{"id":1789,"date":"2017-11-30T13:43:15","date_gmt":"2017-11-30T13:43:15","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=1789"},"modified":"2017-11-30T13:53:31","modified_gmt":"2017-11-30T13:53:31","slug":"1789-2","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/1789-2\/","title":{"rendered":"Tietokirjallisuuden portinvartijat?"},"content":{"rendered":"

Tieto-Finlandia-palkinto jaettiin keskiviikkona 29.11.2017 Riitta Kyl\u00e4np\u00e4\u00e4n kirjoittamalle el\u00e4m\u00e4kertateokselle Pentti Linkola \u2013 Ihminen ja legenda<\/i><\/a>. Keskustelu palkinnon ja tietokirjallisuuden aiheiden ymp\u00e4rill\u00e4 alkoi luonnollisesti jo paljon aikaisemmin. Asiaa kommentoi muiden muassa Helsingin yliopiston fysiikan professori Kari Enqvist kolumnissaan (Yle 22.11.2017)<\/a>.<\/p>\n

\"\"

Tieto-Finlandian voittaja 2017 (Siltala)<\/p><\/div>\n

Enqvist on Ylen kolumneissaan nostanut esiin t\u00e4rkeit\u00e4 yliopisto- ja tutkimusmaailman kipupisteit\u00e4. Viikon takaisessa kirjoituksessaan h\u00e4n pohti sit\u00e4, kuinka suomalaisten lukijoiden ja suomalaisen median huomio kiinnittyy julkaistuissa tutkimuksissa nimenomaan suomalaisuuteen. Kuinka suomalaiset tuijottavat vain omaan napaansa ja k\u00e4pertyv\u00e4t kansallisvaltion turvalliseen, historialliseen syleilyyn.<\/p>\n

Samalla Enqvist tulee typist\u00e4neeksi Suomen historian tutkimusalaksi, jossa ollaan kiinnostuneita 1900-luvun sodista, suurmiehist\u00e4 ja mist\u00e4 tahansa v\u00e4h\u00e4isest\u00e4 yksityiskohdasta, jotka n\u00e4ihin teemoihin liittyv\u00e4t. T\u00e4m\u00e4 ei ole Suomen historiaa koskevan tutkimuksen todellisuutta, vaikka silt\u00e4 saattaa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mediaa seuraamalla.<\/p>\n

Suomen historiaa tutkitaan monista ja laajoista n\u00e4k\u00f6kulmista. Historioitsijoille on vuosikymmenien ajan ollut selv\u00e4\u00e4, ettemme suinkaan el\u00e4 suomalaisessa tai edes pohjoismaisessa umpiossa, vaan muualla maailmassa pinnalla olevat ilmi\u00f6t ovat ajankohtaisia my\u00f6s meill\u00e4. N\u00e4in on nyky\u00e4\u00e4n ja niin on ollut menneisyydess\u00e4.<\/p>\n

Yliopisto-opetuksessa asetetaan nykyisen Suomen kansallisvaltion alueen tapahtumat osaksi Euroopan ja maailman historiaa. Eik\u00e4 Suomen historia luonnollisestikaan rajoitu itsen\u00e4isen Suomen historiaan, vaan historiaa tutkitaan my\u00f6s ennen vuotta 1917, jolloin Suomen historia linkittyy It\u00e4meren kulttuuripiirin kautta laajoihin yhteyksiin. Suomalaiset historioitsijat tutkivat my\u00f6s eurooppalaisia ja globaaleja aiheita, ja he julkaisevat tieteellisi\u00e4 ja populaareja kirjoja niin suomeksi kuin muillakin kielill\u00e4.<\/p>\n

On paradoksaalista, ett\u00e4 monet luutuneiksi ja p\u00f6lyisiksi kritisoidut n\u00e4kemykset historiasta el\u00e4v\u00e4t julkisuudessa, vaikka historioitsijat ovat osoittaneet ne kerran toisensa j\u00e4lkeen p\u00e4tem\u00e4tt\u00f6miksi \u2013 usein jo vuosikymmeni\u00e4 sitten. Esimerkiksi naisten merkitt\u00e4vyys historiassa on laajasti n\u00e4hty vasta aivan viime aikoina. N\u00e4in on, vaikka aiheesta on jo vuosikymmeni\u00e4 tehty akateemista tutkimusta, jota tutkijat ovat monin tavoin yritt\u00e4neet saada n\u00e4kyv\u00e4ksi julkisuudessa.<\/p>\n

Enqvist kirjoittaa portinvartijoista, jotka m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t mik\u00e4 on mielenkiintoista ja t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Kun puhutaan tietokirjallisuudesta, kirjakustantamoilla ja kirjakaupoilla on suuri vastuu ja valta toimia er\u00e4\u00e4nlaisina portinvartijoina. Kustantamot p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4t, mit\u00e4 kirjoja ne l\u00e4hett\u00e4v\u00e4t Suomen kirjas\u00e4\u00e4ti\u00f6n yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4lle Tieto-Finlandia-kilpailulle ja sen esiraadille. Palkinto jaetaan ansiokkaalle suomalaiselle yleistajuiselle tietokirjalle, jonka voidaan katsoa merkitt\u00e4v\u00e4sti edist\u00e4v\u00e4n lukijoiden kiinnostusta kerronnaltaan taidokkaaseen tietokirjallisuuteen. Kustantamot maksavat kyseisen kilpailun osallistumismaksun <\/a>markkinointibudjetistaan.<\/p>\n

\"\"

Portinvartija Anttila ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n (Hyvink\u00e4\u00e4n kaupunginmuseo)<\/p><\/div>\n

Tieto-Finlandia-ehdokkaita arvioitaessa on hyv\u00e4 huomioida, ett\u00e4 kaikki kustantamot eiv\u00e4t l\u00e4hde kisaan mukaan. Tieto-Finlandian loppusuoralle p\u00e4\u00e4sseet kirjat ovat lis\u00e4ksi k\u00e4yneet l\u00e4pi kolmihenkisen esiraadin valintaprosessin. Toisin sanoen ehdokkaiksi p\u00e4\u00e4sseet kirjat eiv\u00e4t edusta absoluuttista ja kattavaa otosta t\u00e4m\u00e4nhetkisest\u00e4 suomalaisesta tietokirjallisuudesta, saati historian tutkimuksesta. T\u00e4n\u00e4 vuonna poikkeuksellista oli, ett\u00e4 kaikki kirjoittavat olivat toimittajia tutkijoiden sijaan.<\/p>\n

Kustantamojen lis\u00e4ksi kirjakaupat k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t valtaa p\u00e4\u00e4tt\u00e4ess\u00e4\u00e4n, mitk\u00e4 kirjat nostetaan esille. T\u00e4m\u00e4n voi havaita kirjakauppojen mainoksissa ja tietokirjahyllyill\u00e4, joissa n\u00e4kyvimm\u00e4t hyllypaikat saavat varmoina pidetyt myyntimenestykset. Usein n\u00e4m\u00e4 edustavat juuri niit\u00e4 kirjoja, joiden n\u00e4kyvyytt\u00e4 Enqvistkin kirjoituksessaan kritisoi. Samalla muokataan kuvaa suomalaista tietokirjallisuudesta paljon kapeammaksi kuin se todellisuudessa on. Kustantamot ja kirjakaupat kilpailevat ihmisten vapaa-ajasta, jolloin taloudellisia riskej\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 haluta ottaa.<\/p>\n

Jos tutkijat saisivat p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, olisi kirjakauppojen valikoima todenn\u00e4k\u00f6isesti erilainen kuin se nyky\u00e4\u00e4n on. Hyllyist\u00e4 saattaisi l\u00f6yty\u00e4 muun muassa suomalaisen prostituution, seurustelun ja parisuhteiden, yritysten, kulutuksen ja k\u00e4sit\u00f6iden historiaa tai kansainv\u00e4list\u00e4 seurapiiri-ilmi\u00f6t\u00e4. N\u00e4it\u00e4 Suomen historian teemoja me allekirjoittaneet tutkimme ja toivomme, ett\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 tutkimuksista mahdollisimman moni p\u00e4\u00e4tyy valmistuttuaan kirjakauppojen hyllyille. Historiantutkimus on monialaista ja moniarvoista, ja suomalaiset historioitsijat kirjoittavat mit\u00e4 erilaisimmista aiheista \u2013 Suomen, Euroopan ja my\u00f6s maailman historiassa.<\/p>\n

\"\"

Akateeminen kirjakauppa 1921 (Helsingin kaupunginmuseo)<\/p><\/div>\n

Median roolia ei pid\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n unohtaa. Suuret p\u00e4iv\u00e4lehdet julkaisevat yh\u00e4 harvemmin tietokirjakritiikkej\u00e4 tiedekirjojen arvioinnista puhumattakaan. Vaikka kirjallisuusblogit ja eri alojen tiedelehdet julkaisevat kunnianhimoisia kirja-arvioita ja kirjallisuuskatsauksia, eiv\u00e4t ne kokonaan korvaa esimerkiksi sit\u00e4, ett\u00e4 yksi Suomen vaikutusvaltaisimmista p\u00e4iv\u00e4lehdist\u00e4, Helsingin Sanomat<\/i>, on lopettanut l\u00e4hes kokonaan tutkijoiden asiantuntevasti ja yleistajuisesti kirjoittamien kirja-arvioiden julkaisemisen.<\/p>\n

Sen sijaan Yle antaa tutkijoille monia tilaisuuksia puhua omasta tutkimuksestaan ja uusista kirjoistaan haastatteluissa, joissa asiaan paneutuneet toimittajat keskustelevat vaikkapa juuri Suomen historiaan paneutuneiden tutkijoiden kanssa. Monet haastatteluista ovat kuunneltavissa kauan ensil\u00e4hetyksens\u00e4 j\u00e4lkeen Yle Areenassa. N\u00e4it\u00e4 suosittelemme l\u00e4mpim\u00e4sti kaikille historiasta kiinnostuneille, my\u00f6s Ylen omille kolumnisteille!<\/p>\n

 <\/p>\n

Topi Artukka
\nUlla Ij\u00e4s
\nJohanna Ilmakunnas
\nJarkko Keskinen
\nKirsi Vainio-Korhonen
\nMari V\u00e4lim\u00e4ki<\/p>\n

Kirjoittajat ovat Suomen historian tutkijoita ja opettajia<\/em><\/p>\n

 <\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tieto-Finlandia-palkinto jaettiin keskiviikkona 29.11.2017 Riitta Kyl\u00e4np\u00e4\u00e4n kirjoittamalle el\u00e4m\u00e4kertateokselle Pentti Linkola \u2013 Ihminen ja legenda. Keskustelu palkinnon ja tietokirjallisuuden aiheiden ymp\u00e4rill\u00e4 alkoi luonnollisesti jo paljon aikaisemmin. Asiaa kommentoi muiden muassa Helsingin yliopiston fysiikan professori Kari Enqvist kolumnissaan (Yle 22.11.2017). Enqvist on Ylen kolumneissaan nostanut esiin t\u00e4rkeit\u00e4 yliopisto- ja tutkimusmaailman kipupisteit\u00e4. Viikon takaisessa kirjoituksessaan h\u00e4n pohti sit\u00e4, […]<\/p>\n","protected":false},"author":757,"featured_media":1801,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69,63],"tags":[413,422,419,410,416],"class_list":{"0":"post-1789","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ajankohtaista","8":"category-nakokulmia","9":"tag-historiankaytto","10":"tag-julkaiseminen","11":"tag-media","12":"tag-tieto-finlandia","13":"tag-valta","14":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1789","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/757"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1789"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1789\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1813,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1789\/revisions\/1813"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1801"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1789"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1789"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1789"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}