{"id":2020,"date":"2018-01-31T10:54:25","date_gmt":"2018-01-31T08:54:25","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=2020"},"modified":"2018-01-31T12:20:40","modified_gmt":"2018-01-31T10:20:40","slug":"tanaan-75-vuotta-sitten","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/tanaan-75-vuotta-sitten\/","title":{"rendered":"T\u00e4n\u00e4\u00e4n 76 vuotta sitten"},"content":{"rendered":"<p>Kun nyt on juhlittu t\u00e4ydell\u00e4 h\u00f6yryll\u00e4 Suomen itsen\u00e4isyyden sataa vuotta ja valmistaudutaan k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n sis\u00e4llissodan tapahtumia sata vuotta sitten, voi mietti\u00e4 sit\u00e4, mik\u00e4 tasavuosista tekee meille niin merkitt\u00e4v\u00e4n. Mit\u00e4 merkityst\u00e4 sill\u00e4 oikeastaan on tapahtuiko jokin asia t\u00e4sm\u00e4lleen 50 vuotta vain 147 vuotta, viisi kuukautta ja kolme p\u00e4iv\u00e4\u00e4 sitten.<\/p>\n<p>Jotain kiehtovaa n\u00e4iss\u00e4 \u201dt\u00e4n\u00e4\u00e4n x vuotta sitten\u201d -ajatuksissa on. Ainakin itse tunnen aina erityisen s\u00e4v\u00e4yksen, kun l\u00e4hteiss\u00e4 tulee vastaan se p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4, jota itsekin el\u00e4n.<\/p>\n<p>Ehk\u00e4 se kertoo siit\u00e4, ett\u00e4 el\u00e4n sittenkin osittain syklisess\u00e4 aikak\u00e4sityksess\u00e4. Joka tammikuu vuosi alkaa alusta, mik\u00e4\u00e4n ei oikeastaan mene eteenp\u00e4in vaan kaikkien aikojen tammikuut ovat p\u00e4\u00e4llekk\u00e4in ja tapahtuvat yh\u00e4 uudestaan. T\u00e4m\u00e4n takia se, mit\u00e4 juuri t\u00e4n\u00e4 samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tapahtui, tulee l\u00e4hemm\u00e4s ja tuntuu todellisemmalta, kuin kaikki muut menneisyyden p\u00e4iv\u00e4t.<\/p>\n<p>En tied\u00e4 olenko yksin t\u00e4m\u00e4n ajatukseni kanssa, mutta ajattelin kuitenkin tarjota blogin lukijoille mahdollisuuden t\u00e4llaiseen aikamatkaan. T\u00e4ss\u00e4 muutamia v\u00e4l\u00e4hdyksi\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 tapahtui miehitetyss\u00e4 Petroskoissa juuri t\u00e4n\u00e4\u00e4n vuonna 1942. L\u00e4hteen\u00e4 on Pentti Renvallin p\u00e4iv\u00e4kirja.<\/p>\n<div id=\"attachment_2024\" style=\"width: 1034px\" class=\"wp-caption aligncenter\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-2024\" class=\"wp-image-2024 size-large\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2018\/01\/Vuonokari_Renvall-kirjastossa-1024x735.jpg\" alt=\"\" width=\"1024\" height=\"735\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2018\/01\/Vuonokari_Renvall-kirjastossa-1024x735.jpg 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2018\/01\/Vuonokari_Renvall-kirjastossa-300x215.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2018\/01\/Vuonokari_Renvall-kirjastossa-768x551.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><p id=\"caption-attachment-2024\" class=\"wp-caption-text\">Pentti Renvall kirjastossa Petroskoissa 3.10.1941, SA-kuva, kuvaaja E. Manninen<\/p><\/div>\n<p>Renvall oli saapunut Petroskoihin pian sen valtauksen j\u00e4lkeen tiedusteluosaston teht\u00e4viss\u00e4. Tiedusteluosaston teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli k\u00e4yd\u00e4 l\u00e4pi Petroskoin rakennuksia ja siirt\u00e4\u00e4 niist\u00e4 kirjoja ja arkistoja Petroskoin valtionyliopiston rakennukseen. Osa tiedusteluosaston henkil\u00f6kunnasta keskittyi tietojen ker\u00e4\u00e4miseen jo l\u00f6ydetyst\u00e4 aineistosta, osa arkiston ja kirjaston kokoamiseen ja j\u00e4rjest\u00e4miseen. T\u00e4t\u00e4 j\u00e4lkimm\u00e4ist\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 johti Renvall, ja hein\u00e4kuun ensimm\u00e4isen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1942 h\u00e4net nimitettiin sill\u00e4 p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 perustetun It\u00e4-Karjalan sotasaalisarkiston p\u00e4\u00e4llik\u00f6ksi<\/p>\n<p>Torstai 31.1.1942 alkoi vastoink\u00e4ymisell\u00e4. Sotasaalisarkiston ty\u00f6voimana k\u00e4ytettiin It\u00e4-Karjalan ven\u00e4l\u00e4issyntyisi\u00e4 asukkaita, joita oli suljettu keskitysleiriin. Keskitysleiril\u00e4isi\u00e4 k\u00e4ytettiin kantamaan kirjoja ja asiakirjoja sek\u00e4 rakentamaan tarvittavia hyllyj\u00e4. Nyt keskitysleiril\u00e4isten noutamisaikaa oli siirretty varoittamatta tuntia aikaisemmaksi. Kun sotasaalisarkiston ty\u00f6voiman noutaja ehti paikalle \u201dei en\u00e4\u00e4 miehi\u00e4 ollut, ei edes vakinaisia puuseppi\u00e4mme. Kymmenkunta naista ei saa juuri mit\u00e4\u00e4n aikaan yliopistolla.\u201d<\/p>\n<p>Petroskoin valtauksesta oli t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa kulunut hieman alle kolme kuukautta ja ty\u00f6 sujui enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n improvisoiden. Ty\u00f6voiman ja kuljetusv\u00e4lineiden saanti vaihteli p\u00e4ivitt\u00e4in ja ennustettavuutta ei juuri ollut. Tammikuun 31. p\u00e4iv\u00e4n hyv\u00e4 uutinen oli se, ett\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n oli \u201dihmeen vuoksi\u201d saatu nelj\u00e4 hevosta, joita saatettiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuljettamiseen. Niill\u00e4 kuljetettiin kirjastoja yksityisasunnoista ja iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 Renvall ja v\u00e4nrikki Niilo Klinger evakuoivat Karjalan keskusmuseon arkistoa ja kirjastoa. Aamup\u00e4iv\u00e4n Renvall k\u00e4ytti museosta aikaisemmin tuotujen kirjojen lajitteluun \u201dsaaden aikaan aika paljon toimistoa kiinnostavaa.\u201d<\/p>\n<div id=\"attachment_2027\" style=\"width: 1034px\" class=\"wp-caption aligncenter\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-2027\" class=\"wp-image-2027 size-large\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2018\/01\/Vuonokari_Kirjastot-evakuoidaan.-\u00c4\u00e4nislinna-7.10.1941-1024x702.jpg\" alt=\"\" width=\"1024\" height=\"702\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2018\/01\/Vuonokari_Kirjastot-evakuoidaan.-\u00c4\u00e4nislinna-7.10.1941-1024x702.jpg 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2018\/01\/Vuonokari_Kirjastot-evakuoidaan.-\u00c4\u00e4nislinna-7.10.1941-300x206.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2018\/01\/Vuonokari_Kirjastot-evakuoidaan.-\u00c4\u00e4nislinna-7.10.1941-768x526.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><p id=\"caption-attachment-2027\" class=\"wp-caption-text\">Kirjastot evakuoidaan. Petroskoi 7.10.1941 SA-kuva, kuvaaja M. J. Vuorela<\/p><\/div>\n<p>Ty\u00f6skentelyolosuhteet olivat arkistoksi muutetussa Petroskoin valtionyliopiston rakennuksessa hankalat. Sen keskusl\u00e4mmitys ei toiminut, joten tammikuun pakkasissa tilat olivat j\u00e4\u00e4t\u00e4v\u00e4n kylmi\u00e4. Eniten k\u00e4ytettyj\u00e4 huoneita l\u00e4mmitettiin bensatynnyreist\u00e4 rakennetuilla kamiinoilla ty\u00f6p\u00e4ivien ajan, mutta l\u00e4mp\u00f6tila ei noussut silti niin korkeaksi, ett\u00e4 ulkovaatteita olisi voinut riisua. Seuraamanamme p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 n\u00e4it\u00e4 kamiinoita saatiin taas kaksi lis\u00e4\u00e4 \u00c4\u00e4nisen tehtailta.<\/p>\n<p>Siviiliel\u00e4m\u00e4kin muistutti olemassaolostaan. Renvall oli v\u00e4itellyt vuonna 1940 tohtoriksi aiheenaan Klaus Fleming ja Suomen aatelisto. Nyt Renvallin vaimo l\u00e4hetti h\u00e4nelle selostuksen teoksesta julkaistusta arviosta. Se \u201dtuntuu olevan aika kiitt\u00e4v\u00e4, hiukan yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 todella, koska ruotsalaisia pitelin hiukan pahoin Flemingiss\u00e4.\u201d<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone wp-image-2030\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2018\/01\/Vuonokari_iso.jpg\" alt=\"\" width=\"131\" height=\"175\" \/><\/p>\n<p>Liisa Vuonokari-Bomstr\u00f6m<br \/>\nKirjoittaja tutkii It\u00e4-Karjalan sotasaalisarkiston roolia It\u00e4-Karjalan miehityshallinnossa<\/p>\nJAA ARTIKKELI:    <a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-48 synved-social-resolution-single synved-social-provider-facebook nolightbox\" data-provider=\"facebook\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Share on Facebook\" href=\"https:\/\/www.facebook.com\/sharer.php?u=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsuomenhistoria%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F2020&#038;t=T%C3%A4n%C3%A4%C3%A4n%2076%20vuotta%20sitten&#038;s=100&#038;p&#091;url&#093;=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsuomenhistoria%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F2020&#038;p&#091;images&#093;&#091;0&#093;=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsuomenhistoria%2Fwp-content%2Fuploads%2Fsites%2F101%2F2018%2F01%2FVuonokari_Kirjastot-evakuoidaan.-%C3%84%C3%A4nislinna-7.10.1941.jpg&#038;p&#091;title&#093;=T%C3%A4n%C3%A4%C3%A4n%2076%20vuotta%20sitten\" style=\"font-size: 0px;width:48px;height:48px;margin:0;margin-bottom:5px;margin-right:5px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"Facebook\" title=\"Share on Facebook\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"48\" height=\"48\" style=\"display: inline;width:48px;height:48px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/addons\/extra-icons\/image\/social\/balloon\/96x96\/facebook.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-48 synved-social-resolution-single synved-social-provider-twitter nolightbox\" data-provider=\"twitter\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Share on Twitter\" href=\"https:\/\/twitter.com\/intent\/tweet?url=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsuomenhistoria%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F2020&#038;text=Hey%20check%20this%20out\" style=\"font-size: 0px;width:48px;height:48px;margin:0;margin-bottom:5px;margin-right:5px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"twitter\" title=\"Share on Twitter\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"48\" height=\"48\" style=\"display: inline;width:48px;height:48px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/addons\/extra-icons\/image\/social\/balloon\/96x96\/twitter.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-48 synved-social-resolution-single synved-social-provider-pinterest nolightbox\" data-provider=\"pinterest\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Pin it with Pinterest\" href=\"https:\/\/pinterest.com\/pin\/create\/button\/?url=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsuomenhistoria%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F2020&#038;media=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsuomenhistoria%2Fwp-content%2Fuploads%2Fsites%2F101%2F2018%2F01%2FVuonokari_Kirjastot-evakuoidaan.-%C3%84%C3%A4nislinna-7.10.1941.jpg&#038;description=T%C3%A4n%C3%A4%C3%A4n%2076%20vuotta%20sitten\" style=\"font-size: 0px;width:48px;height:48px;margin:0;margin-bottom:5px;margin-right:5px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"pinterest\" title=\"Pin it with Pinterest\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"48\" height=\"48\" style=\"display: inline;width:48px;height:48px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/addons\/extra-icons\/image\/social\/balloon\/96x96\/pinterest.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-48 synved-social-resolution-single synved-social-provider-linkedin nolightbox\" data-provider=\"linkedin\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Share on Linkedin\" href=\"https:\/\/www.linkedin.com\/shareArticle?mini=true&#038;url=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsuomenhistoria%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F2020&#038;title=T%C3%A4n%C3%A4%C3%A4n%2076%20vuotta%20sitten\" style=\"font-size: 0px;width:48px;height:48px;margin:0;margin-bottom:5px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"linkedin\" title=\"Share on Linkedin\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"48\" height=\"48\" style=\"display: inline;width:48px;height:48px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/addons\/extra-icons\/image\/social\/balloon\/96x96\/linkedin.png\" \/><\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kun nyt on juhlittu t\u00e4ydell\u00e4 h\u00f6yryll\u00e4 Suomen itsen\u00e4isyyden sataa vuotta ja valmistaudutaan k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n sis\u00e4llissodan tapahtumia sata vuotta sitten, voi mietti\u00e4 sit\u00e4, mik\u00e4 tasavuosista tekee meille niin merkitt\u00e4v\u00e4n. Mit\u00e4 merkityst\u00e4 sill\u00e4 oikeastaan on tapahtuiko jokin asia t\u00e4sm\u00e4lleen 50 vuotta vain 147 vuotta, viisi kuukautta ja kolme p\u00e4iv\u00e4\u00e4 sitten. Jotain kiehtovaa n\u00e4iss\u00e4 \u201dt\u00e4n\u00e4\u00e4n x vuotta sitten\u201d -ajatuksissa [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":5175,"featured_media":2027,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69,388],"tags":[506,150,497,503,500],"class_list":{"0":"post-2020","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ajankohtaista","8":"category-tutkimusaineistot","9":"tag-aikakasitys","10":"tag-arkisto","11":"tag-ita-karjala","12":"tag-miehityshallinto","13":"tag-sotasaalisarkisto","14":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2020","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5175"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2020"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2020\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2038,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2020\/revisions\/2038"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2027"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2020"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2020"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2020"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}