{"id":2129,"date":"2018-03-01T09:43:05","date_gmt":"2018-03-01T07:43:05","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=2129"},"modified":"2018-03-01T09:44:34","modified_gmt":"2018-03-01T07:44:34","slug":"viron-arkistoista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/viron-arkistoista\/","title":{"rendered":"Viron arkistoista paljastuu ylirajainen It\u00e4meren historia"},"content":{"rendered":"
\"\"

Tallinnan kaupunginarkisto (Wikimedia Commons)<\/p><\/div>\n

Vietin talvisen viikon Suomen Kulttuurirahaston apurahan turvin Tallinnan kaupunginarkistossa. Tarkoituksenani oli selvitt\u00e4\u00e4 millaista inventaario- ja perukirja-aineistoa sek\u00e4 alioikeuden materiaalia Tallinnasta l\u00f6ytyisi. Erityisesti minua kiinnosti 1710-luku, jolloin koko It\u00e4meren piiri oli muutoksen kourissa. Sota ja sit\u00e4 seuranneet kulkutautiepidemiat laittoivat ihmiset liikkeelle. Ihmisten ja tavaroiden liikkuminen ovat olleet viimeaikaisia mielenkiinnon kohteitani.<\/p>\n

Valotin aihetta hiljakkoin julkaistussa tutkimusartikkelissani The Mobile Urban Elite\u2019s Material Culture in Eighteenth and Nineteenth Century Northern Baltic Cities, joka ilmestyy kokoelmateoksessa Migration and Multi-ethnic Communities. <\/em>Mobile People from the Middle-Agest to the Present<\/em><\/a> (toim. Maija Ojala-Fulwood). Tuossa artikkelissa sivusin ylirajaista Clayhills-perhett\u00e4. T\u00e4m\u00e4n Skotlannista Baltiaan p\u00e4\u00e4tyneen kauppiassuvun haarat ulottuivat Tallinnasta Helsinkiin, Haminaan ja Viipuriin, my\u00f6hemmin my\u00f6s Tampereelle. T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen materiaalin ker\u00e4\u00e4misen aloitin jo viisi vuotta sitten Viron Kansallisarkistossa Tartossa.<\/p>\n

Miksi Suomen historian tutkija matkustaa Viroon? Suomen historiassa ei tutkita vain itsen\u00e4isen ajan Suomea, vaan perspektiivi ulottuu paljon laajemmalle menneisyyteen. 1600-luvulla Suomi oli osa Ruotsia, jolloin kuuluimme monikansalliseen suurvaltaan. Ruotsin menetetty\u00e4 alueitaan Ven\u00e4j\u00e4lle Uudenkaupungin (1721) ja Turun rauhoissa (1743) osa nykyisen Suomen ja Viron alueista liitettiin Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n. Tallinnan kaupunginarkisto tai Viron kansallisarkiston toimipisteet Tartossa ja Tallinnassa ovat siis tuon ajan tutkijalle relevantteja tutkimusmatkan kohteita.<\/p>\n

Arkistossa Virossa<\/strong><\/p>\n

Viron arkistot noudattavat ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 arkistojen j\u00e4rjest\u00e4misperiaatetta, jossa aineistot on koottu arkistonmuodostajien mukaan fondeihin (ven. fond,<\/em> viro fond<\/em>) ja niiden alle asiakirjakansioihin (ven. opis, <\/em>viro nimistu<\/em>) ja asiakirjoihin (ven. delo, <\/em>viro s\u00e4ilik<\/em>). Yksi asiakirja voi olla vaikkapa yksitt\u00e4inen inventaariluettelo tai kokoelma kirjeit\u00e4 tai p\u00f6yt\u00e4kirjoja. Virolaisissa arkistojen hakuohjelmissa on kokemukseni mukaan varsin toimiva hakuohjelma henkil\u00f6nimill\u00e4 toimiviin hakuihin.<\/p>\n

Viron kansallisarkistossa on k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 et\u00e4yhteydell\u00e4 toimiva hakuohjelma (http:\/\/www.ais.ra.ee<\/a>), johon kannattaa perehty\u00e4 ennen varsinaista arkistomatkaa. Aineiston voi my\u00f6s tilata etuk\u00e4teen lukusaliin. Tallinnan kaupunginarkistossa t\u00e4llaista et\u00e4k\u00e4yt\u00f6n mahdollisuutta ei ole, joten aikaa kannattaa varata my\u00f6s aineiston selailuun paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Arkistojen ty\u00f6ntekij\u00e4t puhuvat englantia, joten heid\u00e4n puoleensa on helppo k\u00e4\u00e4nty\u00e4 apua tarvitessaan. Arkistoissa saa p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti kuvata aineistoa omaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, mutta kannattaa aina varmistaa asia ennen kuin kaivaa kameran esiin.<\/p>\n

\"\"

Viron kansallisarkisto Noora sijaitsee Tartossa (Wikimedia Commons)<\/p><\/div>\n

Arkistol\u00f6yt\u00f6j\u00e4<\/strong><\/p>\n

\"\"

Clayhillsin perheen entinen kotitalo toimii nykyisin krouvina<\/p><\/div>\n

L\u00f6ysink\u00f6 arkistosta etsim\u00e4ni? Niin kuin usein arkistoty\u00f6skentelyn j\u00e4lkeen, vastaus on kyll\u00e4 ja en. Tarton Kansallisarkiston toimipisteest\u00e4 l\u00f6ysin ylirajaisten perheiden arkistoja sek\u00e4 selailin Virossa 1700-luvulla julkaistuja sanomalehti\u00e4 ja Narvan alioikeuden p\u00f6yt\u00e4kirjoja. Tallinnan kaupunginarkiston l\u00f6yd\u00f6ist\u00e4 aiempia arkistol\u00f6yt\u00f6j\u00e4ni t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 muun muassa Herman Clayhillsin kuoleman j\u00e4lkeen vuonna 1770 tehty inventarioluettelo.<\/p>\n

Arkistoissa ty\u00f6skennelless\u00e4ni jouduin toteamaan, ett\u00e4 vaatii viel\u00e4 pidemm\u00e4n tutkimusjakson, jotta voin perehty\u00e4 paremmin aineistoihin ja koota itse\u00e4ni kiinnostavaa materiaalia riitt\u00e4v\u00e4sti tutkimukseni tueksi. Vanhempien aikojen tutkijan arkistoty\u00f6skentely on usein hidasta. Voi olla, ett\u00e4 nyt ker\u00e4\u00e4m\u00e4st\u00e4ni aineistosta vain murto-osa p\u00e4\u00e4tyy nyt ty\u00f6n alla olevaan tutkimukseeni. Toisaalta voin hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 my\u00f6hemmin. Kun arkistossa ty\u00f6skentelee systemaattisesti ja j\u00e4rjestelm\u00e4llisesti, voi ker\u00e4tty\u00e4 materiaalia k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 viel\u00e4 vuosien p\u00e4\u00e4st\u00e4. Aineistoon voi my\u00f6s palata yh\u00e4 uudelleen, kun sen on alun perin tallentanut riitt\u00e4v\u00e4n huolellisesti.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Ulla Ij\u00e4s
\nSuomen historian yliopisto-opettaja<\/em><\/p>\n

 <\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vietin talvisen viikon Suomen Kulttuurirahaston apurahan turvin Tallinnan kaupunginarkistossa. Tarkoituksenani oli selvitt\u00e4\u00e4 millaista inventaario- ja perukirja-aineistoa sek\u00e4 alioikeuden materiaalia Tallinnasta l\u00f6ytyisi. Erityisesti minua kiinnosti 1710-luku, jolloin koko It\u00e4meren piiri oli muutoksen kourissa. Sota ja sit\u00e4 seuranneet kulkutautiepidemiat laittoivat ihmiset liikkeelle. Ihmisten ja tavaroiden liikkuminen ovat olleet viimeaikaisia mielenkiinnon kohteitani. Valotin aihetta hiljakkoin julkaistussa tutkimusartikkelissani The […]<\/p>\n","protected":false},"author":4007,"featured_media":2131,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[388],"tags":[150,141,560,557],"class_list":{"0":"post-2129","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-tutkimusaineistot","8":"tag-arkisto","9":"tag-tutkimus","10":"tag-vanha-suomi","11":"tag-viro","12":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2129","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4007"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2129"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2129\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2147,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2129\/revisions\/2147"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2131"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2129"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2129"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2129"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}