{"id":1840,"date":"2017-12-19T11:48:44","date_gmt":"2017-12-19T11:48:44","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=1840"},"modified":"2017-12-19T11:48:44","modified_gmt":"2017-12-19T11:48:44","slug":"miten-suomi-syntyi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/miten-suomi-syntyi\/","title":{"rendered":"Miten Suomi syntyi?"},"content":{"rendered":"

Kuluvana vuonna on m\u00e4\u00e4ritelty ja analysoitu yh\u00e4 uudelleen sit\u00e4, mik\u00e4 Suomi on. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pohtia, mit\u00e4 \u201dSuomi\u201d eri aikoina ja eri ihmisille on tarkoittanut. Ei ainoastaan Suomen satavuotisjuhlavuodeksi m\u00e4\u00e4r\u00e4ttyn\u00e4 vuonna 2017, vaan my\u00f6s joka vuosi, yh\u00e4 uudestaan. Historian tunteminen ja ymm\u00e4rt\u00e4minen auttaa asettamaan my\u00f6s nykyisyyden osaksi pitki\u00e4 jatkumoita, kehityst\u00e4 ja katkoksia. Menneisyys on monimuotoinen ja moniarvoinen ja t\u00e4ynn\u00e4 toteutumattomia mahdollisuuksia. Historioitsijoiden teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on tulkita menneisyytt\u00e4 ja muodostaa siit\u00e4 narratiiveja tehden oikeutta menneisyyden ihmisille ja heid\u00e4n toiminnalleen. Historioitsija ei arvota eik\u00e4 tuomitse, vaan antaa menneisyyden ihmisille oman \u00e4\u00e4nen. T\u00e4m\u00e4 koskee niin valtiomiehi\u00e4, vaikuttajanaisia kuin yhteiskunnan v\u00e4h\u00e4osaisiakin.<\/p>\n

Ammattihistorioitsijat ovat jo vuosikymmeni\u00e4 sitten kyseenalaistaneet \u201dkansallisen katseen\u201d ja \u201djoulukuun 6. p\u00e4iv\u00e4n tirkistysaukon\u201d historiantutkimuksessa. Historioitsijat pyrkiv\u00e4t laajentamaan Suomen historiaa koskevan tutkimuksen kysymyksenasetteluja, n\u00e4kem\u00e4\u00e4n historian monikerroksisuuden ja tuomaan tutkimukseensa historiantutkimuksen kansainv\u00e4lisi\u00e4 uusia virtauksia. Nykyisen Suomen tasavallan satavuotinen historia on vain yksi ajanjakso Suomen historiassa ja esihistoriassa, jotka ulottuvat kauas menneisyyteen.<\/p>\n

Menneisyyden monimuotoisuuden ja historian pitkien linjojen ymm\u00e4rt\u00e4miseksi Turun yliopiston Suomen historian oppiaine j\u00e4rjesti syksyll\u00e4 2017 Studia Generalia -luentosarjan Miten Suomi syntyi?<\/em> Luennot hahmottivat Suomen aluetta ja sen kulttuureja pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 osana yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 eurooppalaista ja toisaalta pohjoista maailmaa. Mari Hatavara, Vesa-Pekka Herva, Tiina Kinnunen ja Henrik Meinander pohtivat luennoissaan mik\u00e4 oikeastaan on ja mik\u00e4 ei ole erityist\u00e4 Suomen alueen kulttuureille ja suomalaisuudelle, samoin kuin miten Suomea, suomalaisuutta ja Suomen historiaa on rakennettu eri aikoina.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"

Kuva: Ariel Ilmakuva Oy, Helsingin kaupunginmuseo<\/p><\/div>\n

Helsingin yliopiston historian (ruots.) professori Henrik Meinander puhui 18. syyskuuta 2017 Suomesta geopolitiikan ja kansainv\u00e4listen suhteiden n\u00e4k\u00f6kulmasta. H\u00e4n painotti, miten Suomen poliittinen historia on aina ollut osa kansainv\u00e4lisi\u00e4 poliittisen historian tapahtumia. Selkein esimerkki t\u00e4st\u00e4 on itsen\u00e4istyminen 1917 ja vuoden 1918 tapahtumat, jotka olivat osa ensimm\u00e4ist\u00e4 maailmansotaa, eiv\u00e4t erillisi\u00e4 vain Suomen historiaan kuuluneita tapahtumia. Meinander muistutti luennossaan, miten t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on katsoa historiaa eri n\u00e4k\u00f6kulmista. Suomen suuriruhtinaskunnan ja Suomen tasavallan historian ymm\u00e4rt\u00e4miseen tuo perspektiivi\u00e4 tapahtuminen tarkasteleminen Ven\u00e4j\u00e4n ja muiden valtioiden n\u00e4k\u00f6kulmista.<\/p>\n

Luennossaan Meinander nosti esiin nelj\u00e4 muutoskohtaa, joilla on ollut suuri merkitys itsen\u00e4isen Suomen historiaan, ja korosti, miten merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 on tarkastella n\u00e4iden muutosten taustoja, ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n n\u00e4kyvi\u00e4 seurauksia, ensimm\u00e4ist\u00e4 ja toista maailmansotaa sek\u00e4 kylm\u00e4\u00e4 sotaa. 1890-luvulla, 1930-luvulla, 1970-luvulla ja 2010-luvulla on Meinanderin mukaan samankaltaisia piirteit\u00e4, jotka ovat olleet ratkaisevasti vaikuttamassa Suomen historiaan. Kaikkina n\u00e4in\u00e4 murroskohtina globaali talous, teknologia ja suurvaltapolitiikka ovat vaikuttaneet yhdess\u00e4 tavoilla, jotka ovat muokanneet Suomen ja muiden pienten valtioiden kohtaloita. Juuri n\u00e4iden tapahtumien taustojen selvitt\u00e4misess\u00e4 historioitsijoiden ammattitaito on keskeisess\u00e4 roolissa.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"

Kuva: SA-kuva-arkisto<\/p><\/div>\n

Oulun yliopiston historian professori Tiina Kinnunen k\u00e4sitteli luennossaan 2. lokakuuta 2017 toisen maailmansodan inhimillisi\u00e4 kokemuksia ja kokemusten moninaisuutta Suomessa, jossa kansallista yhten\u00e4isyytt\u00e4 korostettiin sek\u00e4 sodan aikana ett\u00e4 varsinkin sen j\u00e4lkeen. T\u00e4m\u00e4 tarina el\u00e4\u00e4 edelleen vahvana, mik\u00e4 on n\u00e4kynyt virallisen Suomi 100 -juhlavuoden puhutuimmissa aiheissa. Kinnunen haluaisi suomalaisten ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4n, ett\u00e4 1900-luvun suuriin kansallisiin kertomuksiin kuuluu hyvinvointivaltion luominen. Sodasta saa kuitenkin mukaan paljon j\u00e4lleenrakennusta ja hyvinvointivaltiota vet\u00e4v\u00e4mpi\u00e4 tarinoita. Siksikin on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 toisen maailmansodan historia on uuden sotahistorian tutkimussuuntauksen my\u00f6t\u00e4 k\u00e4\u00e4nt\u00e4nyt katseen sodan tunteisiin, kokemuksiin ja seurauksiin yksil\u00f6ille ja perheille, samoin kuin naisiin, lapsiin ja niihin moniin miehiin, jotka eiv\u00e4t olleet rintamalla.<\/p>\n

Naiset osallistuivat toisen maailmansodan aikaisessa Suomessa hyvin aktiivisesti maanpuolustukseen mm. ty\u00f6velvollisuuden takia, mutta heid\u00e4n toimintaansa arvostus oli alhaista ja heid\u00e4n oli vaikea saada todellista poliittista vaikutusvaltaa. Sodan aikana naisvaikuttajat olivat huolissaan naisten syrj\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, koulutuksessa ja politiikassa. Kinnusen mukaan naisten poliittisten ja taloudellisten vaikutusmahdollisuuksien kaventuminen oli aivan toisenlaista politiikkaa kuin vuosisadan alussa, jolloin Suomen naisten poliittiset vaikutusmahdollisuudet olivat edistykselliset koko maailman mittakaavassa. Kuulijana j\u00e4in pohtimaan, miten tasa-arvon huolestuttava kaventuminen nyky-Suomessa ja toisen maailmansodan valtaisa merkitys Suomen historiakulttuurille t\u00e4n\u00e4\u00e4n liittyv\u00e4t yhteen.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"

Kuva: Museovirasto<\/p><\/div>\n

Tampereen yliopiston Suomen kirjallisuuden professori Mari Hatavara tarkasteli 6. marraskuuta 2017 mill\u00e4 tavalla Suomea, Suomen historiaa ja historiakulttuuria sek\u00e4 suomalaisuutta rakennettiin 1800-luvulla historiallisten romaanien avulla. Fredrika Runeberg ja Zacharias Topelius loivat romaaneissaan tietoisesti historiakuvaa 1800-luvun Suomeen, jossa kansallinen her\u00e4\u00e4minen \u2013 samaan aikaan muiden Euroopan pienten kansojen parissa \u2013 loi tarpeen historian tuntemiselle ja ymm\u00e4rt\u00e4miselle. Historialliset romaanit projisoivat ajankohtaiset aiheet menneisyyteen, joka toimii nykyisen esihistoriana ja vertailukohtana. Hatavara korosti, ett\u00e4 1800-luvulla historiallinen romaani oli kirjallisuuden lajeista arvostetuin, mink\u00e4 vuoksi Suomen menneisyytt\u00e4 rakentaneilla romaaneilla oli valtaisa vaikutus kansallistunteen her\u00e4\u00e4miseen ja kansallisen identiteetin vahvistamiseen.<\/p>\n

Esimerkkein\u00e4 omana aikanaan ja my\u00f6hemmin merkitt\u00e4vist\u00e4 romaaneista Hatavara analysoi Suomen ensimm\u00e4ist\u00e4 historiallista romaania, Fredrika Runebergin teosta Rouva Katarina Boije ja h\u00e4nen tytt\u00e4rens\u00e4<\/em> (Fru Catharina Boije och hennes d\u00f6ttrar<\/em>, 1858, suom. 1881), sek\u00e4 Zacharias Topeliuksen romaania V\u00e4lsk\u00e4rin kertomuksia<\/em> (F\u00e4ltsk\u00e4rns ber\u00e4ttelser<\/em>, 1853\u20131867, suom. 1878\u20131882, suom. Juhani Aho 1895\u20131898). Runebergin isonvihan aikaan 1700-luvun alkuun sijoittuvassa romaanissa keskeisen\u00e4 kysymyksen\u00e4 oli is\u00e4nmaanrakkaus ja suomalaisuus sek\u00e4 Ruotsin ja Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4lill\u00e4 olleen Suomen asemasta. Rouva Boijen kahden tytt\u00e4ren avioliitot olivat vertauskuva siit\u00e4, millaisia mahdollisuuksia Suomella oli kirjoittamisajankohtana. Topeliuksen alun perin f\u00f6ljetongina ilmestyneen romaanin keskeinen teema on ristiriita talonpoikien ja aatelin v\u00e4lill\u00e4 ja suomalaisten erityisyys Ruotsin historiassa romaanin kuvaamana aikana 1631\u20131772. Hatavara muistutti luennossaan my\u00f6s, miten paljon Suomen historiaa ja nykyisyytt\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n edelleenkin historiallisen romaanin ja historiallisten elokuvien keinoilla.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"

Kuva: Pixabay<\/p><\/div>\n

Luentosarjan p\u00e4\u00e4tti Oulun yliopiston arkeologian professori Vesa-Pekka Herva 4. joulukuuta 2017. H\u00e4n pureutui luennossaan rajoihin ja rajojen tematiikkaan nykyisen Suomen alueella pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4, j\u00e4\u00e4kaudesta nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n. Arkeologian tutkimustulokset osoittavat selke\u00e4sti, kuinka t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on katsoa menneisyyteen kansallisvaltioiden ohi ja ulkopuolelta. Tuhansia vuosia sitten kulttuuriset vaikutteet eiv\u00e4t seuranneet nykyisten valtioiden sopimuksenvaraisia rajoja. Herva painotti, miten rajat ovat monimutkaisia ja outoja, todellisia ja kuvitteellisia, erottavia, yhdist\u00e4vi\u00e4, ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 ja vuotavia. Kartat, joiden avulla nykyajan ihmiset hahmottavat maailmaa, yleistyiv\u00e4t vasta renessanssiajalla, mink\u00e4 j\u00e4lkeen kesti pitk\u00e4\u00e4n, ennen kuin niist\u00e4 tuli tavallistenkin ihmisten tapa hahmottaa maailmaa. Kartat ovat kuitenkin kulttuurisesti m\u00e4\u00e4rittyneit\u00e4 ja niiden esitt\u00e4m\u00e4 informaatio on sopimuksenvaraista; se vastaa harvoin arkikokemuksen monimuotoisuutta ja moniarvoisuutta.<\/p>\n

Meid\u00e4n onkin syyt\u00e4 tiedostaa se, ett\u00e4 kaikki menneisyys, kokemukset ja ihmisel\u00e4m\u00e4 ei mahdu sille kartalle, joka muodostaa kansallisvaltio Suomen rajat. Herva korosti, kuinka rajojen ja rajaseutujen tematiikka sopii erityisen hyvin Suomeen, joka kiistatta sijaitsee id\u00e4n ja l\u00e4nnen v\u00e4liss\u00e4, ja jonka menneisyydess\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 rajaseutuna olemisena on ollut merkityksens\u00e4 aina. Rajojen sattumanvaraisuuden ja ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isyyden ymm\u00e4rt\u00e4minen kyseenalaistaa my\u00f6s k\u00e4sitykset pohjoisen\/it\u00e4isen ja etel\u00e4isen\/l\u00e4ntisen Suomen tyypillisist\u00e4 piirteist\u00e4. Suomen alue on ollut eri tavoin rajamaa tuhansien vuosien ajan. Suomi rajamaana on ollut kulttuurien kohtaamispaikka, aktiivinen alue eik\u00e4 takamaa, kiteytti Herva luentonsa lopuksi.<\/p>\n

Kansallisvaltio Suomen historia on monien nykyisten kansallisvaltioiden n\u00e4k\u00f6kulmasta pitk\u00e4, mutta historian saatossa sittenkin melko lyhyt. Suomen alueen ja t\u00e4\u00e4ll\u00e4 asuneiden ihmisten menneisyys on tuhansien vuosien pituinen. Se on monimuotoisempi ja monikulttuurisempi kuin ehk\u00e4 viel\u00e4 t\u00e4ysin tied\u00e4mmek\u00e4\u00e4n. Suomen historiassa on viel\u00e4 monia tutkimattomia aiheita tai aiheita, joihin on t\u00e4rke\u00e4 palata yh\u00e4 uudelleen, sill\u00e4 jokainen aika kirjoittaa historiaa uudelleen ja omista l\u00e4ht\u00f6kohdistaan.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Johanna Ilmakunnas
\nKirjoittaja hoitaa Turun yliopistossa Suomen historian professuuria.<\/p>\n

 <\/p>\n

Studia generalia -luentosarjan luennot on katsottavissa alla olevien linkkien kautta:
\nHenrik Meinander (Helsingin yliopisto), Geopolitiikan sivutuote? N\u00e4k\u00f6kulmia itsen\u00e4isen Suomen historiaan<\/i><\/a>
\nTiina Kinnunen (Oulun yliopisto), Sota, sukupuoli ja satavuotinen Suomi<\/i><\/a>
\nMari Hatavara (Tampereen yliopisto), Varhaiset historialliset romaanit Suomen historian kirjoittajina<\/i><\/a>
\nVesa-Pekka Herva (Oulun yliopisto), Suomi pohjoisena rajaseutuna kivikaudelta uudelle ajalle<\/i><\/a><\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kuluvana vuonna on m\u00e4\u00e4ritelty ja analysoitu yh\u00e4 uudelleen sit\u00e4, mik\u00e4 Suomi on. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pohtia, mit\u00e4 \u201dSuomi\u201d eri aikoina ja eri ihmisille on tarkoittanut. Ei ainoastaan Suomen satavuotisjuhlavuodeksi m\u00e4\u00e4r\u00e4ttyn\u00e4 vuonna 2017, vaan my\u00f6s joka vuosi, yh\u00e4 uudestaan. Historian tunteminen ja ymm\u00e4rt\u00e4minen auttaa asettamaan my\u00f6s nykyisyyden osaksi pitki\u00e4 jatkumoita, kehityst\u00e4 ja katkoksia. Menneisyys on monimuotoinen ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":2237,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63],"tags":[440,443,141],"class_list":{"0":"post-1840","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","6":"category-nakokulmia","7":"tag-historia","8":"tag-suomi","9":"tag-tutkimus","10":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1840","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2237"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1840"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1840\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1856,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1840\/revisions\/1856"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1840"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1840"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1840"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}