{"id":1918,"date":"2018-01-19T14:22:51","date_gmt":"2018-01-19T12:22:51","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=1918"},"modified":"2018-01-19T14:34:42","modified_gmt":"2018-01-19T12:34:42","slug":"yon-synkka-pimeys-rikottu-ikkuna-ja-opiskelijoiden-turku","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/yon-synkka-pimeys-rikottu-ikkuna-ja-opiskelijoiden-turku\/","title":{"rendered":"Y\u00f6n synkk\u00e4 pimeys, rikottu ikkuna ja opiskelijoiden Turku"},"content":{"rendered":"

Marraskuussa 1652 talvi teki tuloaan Turkuun; pakasti ja oli pime\u00e4\u00e4. V\u00e4rmlantilainen opiskelija Petter Gyllenius oli viett\u00e4nyt illan opiskelutoverinsa luona Aninkaisissa ja l\u00e4hti keskiy\u00f6ll\u00e4 kotiin. Y\u00f6 oli sysimusta ja Gyllenius eksyi. H\u00e4n vaelsi tunnin ajan ymp\u00e4ri Aninkaisten m\u00e4ke\u00e4 polviin asti ulottuvassa liejussa vaipuen t\u00e4ydelliseen ep\u00e4toivoon. Lopulta Gyllenius n\u00e4ki valoa er\u00e4\u00e4n talon ikkunassa ja pyysi, ett\u00e4 talonv\u00e4ki auttaisi h\u00e4nt\u00e4 l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n tien kotiin. Ep\u00e4toivostaan huolimatta Gyllenius ei saanut apua talosta eik\u00e4 seuraavastakaan.<\/p>\n

Kolmas talo, jonka luo Gyllenius saapui, kuului suutari Clemetille. Gyllenius kutsui talon v\u00e4ke\u00e4 ikkunan l\u00e4pi ja suutarin vaimo kuuli h\u00e4nen huutonsa. Gyllenius aneli vaimolta apua ja lupasi naiselle pantiksi paidan p\u00e4\u00e4lt\u00e4\u00e4n, jos vaimo vain neuvoisi h\u00e4net oikealle tielle. Gyllenius sai vaimolta kuitenkin vastaukseksi vain tylyn kehotuksen painua helvettiin. Suutarin vaimon auttamishalua v\u00e4hensi se, ett\u00e4 Gyllenius seisoi h\u00e4nen ikkunansa takana halko k\u00e4dess\u00e4\u00e4n ja oli ilmeisen uhkaava. Vaimo oli kotona yksin pienten lastensa kanssa eik\u00e4 uskaltanut p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 miest\u00e4 sis\u00e4\u00e4n, saati l\u00e4hte\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n h\u00e4nelle tiet\u00e4. Gyllenius puolestaan vastasi suutarin vaimon auttamishaluttomuuteen rikkomalla suutarin ikkunan.<\/p>\n

\"\"

Nuori mies lukemassa kynttil\u00e4n valossa, Matthias Storm n. 1630, Wikimedia commons<\/p><\/div>\n

Edell\u00e4 kuvatut tapahtumat ovat s\u00e4ilyneet Turun akatemian konsistorin p\u00f6yt\u00e4kirjan lehdill\u00e4. Konsistori oli akatemian hallinnollinen elin ja tuomioistuin, jossa tutkittiin ja tuomittiin akatemian tuomiovallan piiriin kuuluneet ihmiset kuten esimerkiksi opiskelijat. Edell\u00e4 kuvattu tapaus on kirjattu yl\u00f6s, sill\u00e4 suutari Clemet vaati Petter Gylleniukselta korvausta rikotusta ikkunasta. P\u00f6yt\u00e4kirjassa kuvatut tapahtumat kertovat meille monista asioista. Esimerkiksi siit\u00e4, ett\u00e4 Turussa loppusyksy ja alkutalvi olivat jo 350 vuotta sitten pime\u00e4\u00e4 ja ihmisen synkkiin aatoksiin ajavaa aikaa. Toisaalta ne kertovat my\u00f6s siit\u00e4, mit\u00e4 \u00f6isess\u00e4 Turussa tapahtui ja miten kaupunkilaiset suhtautuivat toisiinsa.<\/p>\n

Tekstin perusteella voisi ajatella, ett\u00e4 Gyllenius oli kyseenalainen ja pelottavakin henkil\u00f6, sill\u00e4 Aninkaisissa asuneet turkulaiset kohtelivat h\u00e4nt\u00e4 torjuvasti. Konsistorin p\u00f6yt\u00e4kirjat antavat Gylleniuksesta kuitenkin toisenlaisen kuvan, kun niit\u00e4 lukee laajemmin. H\u00e4n oli hyv\u00e4 ja luotettava opiskelija, stipendiaatti. Kuten nyky\u00e4\u00e4n my\u00f6s 1600-luvulla opiskelijat rahoittivat opintojaan tekem\u00e4ll\u00e4 t\u00f6it\u00e4. Gyllenius sai lis\u00e4tuloja opettamalla piispan ja valtaporvareiden poikia, mutta my\u00f6s nuorempia akatemian opiskelijoita, joilla oli vaikeuksia latinan opintojen kanssa.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"

Turku 1700-luvulla. Museovirasto, kuvaaja Welin Gustaf Adolf.<\/p><\/div>\n

Miksi sitten Gylleniukseen ja h\u00e4nen avunpyynt\u00f6ihins\u00e4 suhtauduttiin niin kielteisesti marraskuisena y\u00f6n\u00e4 Aninkaisten m\u00e4ell\u00e4? Todenn\u00e4k\u00f6isesti kyse oli siit\u00e4, ett\u00e4 ihmiset olivat kyll\u00e4styneet \u00f6isin kaduilla levotonta el\u00e4m\u00e4\u00e4 viett\u00e4neisiin nuoriin miehiin. Kaupungin j\u00e4rjestyss\u00e4\u00e4nn\u00f6t m\u00e4\u00e4r\u00e4siv\u00e4t krouvit sulkemaan ovensa iltayhdeks\u00e4lt\u00e4. Samaan aikaan ihmiset sulkivat ja lukitsivat ovensa sek\u00e4 pihojen portit y\u00f6ksi, jotta pihoissa ja taloissa vallitsisi y\u00f6llinen rauha. My\u00f6s yliopiston omat s\u00e4\u00e4nn\u00f6t kielsiv\u00e4t rangaistuksen uhalla opiskelijoita istumasta krouvissa ja liikkumasta kaupungilla iltayhdeks\u00e4n j\u00e4lkeen.<\/p>\n

Rangaistuksen uhka ei kuitenkaan saanut opiskelijoita vet\u00e4ytym\u00e4\u00e4n vuokrahuoneisiinsa yhdeks\u00e4lt\u00e4 eiv\u00e4tk\u00e4 kaupungin kadut hiljentyneet \u00f6isin. Meteli\u00e4 aiheutui, kun s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 rikkoneet opiskelijat viettiv\u00e4t \u00f6ist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 kaduilla: tappelivat, huusivat ja tuhosivat toisten omaisuutta. T\u00e4m\u00e4 oli n\u00e4iden parikymppisten nuorten tapa taistella heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 rajoittaneita s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 vastaan. Opiskelijat eiv\u00e4t tosin olleet ainoita, jotka kaduilla liikkuivat, my\u00f6s kis\u00e4llit, rengit ja sotilaat olivat \u00f6isin liikkeell\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"

Academicus Upsaliensis, n. 1700, Wikimedia commons<\/p><\/div>\n

Lokakuun alussa, noin kuukautta ennen kuin Gyllenius eksyi Aninkaisten y\u00f6ss\u00e4, olivat toiset v\u00e4rmlantilaiset opiskelijat pit\u00e4neet kymmenen aikaan illalla meteli\u00e4 kadulla suutari Eskil Matssonin talon edess\u00e4. He heitteliv\u00e4t kivi\u00e4 suutarin ikkunoihin sill\u00e4 seurauksella, ett\u00e4 onnistuivat hajottamaan ikkunaluukun. Kolmelta y\u00f6ll\u00e4 opiskelijaporukka palasi, haukkui suutaria kelmiksi sek\u00e4 hunsvotiksi ja naarmuttivat miekalla suutarin porttia.<\/p>\n

Opiskelijoilla oli oikeus kantaa miekkaa ja he pukeutuivat viittaan. He erottuivat katukuvassa p\u00e4ivisin ja ilmeisesti he olivat hyvin tunnistettavissa my\u00f6s y\u00f6ll\u00e4. Suutarin mukaan h\u00e4n ei pimeyden vuoksi n\u00e4hnyt opiskelijoita, mutta oli silti varma siit\u00e4, ketk\u00e4 h\u00e4nen y\u00f6llist\u00e4 rauhaansa olivat rikkoneet. Eik\u00e4 Eskil Matsson ollut v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4, sill\u00e4 opiskelijat tunnustivat tekonsa ja sopivat asian suutarin kanssa.<\/p>\n

Ei ole tietoa siit\u00e4, kuinka suuri osa opiskelijapopulaatiosta osallistui Turussa y\u00f6llisiin juominkeihin ja yleiseen riehumiseen kaupungin kaduilla. N\u00e4ytt\u00e4isi kuitenkin silt\u00e4, ett\u00e4 kaikki opiskelijat eiv\u00e4t olleet t\u00e4llaisesta kiinnostuneita. Petrus Gyllenius vaikuttaa olleen rauhallinen ja s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 kunnioittava opiskelija, joka karttoi v\u00e4rmlantilaisten opiskelutovereidensa j\u00e4rjest\u00e4mi\u00e4 juominkeja. Opiskelutovereidensa y\u00f6llisen levottoman el\u00e4m\u00e4n vuoksi h\u00e4nelt\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isesti kuitenkin ev\u00e4ttiin apu. Aninkaisten m\u00e4en asukkaat ajattelivat Gylleniuksen kuuluvan humalassa kaupungin kaduilla m\u00f6ly\u00e4viin opiskelijoihin, jotka oli parempi h\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 muualle sotkemaan ja aiheuttamaan vahinkoa.<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

Petter Gyllenius tunnetaan montaa Turussa 1600-luvulla opiskellutta paremmin, sill\u00e4 h\u00e4n piti opintojensa aikana p\u00e4iv\u00e4kirjaa. Gyllenius kertoo p\u00e4iv\u00e4kirjassaan erityisesti vaihtuvista s\u00e4\u00e4oloista sek\u00e4 kuvaa sit\u00e4, miten h\u00e4n matkusti kaupungista l\u00e4heiselle maaseudulle ja saaristoon perheiden kanssa, joissa toimi kotiopettajana. Gyllenius kertoo p\u00e4iv\u00e4kirjassaan my\u00f6s sairauksistaan sek\u00e4 turkulaisten kauppa-alusten uppoamisesta. Gyllenius ei kuitenkaan kirjoita Aninkaisissa kokemistaan y\u00f6llisist\u00e4 ep\u00e4toivon hetkist\u00e4. Sen sijaan h\u00e4n summaa vuoden 1652 toteamalla, ett\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 on vuoden aikana kohdannut ennen kokemattomalla tavalla onnettomuus jos toinenkin. Gyllenius viitannee t\u00e4ll\u00e4 ainakin h\u00e4nt\u00e4 lokakuussa pitk\u00e4\u00e4n vaivanneella ja s\u00e4nkyyn kaataneella sairaudella.<\/p>\n

Lopuksi Gyllenius kuitenkin kiitt\u00e4\u00e4 Jumalaa siit\u00e4, ett\u00e4 H\u00e4n on n\u00e4hnyt Gylleniuksen syytt\u00f6myyden ja is\u00e4llisesti varjellut h\u00e4nt\u00e4 pahoilta ihmisilt\u00e4 ja muilta vaaroilta. T\u00e4h\u00e4n lienee sis\u00e4ltynyt my\u00f6s tien l\u00f6yt\u00e4minen Aninkaisten mutaisilta rinteilt\u00e4 kotiin er\u00e4\u00e4n\u00e4 marraskuisena y\u00f6n\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Mari V\u00e4lim\u00e4ki
\nKirjoittaja toimii Suomen historian oppiaineessa yliopisto-opettajana (ma.) ja tutkii Turussa 1600-luvulla el\u00e4neit\u00e4 nuoria miehi\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

L\u00e4hteit\u00e4 ja kirjallisuutta:
\nConsistorii Academici vid \u00c5bo universitet \u00e4ldre protokoller I, 1640\u20131654. Finska historiska samfundet 1883.
\nDiarum Gyllenianum eller Petrus Magni Gyllenii Dagbok 1622\u20131667. Reinhold Hausen (toim.). Finska statsarkiv 1882.
\nLars Geschwind, St\u00f6kiga studenter. Social kontroll och identifikation vid universiteten i Uppsala, Dorpat och \u00c5bo under 1600-talet, Uppsala universitet 2001.<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Marraskuussa 1652 talvi teki tuloaan Turkuun; pakasti ja oli pime\u00e4\u00e4. V\u00e4rmlantilainen opiskelija Petter Gyllenius oli viett\u00e4nyt illan opiskelutoverinsa luona Aninkaisissa ja l\u00e4hti keskiy\u00f6ll\u00e4 kotiin. Y\u00f6 oli sysimusta ja Gyllenius eksyi. H\u00e4n vaelsi tunnin ajan ymp\u00e4ri Aninkaisten m\u00e4ke\u00e4 polviin asti ulottuvassa liejussa vaipuen t\u00e4ydelliseen ep\u00e4toivoon. Lopulta Gyllenius n\u00e4ki valoa er\u00e4\u00e4n talon ikkunassa ja pyysi, ett\u00e4 talonv\u00e4ki […]<\/p>\n","protected":false},"author":1036,"featured_media":1925,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63],"tags":[464,467,470,479,189,473,476],"class_list":{"0":"post-1918","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-nakokulmia","8":"tag-1600-luku","9":"tag-opiskelija","10":"tag-opiskelijaelama","11":"tag-pimeys","12":"tag-turku","13":"tag-turun-akatemia","14":"tag-yo","15":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1918","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1036"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1918"}],"version-history":[{"count":22,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1918\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1975,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1918\/revisions\/1975"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1925"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1918"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1918"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1918"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}