00e4\u00e4, lehm\u00e4rokon synnytt\u00e4mist\u00e4 ihorakkuloista saatavaa nestett\u00e4 eli lymfaa. Ongelmana oli, ett\u00e4 rokkoaine menetti matkan varrella usein tehoaan, ja samalla saatettiin siirt\u00e4\u00e4 ihmisest\u00e4 toiseen muita tauteja, kuten kuppaa eli syfilist\u00e4, mink\u00e4 takia k\u00e4sivarresta toiseen -menetelm\u00e4 kiellettiin useimmissa maissa jo 1870-luvulla tai viimeist\u00e4\u00e4n ennen 1900-luvun alkua. V\u00e4itteet siit\u00e4, ett\u00e4 isorokkorokotus aiheutti kuppaa, jatkoivat kuitenkin el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 viel\u00e4 1900-luvun alun rokotusvastaisessa propagandassakin. Rokkoaineena alettiin 1800-luvun puoliv\u00e4lin j\u00e4lkeen k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 lehm\u00e4rokkoon tartutetuista vasikoista saatua nestett\u00e4, kun sen laatua ja s\u00e4ilyvyytt\u00e4 onnistuttiin parantamaan. Ennen bakteeriteorian vakiintumista ja steriileit\u00e4 rokotteen valmistusolosuhteita vasikoiden rokkorakkuloista kaavittu neste oli silti aina enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n erilaisten bakteerien saastuttamaa.<\/p>\n

\"\"

Rokotuspistin. Kuva: Finna<\/p><\/div>\n

Niin hurjalta kuin isorokkorokotuksen historia yrityksineen ja erehdyksineen kuulostaakin, isorokko onnistuttiin lopulta h\u00e4vitt\u00e4m\u00e4\u00e4n koko maapallolta vuoteen 1980 menness\u00e4. Suomesta rokotuspakko oli poistettu jo vuonna 1951. Toisinaan on hyv\u00e4 hieman vertailla nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4 ja historiaa, sill\u00e4 1800-luvun isorokkorokotteeseen verrattuna nykyp\u00e4iv\u00e4n hygieeninen ja terveysviranomaisten valvoma influenssarokotus alkaa tuntua itse asiassa jokseenkin turvalliselta terveydenhoitomenetelm\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Suvi Rytty<\/p>\n

Kirjoittaja on Suomen historian tohtorikoulutettava, jonka valmisteilla oleva v\u00e4it\u00f6skirja k\u00e4sittelee rokotusvastaista luonnonmukaisen el\u00e4m\u00e4ntavan ihannetta 1900-luvun alun Suomessa.<\/p>\n

 <\/p>\n

L\u00e4hteet:
\nBazin, Herv\u00e9 2011: Vaccinations: A History. From Lady Montagu to Jenner and Genetic Engineering. John Libbey Eurotext, Montrouge, France.<\/p>\n

Forsius, Arno: Lehm\u00e4rokon historiaa<\/a>. <\/strong><\/p>\n

Forsius, Arno: Isorokko eli variola.<\/a><\/p>\n

Luonnonparantaja: Lehti luonnonmukaisen el\u00e4m\u00e4n ja terveydenhoidon sek\u00e4 luonnonparannuksen edist\u00e4miseksi, 1912\u20131914.<\/p>\n

Vuorinen, Heikki 2010: Taudit, parantajat ja parannettavat: L\u00e4\u00e4ketieteellinen historia. Vastapaino, Tampere.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Taas on se aika vuodesta, kun pit\u00e4isi k\u00e4yd\u00e4 ottamassa influenssarokote. Ajatus tuntuu vastenmieliselt\u00e4, koska rokotuksen haittavaikutuksena k\u00e4sivarsi on monta p\u00e4iv\u00e4\u00e4 kipe\u00e4 ja sit\u00e4 on vaikea liikuttaa \u2013 sainpa viime vuonna k\u00e4sivarteeni my\u00f6s ik\u00e4v\u00e4n ihoreaktion. En ole kuitenkaan pelkoineni yksin, mist\u00e4 kertoo kasvanut rokotusvastaisuus. Osa vanhemmista ei halua en\u00e4\u00e4 rokotuttaa lapsiaan vaarallisiakaan tauteja, kuten tuhkarokkoa, kurkkum\u00e4t\u00e4\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":3161,"featured_media":1765,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63],"tags":[401,404],"class_list":{"0":"post-1763","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-nakokulmia","8":"tag-rokotus","9":"tag-rokotusvastaisuus","10":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1763","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3161"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1763"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1763\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1783,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1763\/revisions\/1783"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1765"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1763"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1763"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1763"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}