{"id":2078,"date":"2018-02-14T09:33:22","date_gmt":"2018-02-14T07:33:22","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=2078"},"modified":"2018-02-14T09:33:22","modified_gmt":"2018-02-14T07:33:22","slug":"suomen-historian-kasityolaismestari","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/suomen-historian-kasityolaismestari\/","title":{"rendered":"Suomen historian k\u00e4sity\u00f6l\u00e4ismestari"},"content":{"rendered":"
\"\"

Kuva: Mikael Korhonen<\/p><\/div>\n

Olen aina pit\u00e4nyt sanomalehtien syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4haastatteluista, varsinkin 60-vuotis-, 70-vuotis- ja 80-vuotishaastatteluista, miksei my\u00f6s 90-vuotis- ja 100-vuotishaastatteluista. Nyt olen tuon teht\u00e4v\u00e4n \u00e4\u00e4rell\u00e4 itse, kirjoittamassa professori Kirsi Vainio-Korhosen 60-vuotisp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 14. helmikuuta 2018. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan ole haastattelu, vaan akateemisen juhlakirjatradition mukainen kirjoitus, joka tullee kohteelleen odotettuna yll\u00e4tyksen\u00e4.<\/p>\n

Kirsi Vainio-Korhosen juhlakirja Kaupungin varjoissa, arkistojen valossa<\/i><\/a> tuo esiin monella tapaa Kirsin monipuolisen tutkimusotteen ja kiinnostuksen sukupuolen, ty\u00f6n, kaupunkien \u2013 Turun! \u2013 historiaan ja arkistoihin. Juhlakirjan julkaiseminen professorin tai muuten arvostetun henkil\u00f6n merkkip\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kuuluu suomalaiseen akateemiseen traditioon ja juontaa juurensa Saksaan, kuten nykyisin Suomessa melkein lakastunut ajatus humboltilaisesta sivistysyliopistosta. Ensimm\u00e4inen juhlakirja ilmestyi Saksassa 1867 ja tapa el\u00e4\u00e4 edelleen vahvana Suomessa. Professorien juhlakirjoja on koottu niin heid\u00e4n omista teksteist\u00e4\u00e4n kuin heid\u00e4n oppilaidensa ja kollegoidensa varta vasten juhlakirjaan kirjoittamista artikkeleista.<\/p>\n

Kaupungin varjoissa, arkistojen valossa<\/i> -kokoelmaan ovat kirjoittaneet Kirsi Vainio-Korhosen oppilaat ja ty\u00f6toverit Turun yliopiston Suomen historian oppiaineesta. Kirjan artikkelit heijastelevat Kirsin vaikutusta muihin tutkijoihin, ja niiss\u00e4 korostuvat aihepiirit, jotka ovat kiinnostaneet Kirsi\u00e4 itse\u00e4\u00e4n koko h\u00e4nen tutkijanuransa ajan. Akateemiseen maailmaan kuuluu oppineisuuden, tiedon ja opettajuuden siirt\u00e4minen ja siirtyminen sukupolvelta toiselle. T\u00e4ss\u00e4 professorit ovat aivan keskeisess\u00e4 asemassa. Heid\u00e4n osaamisensa ja innoituksensa siirtyy akateemiselta sukupolvelta toiselle suoraan opiskelijoiden, valmistuneiden ja yhteiskunnassa paikkansa ottavien maisterien sek\u00e4 tutkijoiden kautta, mutta my\u00f6s ep\u00e4suorasti, n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4mpi\u00e4 reittej\u00e4 pitkin.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Itse tutustuin Kirsi Vainio-Korhoseen 1990\u20132000-luvun vaihteessa, kun luin Panu Pulman Helsingin Sanomiin<\/i> kirjoittamia paneutuneita arvosteluja uusimmasta suomalaisesta historiantutkimuksesta. Niiden joukossa oli innoittunut arvio teoksesta K\u00e4sin tehty \u2013 miehelle ammatti, naiselle ansioiden l\u00e4hde<\/i> (1998) tai teoksesta Ruokaa, vaatteita, hoivaa<\/i> (2002). Molemmat ovat merkitt\u00e4vi\u00e4 virstanpylv\u00e4it\u00e4 suomalaisen ty\u00f6n, sukupuolen ja materiaalisen kulttuurin tutkimuksessa, ja molempiin olen palannut yh\u00e4 uudestaan. Kirjoittaessani v\u00e4it\u00f6skirjaa Ruotsin ylh\u00e4isaatelin kuluttamisesta ja el\u00e4m\u00e4ntavasta 1700-luvulla perehdyin yh\u00e4 tarkemmin Kirsin tutkimukseen, varsinkin kuluttamista sivuaviin k\u00e4sity\u00f6tutkimuksiin.<\/p>\n

Tieteellinen yhteisty\u00f6mme alkoi 2009, kun Kirsi Vainio-Korhonen toimi vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4n\u00e4ni ja heti v\u00e4it\u00f6ksen j\u00e4lkeen tuuppasi tuoreen tohtorin j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n sessiota kuluttamisen historiasta Sukupuolentutkimuksen p\u00e4iville. Sittemmin yhteisty\u00f6mme on syventynyt: olemme ideoineet tutkimushankkeita, kirjoittaneet ja toimittaneet yhdess\u00e4 artikkeleita ja kirjoja naisten ty\u00f6st\u00e4, el\u00e4m\u00e4ntavasta ja monista muista 1700-luvun ja 1800-luvun alun aiheista. Olemme ohjanneet yhdess\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirjoja, osallistuneet konferensseihin ja matkailleet niin Euroopassa kuin uudessa maailmassa. Nykyisin olemme kollegoita Turun yliopistossa.<\/p>\n

\"\"

Professorit Vainio-Korhonen ja Ilmakunnas Luxemburgissa kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2017.<\/p><\/div>\n

Vuosien mittaan on k\u00e4ynyt selv\u00e4ksi, ett\u00e4 jaksamme puhua tieteest\u00e4 ja tutkimuksesta v\u00e4sym\u00e4tt\u00e4 ja haluamme molemmat v\u00e4litt\u00e4\u00e4 innostuksemme historiantutkimukseen my\u00f6s muille, olivatpa he opiskelijoita, kollegoita tai historiasta kiinnostunutta laajempaa yleis\u00f6\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 Kirsi on erityisen taitava, sill\u00e4 h\u00e4n kirjoittaa niin kepe\u00e4sti, ett\u00e4 lukeva yleis\u00f6 imee itseens\u00e4 tarinoita 1700\u20131800-luvun naisten el\u00e4m\u00e4st\u00e4 \u00e4itein\u00e4, tytt\u00e4rin\u00e4, k\u00e4til\u00f6in\u00e4, ompelijattarina tai liikenaisina. Samalla h\u00e4n kirjoittaa kuitenkin niin painavasti, ett\u00e4 on ollut vaikuttamassa merkitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla t\u00e4ysin uusiin suuntauksiin suomalaisessa historiantutkimuksessa ja ollut ensimm\u00e4inen nainen Suomen historian professorina aina 2000-luvulle asti hyvin miehisell\u00e4 alalla.<\/p>\n

Kirsiin sopii oivallisesti yliopistoihin alusta asti kuulunut ajatus tietojen ja taitojen siirt\u00e4misest\u00e4 mestareilta kis\u00e4lleille, jotka puolestaan p\u00e4tev\u00f6ityiv\u00e4t mestareiksi syv\u00e4llisen oppineisuuden avulla. Mestari\u2013kis\u00e4lli-asetelma lienee tutumpi ammattikuntalaitoksesta, joka syntyi keskiajan Euroopassa samaan aikaan yliopistolaitoksen kanssa. Ammattikuntien piiriss\u00e4 puusep\u00e4n, kultasep\u00e4n, peruukkimaakarin, suutarin, r\u00e4\u00e4t\u00e4lin tai muiden ammattien vaatimiin taitoihin opittiin oppipoikana ja kis\u00e4llin\u00e4 ammattikunnan mestarin alaisuudessa.<\/p>\n

Kun kis\u00e4lli oli saavuttanut riitt\u00e4v\u00e4t taidot, saattoi h\u00e4n mestarinn\u00e4ytteen suorittamalla edet\u00e4 arvostettuun asemaan ammattikuntalaitoksensa k\u00e4sity\u00f6l\u00e4ismestarina. K\u00e4sity\u00f6l\u00e4ismestarit olivat juuri ne, joita tutkimalla Kirsi Vainio-Korhosen tutkijanura alkoi h\u00e4nen v\u00e4itelless\u00e4\u00e4n 1994 kultasepist\u00e4 1700-luvun loppupuolen Turussa. Lis\u00e4ksi my\u00f6hemmiss\u00e4 tutkimuksissaan Kirsi on paneutunut k\u00e4til\u00f6ihin, naisten ensimm\u00e4iseen ammatilliseen koulutukseen, sek\u00e4 k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isammatteihin ja ammattikuntalaitoksen ulkopuoliseen ty\u00f6h\u00f6n, jossa naisten merkitys oli valtaisa.<\/p>\n

Yliopistoissa tohtorinv\u00e4it\u00f6skirjaa voi pit\u00e4\u00e4 mestarinn\u00e4ytteen\u00e4, joka p\u00e4tev\u00f6itt\u00e4\u00e4 professorin oppilaat oman alansa huippuosaajiksi. Kirsin oppilaista moni on jo lunastanut mestarinkirjansa ja useita mestarinn\u00e4ytteit\u00e4 on ty\u00f6n alla. Akateeminen sato kypsyy hitaasti, mutta on sit\u00e4kin palkitsevampaa, kun Suomen historiasta valmistuneet kandidaatit, maisterit ja tohtorit muodostavat sek\u00e4 n\u00e4kyvi\u00e4 ett\u00e4 n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 linkkej\u00e4 professoreihinsa ja viev\u00e4t akateemisilta mestareiltaan oppimaansa eteenp\u00e4in omassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n ja yhteiskunnassa.<\/p>\n

Lukijana ja kollegana voin iloita siit\u00e4, ett\u00e4 \u2013 kuten poliittisen historian professori Kimmo Rentola totesi \u00e4skett\u00e4in omassa 60-vuotishaastattelussaan Helsingin Sanomissa<\/i> \u2013 historioitsijat kypsyv\u00e4t hitaasti ja moni historioitsija kirjoittaakin painavimmat teoksensa vasta 60 t\u00e4ytetty\u00e4\u00e4n. Kirsi Vainio-Korhosenkin uralla on varmasti tulossa viel\u00e4 monta uusia suuntia avaavaa tutkimusta.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Johanna Ilmakunnas
\nKirjoittaja on Kirsi Vainio-Korhosen yst\u00e4v\u00e4 ja kollega.<\/em><\/p>\n

 <\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Olen aina pit\u00e4nyt sanomalehtien syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4haastatteluista, varsinkin 60-vuotis-, 70-vuotis- ja 80-vuotishaastatteluista, miksei my\u00f6s 90-vuotis- ja 100-vuotishaastatteluista. Nyt olen tuon teht\u00e4v\u00e4n \u00e4\u00e4rell\u00e4 itse, kirjoittamassa professori Kirsi Vainio-Korhosen 60-vuotisp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 14. helmikuuta 2018. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan ole haastattelu, vaan akateemisen juhlakirjatradition mukainen kirjoitus, joka tullee kohteelleen odotettuna yll\u00e4tyksen\u00e4. Kirsi Vainio-Korhosen juhlakirja Kaupungin varjoissa, arkistojen valossa tuo esiin monella tapaa […]<\/p>\n","protected":false},"author":2237,"featured_media":2079,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69],"tags":[537,534,540,531,141],"class_list":{"0":"post-2078","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ajankohtaista","8":"tag-akatemia","9":"tag-juhlakirja","10":"tag-kasityolaismestarit","11":"tag-traditiot","12":"tag-tutkimus","13":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2078","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2237"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2078"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2078\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2100,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2078\/revisions\/2100"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2079"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2078"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2078"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2078"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}