{"id":2151,"date":"2018-03-06T10:37:25","date_gmt":"2018-03-06T08:37:25","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=2151"},"modified":"2018-03-06T10:37:44","modified_gmt":"2018-03-06T08:37:44","slug":"yliopisto-lakossa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/yliopisto-lakossa\/","title":{"rendered":"Yliopisto lakossa!"},"content":{"rendered":"

Yliopistolaiset ovat historiallisessa tilanteessa, sill\u00e4 yliopistojen opetushenkil\u00f6kunta on ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa mennyt lakkoon. Ty\u00f6taistelu k\u00e4ynnistyi Helsingin yliopistossa. Mik\u00e4li neuvottelutulosta ei synny, ty\u00f6nseisaus levi\u00e4\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n pistelakkoina muualle maahan. Poikkeuksellisuudestaan huolimatta lakko on aina kuulunut yliopistolaisia edustavien liittojen ty\u00f6taisteluvalikoimaan. Tieteentekij\u00f6iden liitto eli entinen Assistenttiliitto syntyi vuonna 1967 kohentamaan assistenttien ja amanuenssien palkkausta. Korotusta tavoiteltiin lakolla, joka ei tuolloin kuitenkaan toteutunut.<\/p>\n

\"\"

Vaikka maailman ensimm\u00e4iseksi professorilakoksi mainittu lakkohanke j\u00e4i toteutumatta kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1984, Professoriliitossa siihen oli varauduttu painattamalla materiaalia lakkovahtien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p><\/div>\n

My\u00f6s professorit olivat l\u00e4hell\u00e4 lakkoa vuonna 1984. Nytkin syyn\u00e4 oli heikosti kehittynyt palkkaus, mik\u00e4 oli seurausta vuosia jatkuneesta solidaarisesta palkkapolitiikasta ja korotusten suuntaamisesta alempiin palkkaluokkiin. Lakko peruuntui, sill\u00e4 professorit saivat palkkoihinsa korotuksen, joka tosin j\u00e4i selv\u00e4sti tavoiteltua tasoa pienemm\u00e4ksi. Lakonuhka yhdisti siihen asti hajanaista professorikuntaa, kuten Assistenttiliiton lakonuhka oli tiivist\u00e4nyt assistenttien ja amanuenssien rivej\u00e4. Lakon alla Professoriliitto sai muutamassa kuukaudessa satoja uusia j\u00e4seni\u00e4. Lakko her\u00e4tti julkisuudessa runsaasti kiinnostusta ulkomaita my\u00f6ten. Toteutuessaan professoreiden ty\u00f6taistelu olisi koko yliopistolaitosta koskevana ollut ensimm\u00e4inen laatuaan koko maailmassa.<\/p>\n

Vuonna 2010 voimaan astunut yliopistolaki merkitsi suurta muutosta yliopistoille ja niiden henkil\u00f6st\u00f6lle. Yliopistouudistus oli lain valmisteluun vaikuttaneille liitoille my\u00f6s ty\u00f6markkinakysymys. Virkasuhteista tuli ty\u00f6suhteita, eik\u00e4 palkoista en\u00e4\u00e4 neuvoteltu valtion p\u00f6yd\u00e4ss\u00e4. Totuttuun tapaan palkkojen tasosta v\u00e4\u00e4nnettiin viimeiseen asti. Ty\u00f6nantajan esitt\u00e4miin huononnuksiin liitot vastasivat yhteisesti uhkaamalla lakolla. Tilanteen kiristymist\u00e4 kuvaa, ett\u00e4 lakko peruuntui kev\u00e4ttalvella 2010 vain p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ennen sen sovittua alkua.<\/p>\n

Lakkoilu ja etenk\u00e4\u00e4n sill\u00e4 uhkaaminen ei siis ole yliopistoissa aivan poikkeuksellista. Henkil\u00f6st\u00f6liitot ovat vuosikymmeni\u00e4 rakentaneet omaa ty\u00f6taisteluvalmiuttaan. Onko lakkoase yliopistoilla silti lainkaan tehokas? Lakot eiv\u00e4t pys\u00e4yt\u00e4 ulkomaankauppaa tai heiluta yhteiskuntaa. Yhden p\u00e4iv\u00e4n ty\u00f6nseisaukset koetaan enemm\u00e4n mielenosoituksiksi kuin oikeiksi lakoiksi. Yliopistolaisten lakkovalmiuskaan ei ole itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4. On my\u00f6s esitetty ep\u00e4ilyj\u00e4, ett\u00e4 pistelakot toisivat ty\u00f6nantajille pikemminkin mieluisia palkkas\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 kuin aiheuttaisivat todellista haittaa yliopistojen sulkeutuessa. Kun yrityksess\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4t lopettavat ty\u00f6nteon, ty\u00f6nantaja tuntee sen v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti nahoissaan yrityksen tuottamien tuotteiden tai palveluiden tuoman rahavirran ehtyess\u00e4. Julkisella sektorilla tilanne on monimutkaisempi. Yliopistoissa lakon seurauksista k\u00e4rsiv\u00e4t ensi sijassa opiskelijat. Ty\u00f6taisteluksi kiristynyt tilanne joka tapauksessa osoittaa, ett\u00e4 yliopistolaisilla on mitta t\u00e4ynn\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Mika Kallioinen
\nSuomen historian professori (ma).<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Yliopistolaiset ovat historiallisessa tilanteessa, sill\u00e4 yliopistojen opetushenkil\u00f6kunta on ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa mennyt lakkoon. Ty\u00f6taistelu k\u00e4ynnistyi Helsingin yliopistossa. Mik\u00e4li neuvottelutulosta ei synny, ty\u00f6nseisaus levi\u00e4\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n pistelakkoina muualle maahan. Poikkeuksellisuudestaan huolimatta lakko on aina kuulunut yliopistolaisia edustavien liittojen ty\u00f6taisteluvalikoimaan. Tieteentekij\u00f6iden liitto eli entinen Assistenttiliitto syntyi vuonna 1967 kohentamaan assistenttien ja amanuenssien palkkausta. Korotusta tavoiteltiin lakolla, joka ei tuolloin […]<\/p>\n","protected":false},"author":2120,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69,258,63],"tags":[440,566,569,563],"class_list":{"0":"post-2151","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","6":"category-ajankohtaista","7":"category-ilmiot","8":"category-nakokulmia","9":"tag-historia","10":"tag-lakko","11":"tag-lakkovalmius","12":"tag-yliopistot","13":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2151","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2120"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2151"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2151\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2159,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2151\/revisions\/2159"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2151"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2151"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2151"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}