{"id":2172,"date":"2018-03-16T09:48:04","date_gmt":"2018-03-16T07:48:04","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=2172"},"modified":"2018-03-16T09:50:09","modified_gmt":"2018-03-16T07:50:09","slug":"antagonistien-kuusi-kohtaamista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/antagonistien-kuusi-kohtaamista\/","title":{"rendered":"Antagonistien kuusi kohtaamista"},"content":{"rendered":"

Kirjailija Erkki Vala l\u00e4hetti helmikuussa 1953 Yleisradion ohjelmajohtaja Jussi Koskiluomalle kirjeen, jossa h\u00e4n toteaa:<\/p>\n

\u201cMinun n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan mahdoton p\u00e4\u00e4st\u00e4 mihink\u00e4\u00e4n tuloksiin teatteriosaston p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 (Olavi) Paavolaisen kanssa. H\u00e4nen k\u00e4ytt\u00e4ytymisens\u00e4 minua kohtaan on ollut suoraan sanoen senlaatuista, ett\u00e4 minulla on syyt\u00e4 ep\u00e4ill\u00e4 h\u00e4nen est\u00e4v\u00e4n kuunnelmieni esityksen henkil\u00f6kohtaisista ja poliittisista syist\u00e4. (…) Paavolainen ja min\u00e4 olemme aina olleet ja olemme edelleen antagonisteja kirjallisissa kysymyksiss\u00e4 ja sen vuoksi minulla on syyt\u00e4 olettaa, ett\u00e4 h\u00e4n ei ole oikeudenmukainen kuunnelmiani arvostellessaan.\u201d<\/em><\/p><\/blockquote>\n

Erkki Valalla (1902\u20131991) ja Olavi Paavolaisella (1903\u20131964) oli 1950-luvulle tultaessa takanaan pitk\u00e4 yhteinen historia. Molemmat olivat debytoineet kirjailijoina 1920-luvulla ja olleet Nuoren Voiman Liiton kirjallisen piirin kantavia voimia. My\u00f6hemmin heid\u00e4n tiens\u00e4 kohtasivat viel\u00e4 useaan otteeseen kotimaisen kirjallisuuden ja kulttuuripolitiikan areenoilla. Ja usein my\u00f6s varsin ristiriitaisissa merkeiss\u00e4.<\/p>\n

\"\"

Olavi Paavolainen (oik.) Mika Waltarin 50-vuotisjuhlilla 19.9.1958. (Wikimedia Commons)<\/p><\/div>\n

\"\"

Erkki Vala ty\u00f6skentelem\u00e4ss\u00e4 Yleisradion esitelm\u00e4- ja selostusosaston p\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4 31.9.1946. (Wikimedia Commons)<\/p><\/div>\n

 <\/p>\n

Palataan esimerkiksi loppuvuoteen 1928. Paavolainen kirjoittaa teilaavan arvostelun Pentti Haanp\u00e4\u00e4n novellikokoelmasta Kentt\u00e4 ja kasarmi.<\/em> Arvostelu vaikuttaa osaltaan siihen, ettei Haanp\u00e4\u00e4n teoksia julkaista moneen vuoteen. Vala puolestaan julistaa itsens\u00e4 Haanp\u00e4\u00e4n suojelijaksi ja perustaa my\u00f6hemmin 1930-luvulla oman kustannusliikkeens\u00e4 tukeakseen Haanp\u00e4\u00e4n kirjojen julkaisua.<\/p>\n

Tai helmikuuhun 1930. Akateemisen Karjala-Seuran j\u00e4senet saavuttavat m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvallan Tulenkantajain aikakauslehdess\u00e4<\/em>, joka on maan sen hetken yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 kulttuurijulkaisuista. Vala, lehden perustajaj\u00e4sen ja ensimm\u00e4inen p\u00e4\u00e4toimittaja, syrj\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ja Paavolainen nostetaan h\u00e4nen tilalleen. Lehti ajautuu pian t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen konkurssiin.<\/p>\n

Tai vuoteen 1935. Vala on her\u00e4tt\u00e4nyt Tulenkantajat<\/em> joulukuussa 1932 uudelleen henkiin. AKS-miehet ovat poissa ja lehden avustajakunta koostuu p\u00e4\u00e4asiassa nuorista vasemmistoradikaaleista. Lehti on j\u00e4lleen taloudellisessa ahdingossa ja Vala pyyt\u00e4\u00e4 apua Hella Wuolijoelta. Wuolijoki on periaatteessa my\u00f6t\u00e4mielinen, mutta asettaa ehdon: Valan tulee l\u00e4hte\u00e4 p\u00e4\u00e4toimittajan paikalta ja h\u00e4nen tilalleen asettaa Paavolainen. T\u00e4ll\u00e4 kertaa historia ei toista itse\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

\"\"

Erkki Vala j\u00e4tt\u00e4\u00e4 j\u00e4\u00e4hyv\u00e4iset sisarelleen Katri Valalle Helsingin Marjatanm\u00e4ell\u00e4 28.5.1945. (Helsingin kaupunginmuseo)<\/p><\/div>\n

Tai toukokuuhun 1945. Katri Valan hautajaissaattue saapuu S\u00f6rn\u00e4isten Marjatanm\u00e4elle. Paavolainen, jolla varsinkin 1920-luvulla oli ollut tiivis yhteys Katri Valaan ja h\u00e4nen runouteensa, on p\u00e4\u00e4ssyt suunnittelemaan hautajaissaattueen kulun. Erkki Vala kirjoittaa sisarensa muistokirjaan: \u201dH\u00e4nen \u00e4idillinen vastuuntuntonsa saattoi h\u00e4net usein uhraamaan suunnattomasti voimia ja huolenpitoa sellaisillekin henkil\u00f6ille, jotka eiv\u00e4t olisi sit\u00e4 ansainneet\u201d. Lauri Viljaselle vuosia my\u00f6hemmin l\u00e4hett\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n kirjeess\u00e4 Vala pit\u00e4\u00e4 Paavolaista tunnekylm\u00e4n\u00e4 ihmisen\u00e4, joka ei l\u00f6yd\u00e4 tyydytyst\u00e4 \u201dtavallisesta rakkaudesta\u201d. Vala uskoo Paavolaisen vihaavan h\u00e4nt\u00e4, koska heill\u00e4 on erilainen k\u00e4sitys Katri Valan kirjallisesta merkityksest\u00e4.<\/p>\n

Tai helmikuuhun 1953. Erkki Valan kirje Jussi Koskiluomalle jatkuu:<\/p>\n

\u201dOlen n\u00e4in perusteellisesti selostanut antagonismia Olavi Paavolaisen ja minun v\u00e4lill\u00e4 sen vuoksi, ett\u00e4 tahdon Sinun vakuuttuvan puolueettoman arvostelun v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4 silloin kun minun kuunnelmani ovat kyseess\u00e4. (\u2026) En tee pyynt\u00f6\u00e4ni kirjailijana, joka v\u00e4kisin haluaa saada kuunnelmiansa radioon (\u2026) mutta kansalaisena ja suomalaisena kirjailijana vaadin oikeudenmukaista kohtelua Suomen Yleisradion taholta.\u201d<\/em><\/p><\/blockquote>\n

Ajattelen edellisi\u00e4, vuosikymmenten keskelt\u00e4 enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n mielivaltaisesti rep\u00e4istyj\u00e4 tapauksia, joista puuttuvat Paavolaisen omat puheenvuorot, antagonistien viiten\u00e4 ensimm\u00e4isen\u00e4 kohtaamisena. Kuudes kohtaaminen tapahtuu, jos tapahtuu, siin\u00e4 tutkimuksessa, jossa Valan ja Paavolaisen tiet riste\u00e4v\u00e4t.<\/p>\n

Esimerkiksi 1920- ja -30-luvuilla esiintyneen tulenkantajien kulttuuriliikkeen historiasta ei ole mahdollista kirjoittaa ottamatta sek\u00e4 Valaa ett\u00e4 Paavolaista huomioon. Vala ja Paavolainen pyrkiv\u00e4t molemmat kirjoittamaan muistelmansa tulenkantajien aikakaudesta, mutta kumpikaan ei valmistunut. My\u00f6hemmin kirjallisuushistoria kohotti Paavolaisen johtavaksi tulenkantajaksi ja unohti Valan. \u201dOn vain yksi tulenkantaja \u2013 Olavi Paavolainen\u201d, on juurtunut tulenkantajien historiakuvaan yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n sitke\u00e4sti. Vala puolestaan on l\u00f6ydetty kunnolla vasta t\u00e4m\u00e4n vuosituhannen puolella. Historia on alkanut el\u00e4\u00e4 ja lauseet muuttua. Jo nyt voidaan sanoa: \u201dOn yksi henkil\u00f6, jota ilman tulenkantajien historiaa ei olisi olemassa \u2013 Erkki Vala\u201d. Ja katso: uusi antagonismin kerros on syntynyt.<\/p>\n

Mutta onneksi historiantutkimus tunnetusti pystyy niin halutessaan my\u00f6s pidempiin kuin yhden lauseen mittaisiin tulkintoihin.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Matti Mieskonen
\nKirjoittaja on Suomen historian jatko-opiskelija, joka valmistelee k\u00e4sitehistoriallista v\u00e4it\u00f6skirjaa tulenkantajien kulttuuriliikkeest\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

Kirjallisuutta:
\nKosunen, Janne & Mieskonen, Matti: Tulenkantajat. Historiantutkimus ja maailmansotien v\u00e4lisen ajan kulttuuriliike. Historiallinen Aikakauskirja 3\/2015. Helsinki: Historiallinen Seura, 148\u2013159.
\nKosunen, Janne & Mieskonen, Matti: Unohtunut tulenkantaja Erkki Vala. Tieteess\u00e4 tapahtuu, 4\/2015. Helsinki: Tieteellisten seurain valtuuskunta, 10\u201315.
\nMauriala, Vesa: Uutta aikaa etsima\u0308ssa\u0308. Individualismi, moderni ja kulttuurikritiikki tulenkantajien ela\u0308ma\u0308ssa\u0308 1920- ja 1930-luvuilla. Helsinki: Gaudeamus 2005.
\nRiikonen, H.K.: Nukuin vasta aamuy\u00f6st\u00e4. Olavi Paavolainen 1903\u20131964. Helsinki: Gummerus 2014.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kirjailija Erkki Vala l\u00e4hetti helmikuussa 1953 Yleisradion ohjelmajohtaja Jussi Koskiluomalle kirjeen, jossa h\u00e4n toteaa: \u201cMinun n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan mahdoton p\u00e4\u00e4st\u00e4 mihink\u00e4\u00e4n tuloksiin teatteriosaston p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 (Olavi) Paavolaisen kanssa. H\u00e4nen k\u00e4ytt\u00e4ytymisens\u00e4 minua kohtaan on ollut suoraan sanoen senlaatuista, ett\u00e4 minulla on syyt\u00e4 ep\u00e4ill\u00e4 h\u00e4nen est\u00e4v\u00e4n kuunnelmieni esityksen henkil\u00f6kohtaisista ja poliittisista syist\u00e4. (…) Paavolainen ja min\u00e4 olemme aina olleet […]<\/p>\n","protected":false},"author":2179,"featured_media":2184,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69,63],"tags":[573,576,579],"class_list":{"0":"post-2172","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ajankohtaista","8":"category-nakokulmia","9":"tag-kirjailijaryhmat","10":"tag-kirjallinen-kulttuuri","11":"tag-kulttuuripolitiikka","12":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2172","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2179"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2172"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2172\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2190,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2172\/revisions\/2190"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2184"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2172"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2172"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2172"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}