{"id":2249,"date":"2018-04-30T10:50:29","date_gmt":"2018-04-30T07:50:29","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=2249"},"modified":"2018-04-30T11:12:51","modified_gmt":"2018-04-30T08:12:51","slug":"vapun-juhlintaa-1800-luvun-suomessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/vapun-juhlintaa-1800-luvun-suomessa\/","title":{"rendered":"Vapun juhlintaa 1800-luvun Suomessa"},"content":{"rendered":"

Kustaa Vilkunan Vuotuinen ajantieto<\/em> kertoo, ett\u00e4 vappua on juhlittu jo keskiajalla 700-luvulla el\u00e4neen abbedissa Valburgin pyhimykseksi julistamisen p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Vappuun liittyi monia maanviljelykseen ja satokauteen liittyvi\u00e4 sanontoja ja uskomuksia. Vappuna oli tapana laskea karja ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa laitumelle pitk\u00e4n talven j\u00e4lkeen. Vappuna my\u00f6s ihmiset siirtyiv\u00e4t nauttimaan ulkoilmasta, mik\u00e4 heijastui my\u00f6hemmin opiskelijoiden vapunviettoon. Vapunvieton tavat olivat tuolloin hyvin samantapaisia Suomessa ja Ruotsissa.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

1800-luvun alun vapunjuhlinnasta l\u00f6ytyy sanomalehdist\u00e4 mainintoja, kun hakusanaksi sanojen \u201dvappu\u201d tai \u201dvalborg\u201d sijaan vaihtaa \u201df\u00f6rsta maj\u201d. Yksi varhaisimmista maininnoista l\u00f6ytyy vuodelta 1831, jolloin 23.4.1831 p\u00e4iv\u00e4tty \u00c5bo Underr\u00e4ttelser<\/em> tiesi kertoa, ett\u00e4 Surutoin-puutarhassa \u2013 s\u00e4\u00e4n niin salliessa \u2013 on toukokuun ensimm\u00e4isen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kuultavissa musiikkia. Surutoin oli Suomen ensimm\u00e4inen huvipuisto, joka sijaitsi alueella, jota nyky\u00e4\u00e4n rajaavat Kaskenkatu, Sirkkalankatu ja Vartiovuorenkatu.<\/p>\n

\"\"

TYYn hallituksen puheenjohtaja Rauli Elenius pit\u00e4\u00e4 vappupuhetta 2011<\/p><\/div>\n

Suomessa opiskelijoiden vappu syntyi 1800-luvun ensimm\u00e4isin\u00e4 vuosikymmenin\u00e4 silloisessa maamme ainoassa yliopistokaupungissa Turussa. Opiskelijat veiv\u00e4t vapunvieton mukanaan Helsinkiin, kun yliopisto siirtyi sinne. Siell\u00e4 opiskelijat juhlivat vappua luonnon helmassa S\u00f6rn\u00e4isiss\u00e4, kaukana kaupungin keskustasta. Sanomalehdist\u00e4 ensimm\u00e4isi\u00e4 mainintoja opiskelijavapusta l\u00f6ytyy Helsingfors Tidningar<\/em> -lehdest\u00e4 6.5.1843. Tuolloin opiskelijat olivat lehtiuutisoinnin mukaan kokoontuneet viett\u00e4m\u00e4\u00e4n vappua (f\u00f6rsta Maj<\/em>) Kaisaniemeen, jossa he lauloivat \u201dkev\u00e4tlauluja\u201d (w\u00e5rs\u00e5nger<\/em>) ja soittivat sotilasmusiikkia.<\/p>\n

Noihin aikoihin opiskelijoiden kev\u00e4inen juhlinta siirtyi Floran p\u00e4iv\u00e4\u00e4n 13.5., kun vuonna 1840 kyseinen p\u00e4iv\u00e4 nimitettiin virallisesti ylioppilaiden juhlap\u00e4iv\u00e4ksi. Vuonna 1848 opiskelijat j\u00e4rjestiv\u00e4t Floran p\u00e4iv\u00e4n juhlat Kumt\u00e4hden kent\u00e4ll\u00e4 Toukolassa, jossa kuultiin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa Maamme-laulu.<\/p>\n

\"\"

Mieskuoro Laulun yst\u00e4v\u00e4t Turun yliopiston p\u00e4\u00e4rakennuksen portailla vappuna 1927 (Turun yliopiston mediapankki)<\/p><\/div>\n

Euroopassa ty\u00f6l\u00e4isv\u00e4est\u00f6 omaksui vapun juhlinnan vuonna 1889 vietetyn Kansainv\u00e4lisen ty\u00f6v\u00e4enkongressin my\u00f6t\u00e4. Vapusta tuli ty\u00f6v\u00e4est\u00f6n yleinen mielenosoitusp\u00e4iv\u00e4. Samoihin aikoihin opiskelijat alkoivat j\u00e4lleen juhlia kev\u00e4tt\u00e4 vapun tienoilla. Vuonna 1895 Keski-Suomi<\/em> lehti ilmoitti paikallisen ty\u00f6v\u00e4enyhdistyksen torvisoittokunnan soittavan esiintyv\u00e4n vapunp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 eri puolilla Jyv\u00e4skyl\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4 ilmoitus on ensimm\u00e4isi\u00e4 sanomalehdiss\u00e4 ty\u00f6v\u00e4est\u00f6n vapunviettoon liittyvist\u00e4 maininnoista, joita voi saada esille selaamalla Historiallista sanomalehtikirjastoa<\/em> ja tekem\u00e4ll\u00e4 erilaisia vappuun liittyvi\u00e4 hakuja. Juhlinnan muodot niin opiskelijoilla kuin ty\u00f6v\u00e4est\u00f6ll\u00e4 olivat hyvin samankaltaisia. Vappua ja kev\u00e4tt\u00e4 juhlistettiin ulkoilmasta nauttimalla, leikkien, musisoiden, simaa ja punssia nauttien.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

\u201dWiikon p\u00e4\u00e4st\u00e4 siis on Wapun p\u00e4iw\u00e4, kyll\u00e4 sitte, jos ilma muuten on sopiwa, kelpaa hewoisella ratsastaa, kedolla leikki\u00e4 laskea ja simaa juoda. \u2013nt-\u201d <\/em>Sanomia Turusta 23.4.1869<\/p>\n

 <\/p>\n

Hauskaa vappua!<\/strong><\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Ulla Ij\u00e4s
\nKirjoittaja toimii Suomen historian yliopisto-opettajana<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

Kirjallisuutta:<\/strong><\/p>\n

Historiallinen sanomalehtikirjasto. https:\/\/digi.kansalliskirjasto.fi\/etusivu<\/a> (luettu 25.4.2018)<\/p>\n

Valborgsm\u00e4ssoafton. Nordiska museet. https:\/\/www.nordiskamuseet.se\/aretsdagar\/valborgsmassoafton<\/a> (luettu 25.4.2018)<\/p>\n

Minna Saarelma-Paukkala, Flooran p\u00e4iv\u00e4 \u2013 ylioppilaiden kev\u00e4inen juhlap\u00e4iv\u00e4. Asiasta almanakkaan<\/em> -blogi. Helsingin yliopiston kalenteripalvelut Oy. https:\/\/almanakka.helsinki.fi<\/a> (luettu 25.4.2018)<\/p>\n

Turun vanhimmat puistot<\/em>. Turun kaupunki 2011. https:\/\/www.turku.fi\/sites\/default\/files\/atoms\/files\/\/turun_vanhimmat_puistot.pdf<\/a> (luettu 25.4.2018)<\/p>\n

Kustaa Vilkuna, Vuotuinen ajantieto<\/em>. Otava: Helsinki 1984.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kustaa Vilkunan Vuotuinen ajantieto kertoo, ett\u00e4 vappua on juhlittu jo keskiajalla 700-luvulla el\u00e4neen abbedissa Valburgin pyhimykseksi julistamisen p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Vappuun liittyi monia maanviljelykseen ja satokauteen liittyvi\u00e4 sanontoja ja uskomuksia. Vappuna oli tapana laskea karja ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa laitumelle pitk\u00e4n talven j\u00e4lkeen. Vappuna my\u00f6s ihmiset siirtyiv\u00e4t nauttimaan ulkoilmasta, mik\u00e4 heijastui my\u00f6hemmin opiskelijoiden vapunviettoon. Vapunvieton tavat olivat tuolloin hyvin […]<\/p>\n","protected":false},"author":4007,"featured_media":2263,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69],"tags":[458,597,594,591],"class_list":{"0":"post-2249","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ajankohtaista","8":"tag-1800-luku","9":"tag-sanomalehdet","10":"tag-sima","11":"tag-vappu","12":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2249","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4007"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2249"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2249\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2265,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2249\/revisions\/2265"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2263"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2249"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2249"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2249"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}