{"id":2200,"date":"2018-04-10T13:49:49","date_gmt":"2018-04-10T10:49:49","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=2200"},"modified":"2018-04-10T13:52:40","modified_gmt":"2018-04-10T10:52:40","slug":"f-e-sillanpaan-romaani-hurskas-kurjuus-ja-hameenkyron-lahdeaineistojen-todellisuus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/f-e-sillanpaan-romaani-hurskas-kurjuus-ja-hameenkyron-lahdeaineistojen-todellisuus\/","title":{"rendered":"F. E. Sillanp\u00e4\u00e4n Hurskas kurjuus ja H\u00e4meenkyr\u00f6n l\u00e4hdeaineistojen todellisuus"},"content":{"rendered":"
\"\"

F. E. Sillanp\u00e4\u00e4 1920-luvulla (Museovirasto)<\/p><\/div>\n

Kirjailija Frans Emil Sillanp\u00e4\u00e4 julkaisi 1919 romaanin Hurskas kurjuus<\/em>, jossa h\u00e4n kuvaili 1857 syntyneen ja 1918 punakaartilaisena teloitetun Toivolan Jussin el\u00e4m\u00e4nvaiheita. P\u00e4\u00e4henkil\u00f6 on fiktiivinen, mutta h\u00e4nen kotipit\u00e4j\u00e4st\u00e4\u00e4n on helposti tunnistettavissa Sillanp\u00e4\u00e4n kotipit\u00e4j\u00e4n H\u00e4meenkyr\u00f6n paikkoja, paikannimi\u00e4 ja henkil\u00f6it\u00e4kin.<\/p>\n

Toivolan Jussi eli Johan Abraham Benjamininpoika syntyy syyskuussa 1857 Benjamin Nikkil\u00e4n ja h\u00e4nen kolmannen vaimonsa Maija Ollilan ainoana yhteisen\u00e4 lapsena. Nikkil\u00e4 ja Ollila ovat taloja Sillanp\u00e4\u00e4n kotikyl\u00e4ss\u00e4 Kierikkalassa, jossa on my\u00f6s lasten leikkipaikaksi romaanissa kuvailtu Sikom\u00e4ki ja josta romaanissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n nime\u00e4 Harjakangas. Sen sijaan kyl\u00e4n talona mainittua Husaria ei Kierikkalassa eik\u00e4 koko pit\u00e4j\u00e4ss\u00e4k\u00e4\u00e4n ole ollut.<\/p>\n

Nikkil\u00e4n Penjami kuvataan vahvasti viinaan menev\u00e4ksi mieheksi, jonka talo on velkaantunut ja joka on ilment\u00e4nyt is\u00e4nt\u00e4valtaansa antamalla kullekin vaimolleen keppi\u00e4. Velkaantunut h\u00e4n on l\u00e4hinn\u00e4 Ollilan uudelle is\u00e4nn\u00e4lle, joka on kotoisin Kokem\u00e4elt\u00e4. H\u00e4meenkyr\u00f6n rippikirjojen mukaan Kierikkalassa ei 1850-luvulla ollut yht\u00e4\u00e4n Kokem\u00e4ell\u00e4 syntynytt\u00e4 henkil\u00f6\u00e4, joten t\u00e4lt\u00e4 osin kyseess\u00e4 on fiktio.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Nikkil\u00e4n ja sen v\u00e4en lopulliseksi kohtaloksi koituvat n\u00e4lk\u00e4vuodet 1866\u20131868. Vuosi 1866 tuo pit\u00e4j\u00e4\u00e4n Pohjanmaalta ensimm\u00e4iset kerj\u00e4l\u00e4iset ja heid\u00e4n mukanaan kulkutauteja. Vuoden 1867 suuret katovahingot pakottavat Nikkil\u00e4n Penjamin luovuttamaan talonsa kiinnekirjan Ollilan varakkaalle is\u00e4nn\u00e4lle, joka hakee 2600 markan saatavansa ulos l\u00e4\u00e4ninkansliassa pidetyn pakkohuutokaupan avulla ja huutaa Nikkil\u00e4n itselleen. Nikkil\u00e4n Penjami kuolee viel\u00e4 kotonaan kuumetautiin, mutta Maija ja Jussi l\u00e4htev\u00e4t kerj\u00e4l\u00e4isin\u00e4 Kokem\u00e4elle etsim\u00e4\u00e4n turvaa siell\u00e4 asuvista varakkaista sukulaisista. Pian sukulaistaloon p\u00e4\u00e4sty\u00e4\u00e4n Maijakin kuolee kulkutautiin.<\/p>\n

H\u00e4meenkyr\u00f6ss\u00e4 kuoli 1867\u20131868 alun toista tuhatta henke\u00e4 erilaisiin kulkutauteihin, ja kaikkiaan 18 taloa joutui vuosina 1867\u20131870 pakkohuutokauppaan. Kierikkalassa joutui pakkohuutokauppaan ainoastaan Jutilan talo. Sen is\u00e4nt\u00e4 Kaarle Kustaa Aadolf Kustaanpoika, joka 1870-luvulla otti sukunimen Kataisto, oli syntynyt H\u00e4meenkyr\u00f6ss\u00e4 27.4.1840 ja h\u00e4nen puolisonsa Eufrosyne Kristianintyt\u00e4r Mouhij\u00e4rvell\u00e4 20.11.1846. Avioliitosta syntyi 8 lasta vuosina 1865\u20131890.<\/p>\n

Menetetty\u00e4\u00e4n tilansa he asuivat ensin renkiperheen\u00e4 ja sitten itsellisin\u00e4 Vanajan kyl\u00e4ss\u00e4 Kaupin talon maalla ja olivat elossa viel\u00e4 1911, jolloin H\u00e4meenkyr\u00f6n viimeinen internetiss\u00e4 oleva rippikirja p\u00e4\u00e4ttyy. Muistakaan H\u00e4meenkyr\u00f6n talollisperheist\u00e4, jotka menettiv\u00e4t tilansa pakkohuutokaupoissa 1860-luvun lopulla, ei ole l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 varsinaisia vastineita Hurskaassa kurjuudessa kuvatulle Nikkil\u00e4n perheelle.<\/p>\n

Toivolan Jussi, joka on ottanut itselleen sukunimen p\u00e4\u00e4sty\u00e4\u00e4n mets\u00e4t\u00f6ihin, p\u00e4\u00e4tyy monien vaiheiden kautta takaisin kotipit\u00e4j\u00e4\u00e4ns\u00e4, menee siell\u00e4 naimisiin toisen miehen lasta odottavan piian kanssa ja p\u00e4\u00e4see torppariksi Yrj\u00f6l\u00e4n tilaan kuuluvaan huonokuntoiseen Kr\u00e4ps\u00e4l\u00e4n torppaan. Kyl\u00e4\u00e4 ei mainita, mutta Kr\u00e4ps\u00e4l\u00e4-niminen torppa kuului alun perin Muotialan kyl\u00e4ss\u00e4 olevaan Koonin ja vuodesta 1896 l\u00e4htien M\u00e4kel\u00e4n tilaan ja itsen\u00e4istyi siit\u00e4 1922. Tampereelle muuttanut perheen vanhin poika tutustuttaa Jussin Kansan Lehteen ja ty\u00f6v\u00e4enaatteeseen, josta Jussi eli Juha toivoo pelastusta k\u00f6yhiin oloihinsa ja jota h\u00e4n saarnaa kaikille, jotka joutuvat sit\u00e4 kuuntelemaan.<\/p>\n

\"\"

Lakkolaisia H\u00e4meenkyr\u00f6n ty\u00f6v\u00e4entalon edess\u00e4 1909 (Ty\u00f6v\u00e4en museo)<\/p><\/div>\n

Punakaartin tultua perustetuksi syksyll\u00e4 1917 Toivolan Juha liittyy siihen, ja sis\u00e4llissodan alettua 1918 h\u00e4n toimii komppaniansa esikunnan antamissa teht\u00e4viss\u00e4, suorittaa pakko-ottoja talollisten luona ym. Komppanian esikunta on sijoittunut l\u00e4hell\u00e4 h\u00e4nen syntym\u00e4kyl\u00e4\u00e4ns\u00e4 sijaitsevaan Rinnen taloon; sen todellinen esikuva oli IV komppanian esikunta Kaarlo Linnen talossa. Miehille jaetuista kiv\u00e4\u00e4reist\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n luettelot, joihin on merkitty kiv\u00e4\u00e4rin saaja ja kiv\u00e4\u00e4rin numero.<\/p>\n

Punaisten p\u00e4\u00e4puolustusasema pohjoisesta p\u00e4in hy\u00f6kk\u00e4\u00e4vi\u00e4 valkoisia vastaan sijaitsi Kyr\u00f6skoskella, josta romaanissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n nime\u00e4 Kuuskoski. Maarianp\u00e4iv\u00e4n \u201dpakoy\u00f6n\u00e4\u201d 23.3. rintama murtui, ja punaiset pakenivat j\u00e4\u00e4tiet\u00e4 pitkin valkoisten tielt\u00e4 etel\u00e4\u00e4 kohti. Toivolan Jussi m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4\u00e4n kiv\u00e4\u00e4reineen vartioimaan matkan varrella asuvaa \u201dPaitulan herraa\u201d. Herran ja h\u00e4nen kohtalonsa todellinen esikuva oli Laitilan virkatalon vuokraaja Eero Koskimies. Pakomatkallaan vieraspaikkakuntalaiset punaiset murhaavat h\u00e4net ja j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t ruumiin makaamaan j\u00e4rvenj\u00e4\u00e4lle.<\/p>\n

Jussi n\u00e4kee tapahtuman, j\u00e4tt\u00e4\u00e4 kiv\u00e4\u00e4rins\u00e4 ruumiin viereen ja pakenee kotiinsa. Sielt\u00e4 valkoiset l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t h\u00e4net jo seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, koska ovat saaneet haltuunsa punaisten kiv\u00e4\u00e4riluettelot ja p\u00e4\u00e4telleet Jussin murhaajaksi. Muuan j\u00e4\u00e4k\u00e4ri teloittaa h\u00e4net ja 8 muuta punakaartilaista H\u00e4meenkyr\u00f6n hautausmaalla, jossa ammuttavia varten on kaivettu suuri joukkohauta. Jussi laskeutuu makuulle ruumiskasan p\u00e4\u00e4lle, mutta j\u00e4\u00e4k\u00e4ri komentaa h\u00e4net pystyyn ja ampuu sitten.<\/p>\n

F. E. Sillanp\u00e4\u00e4, joka oli liittynyt H\u00e4meenkyr\u00f6n suojeluskuntaan, kuuli j\u00e4\u00e4k\u00e4rin kertovan \u201dhauskana juttuna\u201d t\u00e4t\u00e4 teloitukseen liittyv\u00e4\u00e4 tapausta, ja sis\u00e4llytti sen Hurskaan kurjuuden k\u00e4sikirjoitukseen. Kustantaja katsoi kuitenkin sen loukkaavan liiaksi j\u00e4\u00e4k\u00e4rien kunniaa, mink\u00e4 vuoksi se j\u00e4tettiin pois.<\/p>\n

T\u00e4lt\u00e4 osin ei siis ole kysymys fiktiosta, mutta Kansallisarkiston Sotasurmat-tiedoston mukaan H\u00e4meenkyr\u00f6ss\u00e4 teloitettiin 24.\u201325.3. yhteens\u00e4 vain viisi punaista. Teloittajana toiminut j\u00e4\u00e4k\u00e4ri oli mahdollisesti er\u00e4s H\u00e4meenkyr\u00f6n suojeluskuntalaisten joukkueenjohtajaksi m\u00e4\u00e4r\u00e4tty mies. J\u00e4\u00e4k\u00e4rin suorittama vanhan miehen teloitus tapahtui ilmeisesti my\u00f6hemmin, eik\u00e4 teloitettua ole tunnistettu Kansallisarkiston Suomen Sotasurmat 1914\u20131922<\/a> -tiedostosta eik\u00e4 muistakaan l\u00e4hteist\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Terhi Nallinmaa-Luoto
\nKirjoittaja on Suomen historian jatko-opiskelija, joka valmistelee v\u00e4it\u00f6skirjaa ty\u00f6nimell\u00e4 \u201dTalollisista tilattomiksi. Sosiaalisia romahduksia ja niiden seurauksia 1860-luvun Pirkanmaalla\u201d, tutkimusalueina H\u00e4meenkyr\u00f6n ja L\u00e4ngelm\u00e4en kunnat.<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

Kirjallisuutta:<\/p>\n

Nallinmaa-Luoto, Terhi 1990: H\u00e4meenkyr\u00f6n historia II vuodesta 1722 vuoteen 1865. Julk. H\u00e4meenkyr\u00f6n kunta ja H\u00e4meenkyr\u00f6n seurakunta.
\nNallinmaa-Luoto, Terhi – Agge, Marja 2003:\u00a0 H\u00e4meenkyr\u00f6n historia III vuodesta 1866 vuoteen 2000. Julk. H\u00e4meenkyr\u00f6n kunta ja H\u00e4meenkyr\u00f6n seurakunta.
\nRajala, Panu 1983: F.E. Sillanp\u00e4\u00e4 vuosina 1888-1923. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 397.
\nSillanp\u00e4\u00e4, F.E. 1958: Hurskas kurjuus. P\u00e4\u00e4ttynyt suomalainen el\u00e4m\u00e4kerta. Teoksessa F.E. Sillanp\u00e4\u00e4: Valitut teokset. Viides painos. Kustannusosakeyhti\u00f6 Otava. Helsinki.<\/p>\n

 <\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kirjailija Frans Emil Sillanp\u00e4\u00e4 julkaisi 1919 romaanin Hurskas kurjuus, jossa h\u00e4n kuvaili 1857 syntyneen ja 1918 punakaartilaisena teloitetun Toivolan Jussin el\u00e4m\u00e4nvaiheita. P\u00e4\u00e4henkil\u00f6 on fiktiivinen, mutta h\u00e4nen kotipit\u00e4j\u00e4st\u00e4\u00e4n on helposti tunnistettavissa Sillanp\u00e4\u00e4n kotipit\u00e4j\u00e4n H\u00e4meenkyr\u00f6n paikkoja, paikannimi\u00e4 ja henkil\u00f6it\u00e4kin. Toivolan Jussi eli Johan Abraham Benjamininpoika syntyy syyskuussa 1857 Benjamin Nikkil\u00e4n ja h\u00e4nen kolmannen vaimonsa Maija Ollilan ainoana […]<\/p>\n","protected":false},"author":5696,"featured_media":2206,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69,388],"tags":[586,583,589,18],"class_list":{"0":"post-2200","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ajankohtaista","8":"category-tutkimusaineistot","9":"tag-586","10":"tag-kirjallisuus","11":"tag-sisallissota","12":"tag-suomen-historia","13":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2200","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5696"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2200"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2200\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2224,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2200\/revisions\/2224"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2206"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2200"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2200"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2200"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}