{"id":1862,"date":"2017-12-22T09:45:29","date_gmt":"2017-12-22T09:45:29","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=1862"},"modified":"2017-12-22T14:22:41","modified_gmt":"2017-12-22T14:22:41","slug":"joulun-viettoa-wintereilla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/joulun-viettoa-wintereilla\/","title":{"rendered":"Joulun viettoa Wintereill\u00e4"},"content":{"rendered":"

Joulun kunniaksi Lastuja-blogimme vuoden 2017 viimeisess\u00e4 kirjoituksessa tutustutaan joulunviettotapoihin 200 vuotta sitten. Menneisyyden jouluihin meid\u00e4t perehdytt\u00e4\u00e4 turkulainen hovioikeuden virkamies Johan Petter Winter, joka asui Ispoisten kartanossa yhdess\u00e4 is\u00e4ns\u00e4 Arndtin ja sisartensa Lovisan ja Jeanetten kanssa 1810-luvulla. Johan Winter piti aktiivisesti p\u00e4iv\u00e4kirjaa, johon h\u00e4n taltioi my\u00f6s joulunviettoa.<\/p>\n

Joulun valmistelu alkoi Johan Winterin p\u00e4iv\u00e4kirjamerkint\u00f6jen mukaan yleens\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 tai kahta ennen jouluaattoa. Valmisteluihin kuului ruoka-ainesten ja muun tarpeellisen tavaran hankinta Turusta, mihin osallistuivat sek\u00e4 palveluskunta ett\u00e4 Winter itse. Kaupungin puodeista haettiin muun muassa teet\u00e4, viini\u00e4, mausteita, lihaa, saippuaa ja joululahjoja. Ty\u00f6t hovioikeudessa loppuivat tavallisesti vasta aatonaattona, joten siihen asti ty\u00f6 rytmitti Winterin arkea.<\/p>\n

Jouluaattona Johan Winter vietti yleens\u00e4 aamup\u00e4iv\u00e4n Turussa, jolloin h\u00e4n saattoi viel\u00e4 ostaa joululahjoja tai tehd\u00e4 muita jouluvalmisteluja. Tavallista oli my\u00f6s, ett\u00e4 Winter lounasti tuttaviensa luona ennen kuin matkasi reell\u00e4 tai ratsastaen kohti Ispoisten kartanoa. Joulurauhan julistuksessa Winter ei tiett\u00e4v\u00e4sti k\u00e4ynyt, ainakaan h\u00e4n ei p\u00e4iv\u00e4kirjassaan mainitse asiasta kuin kerran vuonna 1815. T\u00e4ll\u00f6in joulurauhan julistus eli utbl\u00e5sning<\/em> jouduttiin perumaan, koska julistuksella ei haluttu h\u00e4irit\u00e4 meneill\u00e4\u00e4n ollutta jumalanpalvelusta. Toisaalta kyse voi toki olla my\u00f6s rutiinin rikkoneesta maininnan arvoisesta poikkeuksesta.<\/p>\n

\"\"

Joulurauhanjulistusta vuonna 1913 (kuvaaja C. J. Schoultz, \u00c5bo Akademi bildsamlingarna)<\/p><\/div>\n

Joulurauhan julistamisella on Turussa pitk\u00e4 historia, sill\u00e4 perinne juontaa juurensa 1300-luvulle asti. Wintereiden aikaan 1800-luvun alkupuolella julistusta kutsuttiin termill\u00e4 utbl\u00e5sa julfred<\/em>. Nimi viittaa julistuksen yhteydess\u00e4 tapahtuneeseen musisointiin, joka oli alkanut jo 1600-luvulla. Ohjelmistoon kuului fanfaareja, marsseja sek\u00e4 virsi\u00e4. Suuriruhtinaskunnan alkuvuosina musiikista vastasi ven\u00e4l\u00e4inen soittokunta, joka muutenkin soitti aktiivisesti kaupungin tapahtumissa.<\/p>\n

Ispoisten kartanossa jouluaattoa vietettiin l\u00e4hinn\u00e4 sy\u00f6den ja lahjoja jakaen. Tarjottuja jouluruokia Winter ei kirjannut p\u00e4iv\u00e4kirjaansa, mutta aikaisempien p\u00e4ivien merkinn\u00f6ist\u00e4 voidaan p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 esimerkiksi hauki kuului Wintereiden jouluruokaan. My\u00f6s rusinoita ja manteleita ostettiin jouluksi, kenties hehkuviini\u00e4 varten. Joskus aattoa vietettiin tiiviimmin perhepiiriss\u00e4 ja toisinaan taas kyl\u00e4\u00e4n oli kutsuttu esimerkiksi l\u00e4hisukulaisia tai suvun kuopuksen Augustin kotiopettaja Sylvander.<\/p>\n

Joululahjat yleistyiv\u00e4t suomalaisissa s\u00e4\u00e4tyl\u00e4isperheiss\u00e4 1700-luvun kuluessa ja my\u00f6s Wintereill\u00e4 lahjanjako kuului perinteisiin. Lahjoja annettiin sukulaisille, yst\u00e4ville sek\u00e4 palveluskunnalle. Tyypillisi\u00e4 lahjoja olivat kankaat, vaatteet, korut ja kirjat sek\u00e4 erilaiset muisto- ja k\u00e4ytt\u00f6esineet. Palvelusv\u00e4ki taas sai lahjaksi tavallisesti joko rahaa tai vaatteita. Johan Winter kuvailee joululahjojen jakoa jouluna 1814 n\u00e4in:<\/p>\n

Loviisa sai minulta sis\u00e4\u00e4n kannetusta joululahjakorista ristin, joka oli koristeltu rubiinilla ja helmill\u00e4, nipun englantilaisia nuppineuloja, englantilaiset sakset sek\u00e4 pakan hienoa englantilaista saippuaa. Jeanette sai minulta kolme kyyn\u00e4r\u00e4\u00e4 karttuunia [puuvillakangas] esiliinaa varten ja almanakan. Min\u00e4 taas sain Lovisalta kaksi yksikk\u00f6\u00e4 keltaista liivikangasta, pitk\u00e4t ja paksut villasukat sek\u00e4 harmaat vanttuut.<\/em><\/p>\n

\"\"

Jouluviettoa 1910-luvulla (Svenska Litteraturs\u00e4llskapet i Finland)<\/p><\/div>\n

Joulunvietto jatkui Wintereill\u00e4 joulup\u00e4iv\u00e4n\u00e4 rauhallisissa merkeiss\u00e4. T\u00e4ti Johanna Alle\u00e9n oli tavallinen vieras, samoin Lovisa Winterin lanko Gustaf Pomoell sek\u00e4 yst\u00e4v\u00e4piiriin kuulunut Christian Avellan. Valitettavasti Johan Winterin p\u00e4iv\u00e4kirjassa vallitsee monen joulup\u00e4iv\u00e4n kohdalla hiljaisuus, eik\u00e4 lyhyet maininnat kerro juuri joulup\u00e4iv\u00e4n vietosta Ispoisten kartanossa. Todenn\u00e4k\u00f6isesti p\u00e4iv\u00e4 meni seurustellen, sy\u00f6den ja lep\u00e4illen ja kenties lukien joitain niist\u00e4 sadoista kirjoista, joita kartano k\u00e4tki hyllyihins\u00e4.<\/p>\n

Joulun p\u00e4\u00e4tti 2. joulup\u00e4iv\u00e4 eli Tapaninp\u00e4iv\u00e4, johon liittyy nyky\u00e4\u00e4n kiinte\u00e4sti ajatus joulun iloisesta p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4. Tapsan tanssit on n\u00e4hty modernin ajan jouluviettotapana, vaikka Tapaninp\u00e4iv\u00e4\u00e4n on vuosisatojen ajan kuulunut vapaampi seurustelu, erilaiset leikit, kilpailut, rekiajot ja juomingit. Turussa s\u00e4\u00e4tyl\u00e4isten Tapaninp\u00e4iv\u00e4\u00e4n kuuluivat vierailut yst\u00e4vien luona ja erilaiset illalliskutsut. Vuonna 1815 Johan Winter osallistui Turun Seurahuoneella j\u00e4rjestettyihin assembl\u00e9ihin eli tanssiaisiin: Tanssijuhlissa, t\u00e4n\u00e4\u00e4n vuoden viimeinen kerta, oli ollut seitsem\u00e4n aikaan paikalla vain viisi daamia, mutta my\u00f6hemmin useita kuitenkin saapui.<\/em> Sy\u00f6ty\u00e4ni menin kotiin kello 11 aikaan. <\/em><\/p>\n

\"\"

Tanssimeininki\u00e4 1810-luvulta (Carl Ljunggren, Nationalmuseum)<\/p><\/div>\n

Osallistujia ei n\u00e4yt\u00e4 olleen runsaasti, mutta tanssiaiset kuitenkin kertovat siit\u00e4, ett\u00e4 Tapaninp\u00e4iv\u00e4 koettiin ilmapiirilt\u00e4\u00e4n sen verran vapaammaksi, ett\u00e4 silloin uskallettiin j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 my\u00f6s isompaa ohjelmaa kaupungin seurapiireille. Tapaninp\u00e4iv\u00e4n leikkien ja seurustelun tarkoituksena olikin tarjota sopiva vastapaino joulun hiljentymiselle ja rauhallisuudelle. Aivan kuten 200 vuotta my\u00f6hemmin on tapana.<\/p>\n

Wintereiden joulussa oli paljon yht\u00e4l\u00e4isyyksi\u00e4 nykyajan juhlallisuuksien ja perinteiden kanssa, vaikka joulunvietto koki muutoksen 1800-luvun kuluessa<\/a>. T\u00e4ll\u00f6in mukaan tulivat adventinvietto sek\u00e4 erilaiset ulkoiset perinteet, kuten joulupukit, koristeelliset kuusipuut ja joulukortit. Ajatus joulusta yhteis\u00f6llisen\u00e4 juhlana, jossa toisaalta korostui hiljentyminen ja toisista ihmisest\u00e4 huolehtiminen sek\u00e4 yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 ilo ja leikki, on kuitenkin kest\u00e4nyt 2000-luvulle asti.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n kirjoituksen my\u00f6t\u00e4 Lastuja Suomen historiasta siirtyy joulutauolle. Palaamme mielenkiintoisin uusin aihein tammikuussa 2018. Hyv\u00e4\u00e4 joulua ja onnellista uutta vuotta kaikille lukijoillemme.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Topi Artukka
\nKirjoittaja tutkii 1810-luvun Turun seurapiirej\u00e4 ja opettelee innostumaan joulusta<\/em><\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Joulun kunniaksi Lastuja-blogimme vuoden 2017 viimeisess\u00e4 kirjoituksessa tutustutaan joulunviettotapoihin 200 vuotta sitten. Menneisyyden jouluihin meid\u00e4t perehdytt\u00e4\u00e4 turkulainen hovioikeuden virkamies Johan Petter Winter, joka asui Ispoisten kartanossa yhdess\u00e4 is\u00e4ns\u00e4 Arndtin ja sisartensa Lovisan ja Jeanetten kanssa 1810-luvulla. Johan Winter piti aktiivisesti p\u00e4iv\u00e4kirjaa, johon h\u00e4n taltioi my\u00f6s joulunviettoa. Joulun valmistelu alkoi Johan Winterin p\u00e4iv\u00e4kirjamerkint\u00f6jen mukaan yleens\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":757,"featured_media":1870,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69,388],"tags":[458,449,455,452,189],"class_list":{"0":"post-1862","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ajankohtaista","8":"category-tutkimusaineistot","9":"tag-1800-luku","10":"tag-joulu","11":"tag-joulurauha","12":"tag-seurapiirit","13":"tag-turku","14":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1862","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/757"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1862"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1862\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1882,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1862\/revisions\/1882"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1870"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1862"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1862"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1862"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}