{"id":2042,"date":"2018-02-06T15:58:21","date_gmt":"2018-02-06T13:58:21","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=2042"},"modified":"2018-02-06T16:18:45","modified_gmt":"2018-02-06T14:18:45","slug":"yskospullo-ja-porthanin-kello","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/yskospullo-ja-porthanin-kello\/","title":{"rendered":"Ysk\u00f6spullo ja Porthanin kello"},"content":{"rendered":"
\"\"

H.G. Porthanille kuulunut, turkulaisen J\u00f6ran Gabriel Hagertin vuosien 1762 ja 1772 v\u00e4lill\u00e4 valmistama taskukello. Turun museokeskus<\/p><\/div>\n

Mit\u00e4 yhteist\u00e4 on ysk\u00f6spullolla 1900-luvun alusta ja Henrik Gabriel Porthanille kuuluneella taskukellolla 1700-luvun j\u00e4lkipuolelta? \u00c4kkiselt\u00e4\u00e4n vastaus vaikuttaa selke\u00e4lt\u00e4: ellei oteta lukuun tietty\u00e4 muodon yht\u00e4l\u00e4isyytt\u00e4 \u2013 molemmat ovat pieni\u00e4 py\u00f6reit\u00e4 ja litteit\u00e4 kiilt\u00e4v\u00e4pintaisia esineit\u00e4 \u2013 ja sit\u00e4, ett\u00e4 molemmat kuuluvat nyky\u00e4\u00e4n Turun museokeskuksen kokoelmiin, ei n\u00e4ill\u00e4 kahdella esineell\u00e4 ole kerrassaan mit\u00e4\u00e4n yhteist\u00e4.<\/p>\n

Vai olisiko sittenkin? Itse t\u00f6rm\u00e4sin kumpaankin esineeseen pian sen j\u00e4lkeen, kun olin vuoden 2017 alussa siirtynyt Turun yliopiston Suomen historian tutkijanpaikalta kokoelmatutkijaksi Turun museokeskukselle. Porthanin kello tuli vastaan etsiess\u00e4ni museon kokoelmista Turussa 1700-luvulla valmistettuja taskukelloja, sen kun oli valmistanut turkulainen kellosepp\u00e4 J\u00f6ran Gabriel Hagert vuosien 1762 ja 1772 v\u00e4lill\u00e4. Vaikka olin etsinyt kelloja, ajatukseni harhautui pohtimaan Porthania.<\/p>\n

Porthanin nimi on tuttu kaikille Suomen historiaan perehtyneille niiden h\u00e4nen tutkimustensa ja ajatustensa ansiosta, jotka kielellisen muodon ottaneina ja paperille painettuina ovat s\u00e4ilyneet meid\u00e4n p\u00e4iviimme asti. N\u00e4iden ajatusten johdosta h\u00e4net nostettiin esiin \u201dSuomen historian is\u00e4n\u00e4\u201d, kun my\u00f6hemm\u00e4t tutkijapolvet ryhtyiv\u00e4t etsim\u00e4\u00e4n ja luomaan kansallisia merkkihenkil\u00f6it\u00e4 (joista suurin osa tasa-arvon ja symmetrian yst\u00e4vien suruksi on ollut juuri suurmiehi\u00e4)<\/em>. Menneisyyteen kohdistuvassa tutkimuksessaan Porthan monien muiden menneiden ja tulevien historiantutkijoiden tavoin itsekin asetti itsens\u00e4 ajan ulkopuolelle ja tarkasteli sit\u00e4 ik\u00e4\u00e4n kuin ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 k\u00e4sin. Samoin Porthanin t\u00f6ihin kohdistunut my\u00f6hempi tutkimus on ollut omiaan sijoittamaan h\u00e4nen tutkijahahmonsa jonnekin ajallisuuden ja aineellisuuden tuolle puolen.<\/p>\n

Porthanin kello kuitenkin palautti mieleeni toisenkin n\u00e4k\u00f6kulman tuohon myyttisiin mittasuhteisiin kohonneeseen tutkijahahmoon. Yliajallisella ajallisuuden tutkijalla on taustallaan aikaan ja aineeseen sidottu henkil\u00f6, mies nimelt\u00e4 Henrik Gabriel Porthan, joka syntyi 8. marraskuuta 1739 Viitasaarella ja kuoli maaliskuun 16. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1804 Turussa. H\u00e4nell\u00e4 oli paitsi palo tutkia mennytt\u00e4 aikaa, my\u00f6s tarve \u2013 ja kalliin hopeisen taskukellon avulla mahdollisuus \u2013 mitata omaa jokap\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 aikaansa. Tarkasteltavakseni n\u00e4ytti tarjoutuvan kaksi erilaista Porthania riippuen siit\u00e4, tutkailinko h\u00e4nen tuotantoaan ja j\u00e4lkimainettaan vai h\u00e4nelle kuulunutta henkil\u00f6kohtaista esinett\u00e4. Ristiriita kielen ja aineen piirt\u00e4mien kuvien v\u00e4lill\u00e4 n\u00e4ytti ylip\u00e4\u00e4sem\u00e4tt\u00f6m\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n

\"\"

Historiola Concionum Sacrarum Fennicarum, v\u00e4it\u00f6skirja suomalaisista saarnoista, j\u00e4lkimm\u00e4inen osa, 1781, Kansalliskirjasto<\/p><\/div>\n

Porthan oli kuitenkin itse esimerkiksi vuonna 1781 kirjoittanut suomalaisia saarnoja k\u00e4sittelev\u00e4n v\u00e4it\u00f6skirjan esipuheessa (k\u00e4\u00e4nn\u00f6s V. Tarkiaisen):<\/p>\n

Suomen historia on niin k\u00f6yh\u00e4 kaikenlaisista muistomerkeist\u00e4, ett\u00e4 miltei jokaista kirjainta, mik\u00e4 mennein\u00e4 vuosisatoina on l\u00e4htenyt maanmiestemme k\u00e4dest\u00e4 ja pelastunut kovasta kohtalosta, etsik\u00f6\u00f6t ahneesti ne, jotka tahtovat koota meid\u00e4n olojamme koskevan aineksen siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 se kenties voi olla avuksi t\u00e4m\u00e4n k\u00f6yhyytemme v\u00e4hent\u00e4misess\u00e4.<\/p><\/blockquote>\n

Kenties h\u00e4n muistomerkeill\u00e4 (monumentorum) tarkoitti vain tekstuaalista l\u00e4hdeaineistoa eik\u00e4 menneist\u00e4 ajoista kertovia paikkoja, rakennuksia, raunioita ja esineit\u00e4. Silti on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ilman ainetta \u2013 paperia tai pergamenttia ja mustetta \u2013 eiv\u00e4t kielelliset muistomerkit olisi voineet s\u00e4ily\u00e4 nykyp\u00e4iviin yht\u00e4\u00e4n paremmin kuin rakennukset ilman niit\u00e4 kivi\u00e4 ja hirsi\u00e4, joista ne aikoinaan oli kasattu. Aivan yht\u00e4 ilmeist\u00e4 on, ett\u00e4 ilman kirjallista aineistoa yksitt\u00e4isen rakennuksen tai esineen ilmaisuvoima on varsin rajallinen.<\/p>\n

Samoin Porthanin oma kielellinen tuotanto on olemassa aineeseen sidottuna, painomusteen lumppupaperille s\u00e4il\u00f6m\u00e4n\u00e4. My\u00f6s Porthanin taskukello tiedet\u00e4\u00e4n h\u00e4nelle kuuluneeksi vain, koska museon kokoelmatietokannan teksti niin ilmoittaa, samalla kun kertoo, ett\u00e4 kello on ostettu museon kokoelmiin 1890-luvulla Johan Martin Jakob af Tengstr\u00f6min perillisilt\u00e4. af Tengstr\u00f6m puolestaan oli Porthanin henkil\u00f6kohtaisen yst\u00e4v\u00e4n, professori ja piispa, sittemmin arkkipiispa Jacob Tengstr\u00f6min pojanpoika. Ilman kielen tietoa v\u00e4litt\u00e4v\u00e4\u00e4 voimaa, ei mik\u00e4\u00e4n itse esineess\u00e4 t\u00e4t\u00e4 kertoisi. Ajan mittaria ei mik\u00e4\u00e4n yhdist\u00e4isi menneen ajan tutkijaan.<\/p>\n

Ent\u00e4 ysk\u00f6spullo sitten? Ajallisuuden pohdinta tarjoaa minulle sopivan aasinsillan siirty\u00e4 t\u00e4h\u00e4n toiseen esineeseen. Monet ajan olemuksesta ja sen subjektiivisuudesta kiinnostuneet ovat ennemmin tai my\u00f6hemmin tavanneet ajautua Thomas Mannin Taikavuoren pariin. Itse tartuin kyseiseen teokseen vuonna 2017. Kuvaus Sveitsin vuoristossa sijaitsevasta, ik\u00e4\u00e4n kuin ajan tuolle puolen asettuneesta keuhkotautiparantolasta on mielenkiintoinen paitsi ajan olemukseen tarjoamiensa erilaisten n\u00e4k\u00f6kulmien, my\u00f6s tarkan aineellisen ymp\u00e4rist\u00f6n kuvauksensa vuoksi. Kertoja kuvailee kuvitteellisen parantolan rakennukset, sisustuksen ja esineist\u00f6n eritt\u00e4in yksityiskohtaisesti. Muun kuvailun yksityiskohtaisuuden vuoksi minua alkoi lukiessani vaivata er\u00e4s kohta (k\u00e4\u00e4nn\u00f6s Kai Kailan):<\/p>\n

\u201dMiesparka\u201d, nainen sanoi. \u201dPiipitt\u00e4\u00e4 pian viimeisill\u00e4 rakkuloillaan. Nyt h\u00e4nen t\u00e4ytyi taas menn\u00e4 hakemaan apua Siniselt\u00e4 Heikilt\u00e4\u201d Rouva St\u00f6hr lausui pilanimen ilman mink\u00e4\u00e4nlaista tietoista vaikutuksen tavoittelua, itsepintaisen typerin ilmein, ja sen kuullessaan Hans Castorp samalla kertaa kauhistui ja tunsi halua nauraa.<\/p><\/blockquote>\n

\"\"

Ysk\u00f6spullo, \u201dSininen Heikki\u201d 1900-luvun alusta. Turun museokeskus.<\/p><\/div>\n

T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen kertomus siirtyy eteenp\u00e4in ilman, ett\u00e4 lukija saa tiet\u00e4\u00e4, mik\u00e4 Sininen Heikki (Blauer Heinrich) oikeastaan on.<\/p>\n

Olin jo melkein ehtinyt unohtaa kyseisen kohdan, kun jonkin aikaa t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen huomasin museon kokoelmiin kuuluvan pienen sinisen pullon. Pullon tiedot kertoivat, ett\u00e4 kyseess\u00e4 oli keuhkotautipotilaiden k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 ysk\u00f6spullo. Hyvin nopeasti ymm\u00e4rsin, ett\u00e4 silmieni edess\u00e4 oli Sininen Heikki itse. Nyt esineen tietoihin oli mahdollista yhdist\u00e4\u00e4 sek\u00e4 sen saksalaisper\u00e4inen kutsumanimi ett\u00e4 kaunokirjallisuuden v\u00e4litt\u00e4m\u00e4 kuva siit\u00e4 inhimillisest\u00e4 todellisuudesta, johon tuo pullo kuului. J\u00e4lleen olin joutunut tilanteeseen, jossa havaitsin kielellisen ja aineellisen todellisuuden vastavuoroisesti t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4n toisiaan. J\u00e4lleen sain muistutuksen siit\u00e4, ett\u00e4 ilman kielen apua esineet eiv\u00e4t voi kertoa juuri mit\u00e4\u00e4n. J\u00e4lleen p\u00e4\u00e4dyin n\u00e4kem\u00e4\u00e4n sanojen onttouden ja merkityksett\u00f6myyden, kun aineellinen todellisuus ei ole osoittamassa niiden kuulijalle, mihin ne viittaavat.<\/p>\n

Vastaus kysymykseen ysk\u00f6spullon ja Porthanin kellon yhteydest\u00e4 on, ett\u00e4 monien muiden sopiviin kirjallisiin l\u00e4hteisiin yhdistettyjen esineiden tavoin ne ovat omiaan muistuttamaan kielen ja aineen v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 vuorovaikutussuhteesta. Kielt\u00e4 ei voisi olla olemassa, ellei olisi aineellista todellisuutta, johon se viittaa ja johon sen korkeimmatkin abstraktiot pohjimmiltaan perustuvat. Aineellinen todellisuus olisi ihmiselle ontto, ellei kieli v\u00e4litt\u00e4isi siihen kiinnittyvi\u00e4 merkityksi\u00e4 yksil\u00f6lt\u00e4 ja aikakaudelta toiselle. T\u00e4m\u00e4 yhteys unohtuu valitettavan usein monelta kielellisiin rakennelmiin keskittyv\u00e4lt\u00e4 historiantutkijalta siin\u00e4 miss\u00e4 usealta esineiden aineellisuuteen syventyneelt\u00e4 museotutkijalta. Siksi muistutus tuntuu yh\u00e4 olevan tarpeellinen.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Lauri Viinikkala
\nKirjoittaja toimii tutkijana Turun museokeskuksella ja viimeistelee Turun yliopiston Suomen historian oppiaineeseen v\u00e4it\u00f6skirjaansa yhdistetyn todellisuuden hy\u00f6dynt\u00e4misest\u00e4 menneisyyden esitt\u00e4misess\u00e4.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Mit\u00e4 yhteist\u00e4 on ysk\u00f6spullolla 1900-luvun alusta ja Henrik Gabriel Porthanille kuuluneella taskukellolla 1700-luvun j\u00e4lkipuolelta? \u00c4kkiselt\u00e4\u00e4n vastaus vaikuttaa selke\u00e4lt\u00e4: ellei oteta lukuun tietty\u00e4 muodon yht\u00e4l\u00e4isyytt\u00e4 \u2013 molemmat ovat pieni\u00e4 py\u00f6reit\u00e4 ja litteit\u00e4 kiilt\u00e4v\u00e4pintaisia esineit\u00e4 \u2013 ja sit\u00e4, ett\u00e4 molemmat kuuluvat nyky\u00e4\u00e4n Turun museokeskuksen kokoelmiin, ei n\u00e4ill\u00e4 kahdella esineell\u00e4 ole kerrassaan mit\u00e4\u00e4n yhteist\u00e4. Vai olisiko sittenkin? Itse […]<\/p>\n","protected":false},"author":2359,"featured_media":2057,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63,388],"tags":[516,525,519,510,528,522,513],"class_list":{"0":"post-2042","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-nakokulmia","8":"category-tutkimusaineistot","9":"tag-aika","10":"tag-aineellisuus","11":"tag-ajallisuus","12":"tag-henrik-gabriel-porthan","13":"tag-kieli","14":"tag-sininen-heikki","15":"tag-yskospullo","16":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2042","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2359"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2042"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2042\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2072,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2042\/revisions\/2072"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2057"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2042"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2042"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2042"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}