{"id":2103,"date":"2018-02-20T10:30:16","date_gmt":"2018-02-20T08:30:16","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=2103"},"modified":"2018-02-20T11:26:01","modified_gmt":"2018-02-20T09:26:01","slug":"kahdesti-seuratut-ja-varikas-aineisto","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/kahdesti-seuratut-ja-varikas-aineisto\/","title":{"rendered":"Kahdesti seuratut ja v\u00e4rik\u00e4s aineisto"},"content":{"rendered":"<p>Kes\u00e4kuussa 1932 Sylvi Fagerholm avustaa miest\u00e4\u00e4n, Etsiv\u00e4n keskuspoliisin etsiv\u00e4\u00e4, ja yritt\u00e4\u00e4 varjostamalla saada selv\u00e4\u00e4 aiemmin ep\u00e4ilyksi\u00e4 her\u00e4tt\u00e4neen tuntemattoman sinitakkisen naisen henkil\u00f6llisyydest\u00e4. Ep\u00e4ill\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 nainen olisi mukana kommunistien maanalaisessa, valtiopetoksellisessa toiminnassa. Varjostamisen j\u00e4lkeen h\u00e4n kirjoittaa havainnoistaan raportin.<\/p>\n<p><em>&#8221;Suunnilleen klo 10, 15 n\u00e4inkin [\u2026] ep\u00e4illyn naishenkil\u00f6n menev\u00e4n taloon N:o 24 Vallilantien varrella, mutta kun olin M\u00e4kel\u00e4nkadun puolella en ehtinyt n\u00e4hd\u00e4 ovea, mihin nainen meni. H\u00e4n oli puettu samoin kuin ennenkin, yll\u00e4\u00e4n oli sama tummansinen sadetakki ja p\u00e4\u00e4ss\u00e4\u00e4n valkoinen &#8221;baskerlakki&#8221; k\u00e4dess\u00e4 pari pakettia. Hetken kuluttua tuli h\u00e4n kadulle ja p\u00e4ist\u00e4ytyi viereisen maitopuotiin , jossa teki ostoksensa ja meni Vallilantie N:o 24:\u00e4\u00e4n porras E:hen. [\u2026] lopetin postauksen ja soitin virastolle etsiv\u00e4 \u00a0Fagerstr\u00f6mille ja h\u00e4n sanoi, ett\u00e4 postaus t\u00e4ll\u00e4 kertaa lopetettaisiin ja ett\u00e4 menisin tiedoittaja Virtasen luo tiedustelemaan olisiko <\/em>(yksi ep\u00e4ilty)<em> juuri mainittu &#8221;valkobaskerlakkinen&#8221; nainen [\u2026] <\/em>\u201d<\/p>\n<p>Koneella kirjoitettu puolentoista sivun mittainen raportti on niin kattava, ett\u00e4 tapahtuneen pystyy kuvittelemaan filmim\u00e4isesti. Ja kuten kaikkien j\u00e4nnitt\u00e4vien poliisisarjojen jaksot, t\u00e4m\u00e4kin j\u00e4\u00e4 kesken ja henkil\u00f6llisyys toistaiseksi selvitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4. \u201d<em>Poistuessaan [\u2026] \u00a0oli nainen ollut hyvin varovainen, oli m.m. k\u00e4ynyt katsomassa portaissa, ennenkun oli l\u00e4htenyt paketteineen<\/em>.\u201d<\/p>\n<div id=\"attachment_2106\" style=\"width: 610px\" class=\"wp-caption aligncenter\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-2106\" class=\"wp-image-2106\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2018\/02\/Vuorinen_Punaisen-p\u00e4iv\u00e4n-mielenosoitus-1929_Anton-R\u00f6nnberg-Helsingin-kaupunginmuseo-300x222.jpg\" alt=\"\" width=\"600\" height=\"445\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2018\/02\/Vuorinen_Punaisen-p\u00e4iv\u00e4n-mielenosoitus-1929_Anton-R\u00f6nnberg-Helsingin-kaupunginmuseo-300x222.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2018\/02\/Vuorinen_Punaisen-p\u00e4iv\u00e4n-mielenosoitus-1929_Anton-R\u00f6nnberg-Helsingin-kaupunginmuseo.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 600px) 100vw, 600px\" \/><p id=\"caption-attachment-2106\" class=\"wp-caption-text\">Punaisen p\u00e4iv\u00e4n mielenosoitus 1929, Anton R\u00f6nnberg Helsingin kaupunginmuseo<\/p><\/div>\n<p>Lukiessani v\u00e4it\u00f6skirjaani varten Etsiv\u00e4n keskuspoliisin\/Valtiollisen poliisin seuraamistaan punaisista naisista kirjoittamia raportteja vuosilta 1919\u20131944, en voi samalla olla pohtimatta, miten paljon aikaa niiden kirjoittamiseen on mennyt. Varsinkin, kun raportit on usein kirjoitettu tarkkuudella, miss\u00e4 torilta ostetut kukat ja omenakilot (2 kg), mattojen tamppaukset, keskustelut <em>\u201djonkun miehen kanssa, josta saattoi n\u00e4hd\u00e4 vain jalat\u201d<\/em> ja postilaatikon kautta n\u00e4hdyt ompelemiset on kirjattu yl\u00f6s siin\u00e4 miss\u00e4 suoremmin salatoimintaan viittaavat havainnotkin. Pienimm\u00e4tkin tiedot ja (jopa mielivaltaiset) arviot on toisinaan n\u00e4hty kirjoittamisen arvoisiksi: ketk\u00e4 riiteliv\u00e4t ikkunaverhopitimist\u00e4 ja kenen arvellaan olleen laiska kirjoittamaan \u201dsulhaselleen\u201d, koska valokuvan perusteella t\u00e4m\u00e4 ei n\u00e4ytt\u00e4nyt vet\u00e4v\u00e4n vertoja naisen uudelle seuralaiselle.<\/p>\n<p>Toisaalta olen yli kahdeksankymment\u00e4 vuotta my\u00f6h\u00e4ss\u00e4 yritt\u00e4ess\u00e4ni seurata n\u00e4it\u00e4 EK-Valpon aikanaan seuraamia naisia. En voi tiet\u00e4\u00e4, mit\u00e4 kaikkia palasia on tarvittu valtiopetoksellisuuden varmentavan kokonaiskuvan rakentamiseen \u2013 mutta uskallan ep\u00e4ill\u00e4 kahden omenakilon merkitt\u00e4vyytt\u00e4.<\/p>\n<p>Vaikka raportit ovat tarkkoja, j\u00e4\u00e4v\u00e4t naiset tietysti vieraiksi. Samalla kuitenkin tuntuu, ett\u00e4 tied\u00e4n useista naisista enemm\u00e4n tarinoita kuin omista sukulaisistani. Mielenkiintoisimmat tarinat l\u00f6ytyv\u00e4t kohtaamisista, pid\u00e4tystilanteista ja kuulusteluhuoneista. Aineistosta l\u00f6ytyy esimerkiksi tarina naisesta, joka on osoittanut pilkallisesti kadulla vastaan tullutta etsiv\u00e4\u00e4, ja seurannut t\u00e4t\u00e4 (roolien vaihtamiseksi?) sek\u00e4 naisesta, joka on tunnistanut keskustelun aikana etsiv\u00e4n, mutta \u201d<em>antautunut leikilliseen rupatteluun<\/em>\u201d. Naisesta, joka on pid\u00e4tystilanteessa hyp\u00e4nnyt liikkuvasta junasta ja toisesta, joka on karannut saunan ikkunasta sek\u00e4 naisesta, joka on heitt\u00e4nyt salatoimintaan viittaavia papereita ikkunasta ulos pid\u00e4tystilanteessa. Vastaavasti sinitakkinen nainen hidasteli oven avaamista, koska tiesi siell\u00e4 olevan \u201d<em>Valpon naisten r\u00e4\u00e4kk\u00e4\u00e4jien\u201d<\/em> ja yritti h\u00e4irit\u00e4 kotietsint\u00e4\u00e4 syytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 etsivi\u00e4 viime kerralla h\u00e4vinneist\u00e4 alusvaatteista.<\/p>\n<p>Mukana on kuulusteluissa tunnustaneita, kaiken kielt\u00e4neit\u00e4, mist\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n tiet\u00e4vi\u00e4 \u201d<em>yksinkertaisia ty\u00f6l\u00e4isnaisia\u201d, <\/em>valheisiinsa t\u00e4ydellisesti kompastuneita (yksi selitti oven avaamisen kest\u00e4neen kalojen paistamisen vuoksi, vaikka kalat olivat viel\u00e4 paketissa p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4, eik\u00e4 hellassa ollut tulta, ja muutti sen j\u00e4lkeen tarinaansa kahdesti) sek\u00e4 sinitakkisen naisen kaltaisia r\u00f6yhke\u00e4sti k\u00e4ytt\u00e4ytyneit\u00e4. \u201d<em>Kyll\u00e4 min\u00e4 joudan linnassa istua.\u201d<\/em><\/p>\n<div id=\"attachment_2111\" style=\"width: 610px\" class=\"wp-caption aligncenter\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-2111\" class=\"wp-image-2111 \" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2018\/02\/Vuorinen_Kommunistien-mielenosoitus-1948_Helsingin-kaupunginmuseo-V\u00e4in\u00f6-Kannisto-300x197.jpg\" alt=\"\" width=\"600\" height=\"394\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2018\/02\/Vuorinen_Kommunistien-mielenosoitus-1948_Helsingin-kaupunginmuseo-V\u00e4in\u00f6-Kannisto-300x197.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2018\/02\/Vuorinen_Kommunistien-mielenosoitus-1948_Helsingin-kaupunginmuseo-V\u00e4in\u00f6-Kannisto.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 600px) 100vw, 600px\" \/><p id=\"caption-attachment-2111\" class=\"wp-caption-text\">Kommunistien mielenosoitus 1948, V\u00e4in\u00f6 Kannisto Helsingin kaupunginmuseo<\/p><\/div>\n<p>Aineiston poliittinen luonne erottaa sen perinteisest\u00e4 viranomaisaineistosta, jos mittarina pit\u00e4\u00e4 puolueettomuutta. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyykin v\u00e4rikk\u00e4\u00e4n\u00e4 kielen\u00e4 puhuttaessa kiihkeist\u00e4, aktiivisista, kiukkuisista, vakaumuksellisista, kirkuvista, innokkaasti h\u00e4\u00e4rivist\u00e4 ja paatuneista kommunistinaisista ja suhtautumisessa heid\u00e4n toimintaansa. Lis\u00e4ksi nykytutkijan silm\u00e4\u00e4n osuvat miehisen organisaation ja sen kulttuurin tuottamat yksitt\u00e4isten ep\u00e4iltyjen ulkon\u00e4k\u00f6\u00f6n liitetyt kuvaukset: v\u00e4hemm\u00e4n kaunis, hiilihangon n\u00e4k\u00f6inen, kaunisvartaloinen, kauniit s\u00e4\u00e4reet, t\u00e4ytel\u00e4iset rinnat. Logiikan mukaan \u201d<em>hauskann\u00e4k\u00f6isen\u201d<\/em> uskottiin varmemmin olevan bolshevikkien palveluksessa, ja \u201d<em>siveellisesti alhaisella tasolla olevan<\/em>\u201d ei uskottu pystyv\u00e4n salatoiminnassa erikoisempaan.<\/p>\n<p>Rouva Fagerholmin raportti osattiin muutaman vuoden kuluttua liitt\u00e4\u00e4 \u201d<em>hyvin rumasta<\/em> <em>SKP:n puuhakkaasta naistoimitsijasta\u201d <\/em>kertyneisiin moninaisiin tietoihin. Vankila tuli h\u00e4nelle lopulta tutuksi valtiorikostuomion ja turvas\u00e4il\u00f6\u00f6n sulkemisen seurauksena yhteens\u00e4 l\u00e4hes viiden vuoden ajalta. <em>&#8221;Hallitus on huonolla perustalla, jos t\u00e4mm\u00f6inen vanha \u00e4mm\u00e4 sit\u00e4 pystyy horjuttamaan.&#8221;<\/em><\/p>\n<p>Tutkimus t\u00e4m\u00e4n aineiston kanssa ei ainakaan tule olemaan v\u00e4rit\u00f6nt\u00e4.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><em>\u00a0<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone wp-image-2112\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2018\/02\/Piia-Vuorinen-2-hires-225x300.jpg\" alt=\"\" width=\"131\" height=\"175\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2018\/02\/Piia-Vuorinen-2-hires-225x300.jpg 225w, https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2018\/02\/Piia-Vuorinen-2-hires-768x1024.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 131px) 100vw, 131px\" \/><\/em><\/p>\n<p>Piia Vuorinen<br \/>\nKirjoittaja on Suomen historian tohtorikoulutettava ja aloittanut tutkimuksen EK-Valpon ep\u00e4ilemist\u00e4 ja seuraamista punaisista naisista 1919\u20131944.<\/p>\nJAA ARTIKKELI:    <a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-48 synved-social-resolution-single synved-social-provider-facebook nolightbox\" data-provider=\"facebook\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Share on Facebook\" href=\"https:\/\/www.facebook.com\/sharer.php?u=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsuomenhistoria%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F2103&#038;t=Kahdesti%20seuratut%20ja%20v%C3%A4rik%C3%A4s%20aineisto&#038;s=100&#038;p&#091;url&#093;=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsuomenhistoria%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F2103&#038;p&#091;images&#093;&#091;0&#093;=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsuomenhistoria%2Fwp-content%2Fuploads%2Fsites%2F101%2F2018%2F02%2FVuorinen_Kommunistien-mielenosoitus-1948_Helsingin-kaupunginmuseo-V%C3%A4in%C3%B6-Kannisto.jpg&#038;p&#091;title&#093;=Kahdesti%20seuratut%20ja%20v%C3%A4rik%C3%A4s%20aineisto\" style=\"font-size: 0px;width:48px;height:48px;margin:0;margin-bottom:5px;margin-right:5px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"Facebook\" title=\"Share on Facebook\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"48\" height=\"48\" style=\"display: inline;width:48px;height:48px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/addons\/extra-icons\/image\/social\/balloon\/96x96\/facebook.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-48 synved-social-resolution-single synved-social-provider-twitter nolightbox\" data-provider=\"twitter\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Share on Twitter\" href=\"https:\/\/twitter.com\/intent\/tweet?url=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsuomenhistoria%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F2103&#038;text=Hey%20check%20this%20out\" style=\"font-size: 0px;width:48px;height:48px;margin:0;margin-bottom:5px;margin-right:5px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"twitter\" title=\"Share on Twitter\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"48\" height=\"48\" style=\"display: inline;width:48px;height:48px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/addons\/extra-icons\/image\/social\/balloon\/96x96\/twitter.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-48 synved-social-resolution-single synved-social-provider-pinterest nolightbox\" data-provider=\"pinterest\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Pin it with Pinterest\" href=\"https:\/\/pinterest.com\/pin\/create\/button\/?url=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsuomenhistoria%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F2103&#038;media=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsuomenhistoria%2Fwp-content%2Fuploads%2Fsites%2F101%2F2018%2F02%2FVuorinen_Kommunistien-mielenosoitus-1948_Helsingin-kaupunginmuseo-V%C3%A4in%C3%B6-Kannisto.jpg&#038;description=Kahdesti%20seuratut%20ja%20v%C3%A4rik%C3%A4s%20aineisto\" style=\"font-size: 0px;width:48px;height:48px;margin:0;margin-bottom:5px;margin-right:5px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"pinterest\" title=\"Pin it with Pinterest\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"48\" height=\"48\" style=\"display: inline;width:48px;height:48px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/addons\/extra-icons\/image\/social\/balloon\/96x96\/pinterest.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-48 synved-social-resolution-single synved-social-provider-linkedin nolightbox\" data-provider=\"linkedin\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Share on Linkedin\" href=\"https:\/\/www.linkedin.com\/shareArticle?mini=true&#038;url=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsuomenhistoria%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F2103&#038;title=Kahdesti%20seuratut%20ja%20v%C3%A4rik%C3%A4s%20aineisto\" style=\"font-size: 0px;width:48px;height:48px;margin:0;margin-bottom:5px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"linkedin\" title=\"Share on Linkedin\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"48\" height=\"48\" style=\"display: inline;width:48px;height:48px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/addons\/extra-icons\/image\/social\/balloon\/96x96\/linkedin.png\" \/><\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kes\u00e4kuussa 1932 Sylvi Fagerholm avustaa miest\u00e4\u00e4n, Etsiv\u00e4n keskuspoliisin etsiv\u00e4\u00e4, ja yritt\u00e4\u00e4 varjostamalla saada selv\u00e4\u00e4 aiemmin ep\u00e4ilyksi\u00e4 her\u00e4tt\u00e4neen tuntemattoman sinitakkisen naisen henkil\u00f6llisyydest\u00e4. Ep\u00e4ill\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 nainen olisi mukana kommunistien maanalaisessa, valtiopetoksellisessa toiminnassa. Varjostamisen j\u00e4lkeen h\u00e4n kirjoittaa havainnoistaan raportin. &#8221;Suunnilleen klo 10, 15 n\u00e4inkin [\u2026] ep\u00e4illyn naishenkil\u00f6n menev\u00e4n taloon N:o 24 Vallilantien varrella, mutta kun olin M\u00e4kel\u00e4nkadun puolella [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":4984,"featured_media":2111,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63,388],"tags":[555,543,552,546,549],"class_list":{"0":"post-2103","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-nakokulmia","8":"category-tutkimusaineistot","9":"tag-etsiva","10":"tag-etsiva-keskuspoliisi","11":"tag-naishistoria","12":"tag-valtiollinen-poliisi","13":"tag-valtiopetos","14":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2103","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4984"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2103"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2103\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2117,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2103\/revisions\/2117"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2111"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2103"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2103"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2103"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}