{"id":1984,"date":"2018-01-25T16:13:01","date_gmt":"2018-01-25T14:13:01","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=1984"},"modified":"2018-01-25T16:13:01","modified_gmt":"2018-01-25T14:13:01","slug":"jufosta-allikkoon-julkaisufoorumi-ja-humanistien-kansainvalinen-julkaiseminen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/jufosta-allikkoon-julkaisufoorumi-ja-humanistien-kansainvalinen-julkaiseminen\/","title":{"rendered":"JUFOsta allikkoon? Julkaisufoorumi ja humanistien kansainv\u00e4linen julkaiseminen"},"content":{"rendered":"

Humanistisen tieteen julkaisemisen kielipolitiikka on j\u00e4lleen viime viikkoina ollut tiiviisti tapetilla sen j\u00e4lkeen, kun Jaakko H\u00e4meen-Anttila korosti Helsingin sanomien kolumnissaan<\/a> englanninkielisen julkaisemisen merkityst\u00e4 tieteess\u00e4. Toisaalta H\u00e4meen-Anttila korosti my\u00f6s muiden kielien merkityst\u00e4 ja suomenkielisen yleistajuisen julkaisemisen t\u00e4rkeytt\u00e4. Joka tapauksessa joukko tutkijoita rynnisti puolustamaan my\u00f6s kotimaisilla kielill\u00e4 tapahtuvaa tiedejulkaisemista \u2013 onhan osa humanistisesta tieteest\u00e4 vahvasti sidoksissa l\u00e4hinn\u00e4 suomalaisessa yhteiskunnassa ja kulttuurissa merkitt\u00e4viin kysymyksiin.<\/p>\n

Itse aloin t\u00e4m\u00e4n keskustelun j\u00e4lkeen pohtimaan kielikysymyksen yhteyksi\u00e4 tieteellisten julkaisujen arvioinnissa yh\u00e4 laajemmin k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4\u00e4n Julkaisufoorumi-laatuluokitukseen. Tieteellisten julkaisukanavien arvioinnin ensisijaiseksi mittariksi on Suomessa viime vuosina nostettu Tieteellisen seurain valtuuskunnan luoma ja yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4 Julkaisufoorumi-luokitusj\u00e4rjestelm\u00e4 JUFO<\/a>. JUFOa on k\u00e4ytetty yliopistojen tieteellisten julkaisujen laadun arvioinnissa vuodesta 2015 l\u00e4htien, ja yliopistojen perusrahoituksesta 13 % prosenttia jaetaan t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 JUFOn laatuluokitusten perusteella. Kielikysymyst\u00e4 on pohdittu laajasti my\u00f6s JUFOn ohjausryhm\u00e4ss\u00e4 ja paneeleissa<\/a> erityisesti ihmistieteiden osalta.<\/p>\n

JUFOssa tieteelliset julkaisukanavat<\/a> on jaettu nelj\u00e4\u00e4n luokkaan (0-3, 1 = perustaso, 2 = johtava taso,
\n3 = korkein taso), joista tasolla 2 on noin viidennes ja korkeimmalla tasolla 3 noin viisi prosenttia julkaisukanavista. Tasojen 2 ja 3 julkaisut ovat erityisen merkitt\u00e4vi\u00e4, sill\u00e4 valtaosa rahoituksesta jaetaan n\u00e4iss\u00e4 kanavissa julkaistujen artikkelien tai monografioiden perusteella.<\/p>\n

Humanistin iltaisena puhdety\u00f6n\u00e4 kiinnostuin laatimaan nopean vertailun siit\u00e4, miten Suomen l\u00e4hialueiden ja maailman puhujam\u00e4\u00e4rilt\u00e4\u00e4n suurimpien kielten humanistisen alan julkaisukanavia on arvioitu JUFOon. Onhan t\u00e4ll\u00e4 merkityst\u00e4 esimerkiksi siin\u00e4, miell\u00e4 kielill\u00e4 (jos tahtoo maksimoida oman yliopistonsa rahoituksen) kannattaa julkaista tutkimustuloksensa. Lis\u00e4ksi kiinnostuin siit\u00e4, mill\u00e4 tavalla suomalaisten humanistien tiedeyhteis\u00f6 arvostaa eri kielialueiden julkaisuja ja miss\u00e4 suomalaiset humanistit tutkimuksiaan julkaisevat, sill\u00e4 JUFOn omien raporttien tilastoissa ei n\u00e4in yksityiskohtaista dataa ole julkaistu.<\/p>\n

Toteutin vertailuni seuraavasti: seuloin JUFOn tietokannasta kaikki kategorian 6 (humanistiset tieteet) tasoille 0-3 arvioidut julkaisukanavat suomeksi, ruotsiksi, norjaksi, tanskaksi, englanniksi, saksaksi, ranskaksi, italiaksi, espanjaksi, kiinaksi ja arabiaksi. JUFOon on n\u00e4ill\u00e4 kielill\u00e4 olevia julkaisuja arvioitu yhteens\u00e4 4916 kappaletta, joista 294 (6 %) on 0-tasolla, 3721 (75%) 1-tasolla, 698 (15%) 2-tasolla ja 203 (4%) 3-tasolla. Vertailun ulkopuolelle j\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 otannassa 1892 JUFOon listattua muun kielist\u00e4 julkaisukanavaa.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Englannin kielen osalta tulos ei ole yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4. Tieteellisess\u00e4 rahanjaossa painavista 2- ja 3-tasojen julkaisuista 89 % on englanninkielisi\u00e4, vaikka kaikkiaan englanninkielisi\u00e4 kanavia on otannassa 71 %. Voi sanoa, ett\u00e4 englanti on uusi latina. Todettakoon t\u00e4ss\u00e4 my\u00f6s, ett\u00e4 JUFOon on listattu ainoastaan kaksi latinankielist\u00e4 julkaisukanavaa. Historioitsijana j\u00e4\u00e4n heti pohtimaan, mik\u00e4 kieli hallitsee tieteellist\u00e4 julkaisemista nelj\u00e4nsadan vuoden kuluttua ja ovatko 2000-luvun englanninkieliset aikaansaannoksemme 2400-luvun tutkijoiden suurelle enemmist\u00f6lle yht\u00e4 k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 kuin uuden ajan alun latinankieliset tutkimukset t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n tiedeyhteis\u00f6lle\u2026<\/p>\n

Jos ohitetaan englannin kielen ilmiselv\u00e4 ja ohittamaton ylivalta tieteellisess\u00e4 julkaisemisessa, on kiinnostavaa keskitty\u00e4 vertailemaan, miten suomalainen tiedeyhteis\u00f6 on suhteuttanut omat julkaisukanavansa muiden eurooppalaisten kielialueiden julkaisuihin.<\/p>\n

Jos mielii saada tutkimustuloksensa esitetty\u00e4 2- tai 3-tason julkaisussa jollain muulla kuin englannin kielell\u00e4 (jolla on 792 t\u00e4lle tasolle arvioitua julkaisukanavaa), vaihtoehtoisia kanavia on saksaksi 38, ranskaksi 35, suomeksi 14, ruotsiksi 7, italiaksi 5, ven\u00e4j\u00e4ksi 5 ja espanjaksi 4 \u2013 tanskaksi, norjaksi, kiinaksi (sic) tai arabiaksi ei ainoatakaan. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n yht\u00e4\u00e4n Kiinassa julkaistavaa englanninkielist\u00e4 humanistisen alan julkaisukanavaa ei ole kelpuutettu 2- tai 3-kategoriaan, mik\u00e4 on sin\u00e4ns\u00e4 huomionarvoista, kun sellaisia on suomen kielell\u00e4 14 kpl v\u00e4est\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4lt\u00e4\u00e4n noin 200 kertaa pienemm\u00e4ss\u00e4 maassa. T\u00e4t\u00e4 kuitenkin selitt\u00e4v\u00e4t JUFOn arvioinneissa, erityisesti ihmistieteiss\u00e4, tehdyt painotukset<\/a>, joissa suomen- ja ruotsinkielisi\u00e4 julkaisukanavia on kansallisen julkaisemisen t\u00e4rkeyden vuoksi nostettu 2-tasolle.<\/p>\n

Huomattavasti edell\u00e4 olevia kiinnostavampia seikkoja tulee esiin, kun vertaillaan l\u00e4hialueiden kieli\u00e4, joilla suomalainen tiedeyhteis\u00f6 on julkaissut jo vuosisatoja, tai v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 1900-luvun alkupuoliskolta l\u00e4htien.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Viel\u00e4 1900-luvun alussa t\u00e4rkeimpien kansainv\u00e4listen julkaisukielten \u2013 ranskan ja saksan \u2013 asema n\u00e4kyy selv\u00e4sti, ja monet JUFOon arvioiduista saksan- ja ranskankielisist\u00e4 julkaisukanavista ovat vanhoja ja perinteikk\u00e4it\u00e4 tieteellisi\u00e4 julkaisusarjoja tai lehti\u00e4. Kuviossa 2 n\u00e4kyvist\u00e4 109 kakkos- tai kolmostason julkaisukanavasta kaksi kolmasosaa on saksan- tai ranskankielisi\u00e4.<\/p>\n

Skandinaaviset kielet ja suomi ovat siin\u00e4 mieless\u00e4 kiinnostavia, ett\u00e4 vastaava luokitusj\u00e4rjestelm\u00e4 on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 my\u00f6s Tanskassa ja Norjassa. JUFOon on arvioitu tasolle 2 ainoastaan suomen- ja ruotsinkielisi\u00e4 julkaisukanavia, ja kaikki 59 tanskan- tai norjankielist\u00e4 julkaisukanavaa ovat tasoilla 0 tai 1. Nopealla tarkastelulla kuitenkin huomaa, ett\u00e4 niin Tanskan, Norjan kuin Suomenkin arvioitsijat vet\u00e4v\u00e4t selke\u00e4sti kotiinp\u00e4in, t\u00e4m\u00e4 k\u00e4y ilmi my\u00f6s Julkaisufoorumin omista raporteista. Monet Suomessa 1-tasolle arvioidut tanskankieliset julkaisut ovat Tanskassa tasolla 2. Toisaalta voi kysy\u00e4, soveltuuko JUFO suomalaisen tiedeyhteis\u00f6n tuottamien julkaisujen kattavaan arviointiin, mihin JUFO t\u00e4ht\u00e4\u00e4, mik\u00e4li julkaisun kieli ohjaa n\u00e4in selke\u00e4sti sen tieteellisen tason arviointia Pohjoismaissa.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Ongelma on kenties paljon pahempi, kun otetaan tarkasteluun suurempia tieteellisi\u00e4 kieliyhteis\u00f6j\u00e4 ja julkaisukanavia. Huomio kiinnittyy ven\u00e4j\u00e4\u00e4n, italiaan ja espanjaan, jotka ovat verrattain suuria kielialueita ja etabloituneita tiedekieli\u00e4. N\u00e4ill\u00e4 kolmella kielell\u00e4 on yhteens\u00e4 13 kakkos- tai kolmostason julkaisukanavaa, jollaisia on suomen kielell\u00e4 14 kappaletta.<\/p>\n

Erityisen kiinnostavaa on verrata suomen- ja espanjankielisisten julkaisukanavien luokitusta. Espanjan \u00e4idinkielisi\u00e4 puhujia on noin 80-kertainen m\u00e4\u00e4r\u00e4 suomenkielisiin verrattuna. Espanjaa tosin puhutaan monilla maailman alueilla, joilla panostus koulutukseen ja tieteeseen on huomattavasti matalampaa kuin Suomessa, eik\u00e4 tiedeyhteis\u00f6n kokoa voi n\u00e4in ollen suoraan verrata kielen puhujam\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n. Puhujam\u00e4\u00e4rien kokoero on siit\u00e4kin huolimatta niin merkitt\u00e4v\u00e4, ett\u00e4 se antaa aihetta pohtia, 1) ovatko espanjankieliset julkaisukanavat todella erityisen surkeita verrattuna suomenkielisiin, 2) julkaisevatko JUFO-arviointipyynt\u00f6j\u00e4 tehneet suomalaiset poikkeuksellisen huonoissa espanjankielisiss\u00e4 julkaisukanavissa vai 3) kuvastaako suhde yksiselitteisesti suomalaisen tiedeyhteis\u00f6n arvostusta espanjankielisi\u00e4 julkaisukanavia kohtaan verrattuna esimerkiksi saksankielisiin julkaisukanaviin?<\/p>\n

Viimeiseksi kokeilen verrata JUFOn 2- ja 3-tasolle arvioitujen julkaisukanavien suhdetta kyseisten kielten \u00e4idinkielisten puhujien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n. J\u00e4t\u00e4n englannin pois vertailusta, sill\u00e4 tieteen lingua francana sit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t l\u00e4hes kaikkien kielten tiedeyhteis\u00f6t. My\u00f6nn\u00e4n, ett\u00e4 vertailu on uskalias ja sill\u00e4 on merkityst\u00e4 ainoastaan suuntaa-antavana arviona, sill\u00e4 \u00e4idinkielisten puhujien m\u00e4\u00e4r\u00e4 ei ole suoraan verrannollinen kieliyhteis\u00f6n tiedeyhteis\u00f6n ja sen tuottaman tieteen laatuun. Tiedot eri kielten \u00e4idinkielisten puhujien m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 perustuvat Wikipedian tilastoon<\/a>.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuvio tuo esiin suomen kielell\u00e4 julkaistavan humanistisen tieteen erityisaseman JUFO-arvioinneissa, mit\u00e4 ei voi pit\u00e4\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n\u00e4 tai negatiivisena seikkana, sill\u00e4 kyse on kansallisesta arviointifoorumista, ja my\u00f6s JUFOn arviointipaneeleissa on tehty tietoista painotusta t\u00e4h\u00e4n suuntaan erityisesti kansallisesti merkitt\u00e4vien tutkimusalojen suhteen.<\/p>\n

Italian, ven\u00e4j\u00e4n ja espanjan todella matalat suhdeluvut her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t kuitenkin kysym\u00e4\u00e4n, syntyyk\u00f6 JUFOn sivutuotteena tieteellist\u00e4 kielirasismia niiden kielten osalta, joilla suomalaisten humanistien tiedeyhteis\u00f6 julkaisee v\u00e4h\u00e4n tai joita Suomessa hallitaan marginaalisesti. Jo nopea katsaus JUFOn listauksiin tuo esiin, ett\u00e4 luokituksessa painottuu voimakkaasti humanististen tieteenalojemme anglosaksinen juurasto.<\/p>\n

Lopulta paras lukemani kritiikki JUFOa kohtaan on JUFOn itse muotoilema itsekritiikki Julkaisufoorumi-luokituksen k\u00e4ytt\u00f6ohjeessa<\/a><\/em> 1.1.2015:<\/p>\n

Julkaisufoorumi-luokitus on liian summittainen v\u00e4line yksitt\u00e4isten tutkijoiden julkaisujen ja ansioiden arviointiin tai vertailuun. Tasoluokan 1 julkaisukanavissa julkaistaan yksitt\u00e4isi\u00e4 keskitasoa laadukkaampia ja vaikuttavampia julkaisuja, ja tasoluokan 2 ja 3 julkaisukanavissa julkaistaan my\u00f6s keskitasoa heikompia ja ilman viittauksia j\u00e4\u00e4vi\u00e4 julkaisuja. Julkaisuk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen sek\u00e4 tutkimuskysymysten ja -menetelmien eroista johtuen tutkijoiden tuottamien julkaisujen m\u00e4\u00e4r\u00e4 korkeampiin tasoluokkiin kuuluvilla foorumeilla vaihtelee eri tieteenalojen v\u00e4lill\u00e4 ja sis\u00e4ll\u00e4. Luokitusta ei tule k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vertaisarvioinnin sijasta yksitt\u00e4isen tutkijan palkkausta, rahoitusta tai palkitsemista koskevien p\u00e4\u00e4t\u00f6sten kriteerin\u00e4 tai perusteena.<\/p>\n

 <\/p>\n

Tutkimusorganisaatioiden sis\u00e4isess\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 tasoluokitus soveltuu parhaiten tietyn alan tai yksik\u00f6n julkaisutoiminnan oman kehityksen seurantaan. Tulosten perusteella voidaan informoida tutkimusta arvioivia asiantuntijapaneeleita. Luokituksen mekaaninen k\u00e4ytt\u00f6 rahoituksen jakamiseen yksik\u00f6iden kesken voi asettaa tieteenalat eriarvoiseen asemaan. Julkaisufoorumin tarkoitus on edist\u00e4\u00e4 laatua kannustamalla tutkijoita suuntaamaan tieteellisi\u00e4 julkaisujaan korkeatasoisille, tasoluokkiin 1, 2 ja 3 kuuluville foorumeille. Joissain tapauksissa voi olla tarkoituksenmukaisinta valita tasoluokkaan 0 kuuluva tai luokittamaton julkaisukanava.<\/p><\/blockquote>\n

Ehk\u00e4 siis v\u00e4lill\u00e4 on hyv\u00e4 unohtaa JUFO, ja mietti\u00e4 julkaisukanavansa muista, tarkoituksenmukaisimmista l\u00e4ht\u00f6kohdista. Humanistien, jos keidenk\u00e4\u00e4n, on syyt\u00e4 vaalia monimuotoista kielitaitoa ja taistella tieteen totaalista anglofonisoitumista vastaan, ja t\u00e4m\u00e4n soisi n\u00e4kyv\u00e4n enemm\u00e4n my\u00f6s humanistien julkaisuissa ja kenties sit\u00e4 kautta v\u00e4hitellen my\u00f6s JUFOn listauksissa.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Panu Savolainen
\nKirjoittaja on Suomen historian post doc-tutkija<\/em><\/p>\n

 <\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Humanistisen tieteen julkaisemisen kielipolitiikka on j\u00e4lleen viime viikkoina ollut tiiviisti tapetilla sen j\u00e4lkeen, kun Jaakko H\u00e4meen-Anttila korosti Helsingin sanomien kolumnissaan englanninkielisen julkaisemisen merkityst\u00e4 tieteess\u00e4. Toisaalta H\u00e4meen-Anttila korosti my\u00f6s muiden kielien merkityst\u00e4 ja suomenkielisen yleistajuisen julkaisemisen t\u00e4rkeytt\u00e4. Joka tapauksessa joukko tutkijoita rynnisti puolustamaan my\u00f6s kotimaisilla kielill\u00e4 tapahtuvaa tiedejulkaisemista \u2013 onhan osa humanistisesta tieteest\u00e4 vahvasti sidoksissa l\u00e4hinn\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":3146,"featured_media":2003,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63],"tags":[485,422,491,488],"class_list":{"0":"post-1984","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-nakokulmia","8":"tag-jufo","9":"tag-julkaiseminen","10":"tag-kielipolitiikka","11":"tag-tiedeviestinta","12":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1984","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3146"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1984"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1984\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2009,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1984\/revisions\/2009"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2003"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1984"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1984"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1984"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}