{"id":2298,"date":"2018-05-18T09:19:57","date_gmt":"2018-05-18T06:19:57","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=2298"},"modified":"2018-05-18T09:19:57","modified_gmt":"2018-05-18T06:19:57","slug":"mieskin-on-ihminen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/mieskin-on-ihminen\/","title":{"rendered":"Mieskin on ihminen"},"content":{"rendered":"

Nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 keskusteluaiheiksi ovat nousseet niin miesten asevelvollisuus, miesten syrj\u00e4ytyminen, isyysvapaan lyhyys kuin poikien huonompi koulumenestys. Aihe ei ole kuitenkaan niin uusi, kuin siit\u00e4 ajatellaan. Keskustelu samasta aiheesta viidenkymmenen vuoden takaa on j\u00e4\u00e4nyt unholaan. Tutkin kandidaatin tutkielmassani 1960-luvulla toiminutta Yhdistys 9 nimist\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6\u00e4. Keskityin yhdistyksen toiminnassa juuri sen miesten tasa-arvoa ajavaan toimintaan.<\/p>\n

Keskustelu sukupuolirooleista ja tasa-arvoasioista rantautui Pohjoismaihin jo 1950-luvulla, mutta Suomessa siit\u00e4 alettiin puhua vasta 1960-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4. T\u00e4m\u00e4n keskustelun innostamana perustettiin Suomessa vuonna 1965 ep\u00e4virallinen Ryhm\u00e4 9 ja vuonna 1966 virallinen Yhdistys 9. Yhdistys oli ensimm\u00e4inen suomalainen j\u00e4rjest\u00f6, joka kiinnitti huomiota sek\u00e4 naisten ett\u00e4 miesten sukupuolirooleihin. Se kiinnitti huomiota perinteiseen miehen rooliin ja kyseenalaisti sen.<\/p>\n

\"\"

Mieskin on ihminen -julkilausuma l\u00f6ytyy Kansan Arkistosta. Kuva: Tanja Laimi<\/em><\/p><\/div>\n

Vaikka yhdistys perustettiin jo 1966, nousi keskustelu miesten tasa-arvosta esille suurelle yleis\u00f6lle vasta vuonna 1968. T\u00e4ll\u00f6in julkaistiin yhdistyksen kirjoittama julkilausuma Mieskin on ihminen. <\/em>Julkilausumaa levitettiin laajalle ja siit\u00e4 luettiin jopa p\u00e4tk\u00e4 Ylen my\u00f6h\u00e4isuutisissa. Julkilausumassa Yhdistys 9 kritisoi miesten stereotyyppisi\u00e4 sukupuolirooleja: miehen pit\u00e4\u00e4 olla rohkea, menestynyt, kilpailuhenkinen, fyysisesti vahva ja el\u00e4tt\u00e4\u00e4 perhe. Miesten ongelmiksi esitettiin lyhyempi odotettu elinik\u00e4, alkoholismi ja suuret itsemurhaluvut. Julkilausumassa suurinta kohua her\u00e4tti ehdotus kolmen kuukauden isyyslomasta. N\u00e4in sek\u00e4 \u00e4iti ett\u00e4 is\u00e4 saisivat kummatkin kolme kuukautta lomaa.<\/p>\n

Julkilausuma sai osakseen paljon huomiota, ja sit\u00e4 sek\u00e4 kehuttiin ett\u00e4 kritisoitiin. Ehdotuksesta saatiin my\u00f6s paljon pilaa aikaiseksi. Yhdistykselt\u00e4 kysyttiin muun muassa sit\u00e4, miten is\u00e4 imett\u00e4\u00e4, ja saako h\u00e4n isyyslomaa kaikista lapsistaan, siis muistakin kuin vain aviopuolison synnytt\u00e4mist\u00e4. Yhdistyksess\u00e4 toimineita miehi\u00e4 syytettiin sukupuolisesti heikoiksi ja heid\u00e4n sanottiin julistavan sukupuolettomuutta.<\/p>\n

\"\"

Kuva: Wikimedia Commons<\/em><\/p><\/div>\n

Ty\u00f6 ei ollut pilkasta huolimatta turhaa. Isyyslomaehdotus oli vuonna 1968 eduskunnan sosiaalivaliokunnan harkinnassa. T\u00e4st\u00e4 huolimatta ensimm\u00e4inen vanhempainvapaa, jonka vanhemmat saivat jakaa kesken\u00e4\u00e4n, tuli vasta vuonna 1978. Varsinainen isyysvapaa vahvistettiin vasta vuonna 1985. Julkilausuman j\u00e4lkeen kesti siis kaksitoista vuotta ennen kuin p\u00e4\u00e4stiin asiaan. Yhdistys 9 oli kuitenkin nostanut ajatuksen esille. Yhdistys lakkautettiin vuonna 1970, mutta monet sen j\u00e4senist\u00e4 jatkoivat t\u00e4rkeiss\u00e4 rooleissa esimerkiksi uudessa vuonna 1972 perustetussa Tasa-arvoasian neuvottelukunnassa, jonka alaisuuteen saatiin my\u00f6hemmin oma miesjaosto. Ty\u00f6 ei siis loppunut yhdistyksen my\u00f6t\u00e4. Julkilausuman stereotyyppiset ajatukset miehist\u00e4 eiv\u00e4t ole historiaa. Ty\u00f6 jatkuu edelleen.<\/p>\n

\"\"

Kuva: Tanja Laimi<\/em><\/p><\/div>\n

 <\/p>\n

Tanja Laimi, hum. kand.<\/p>\n

Kirjoittaja on Suomen historian perustutkinto-opiskelija, joka ty\u00f6skentelee kes\u00e4ll\u00e4 2018 oppiaineen harjoittelijana.<\/em><\/p>\n

\u00a0<\/em><\/p>\n

Yhdistys 9:n arkisto, Kansan Arkisto, Helsinki<\/p>\n

Mickwitz, Margaretha: Yhdistys 9 ja sukupuoliroolikeskustelu. Roolien murtajat \u2013 tasa-arvokeskustelua 1960-luvulta 2000-luvulle.<\/em> Toim. Margaretha Mickwitz, Agneta von Essen, Elisabeth Nordgren. Gaudeamus Helsinki University Press, Helsinki, 2008, 25-56.<\/p>\n

Lindfors, Jukka & Sommar, Heidi: Naisasiaj\u00e4rjest\u00f6 Yhdistys 9<\/em><\/a>. Verkkosivu, julkaistu 8.9.2006, p\u00e4ivitetty 20.9.2012, haettu 6.1.2016.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 keskusteluaiheiksi ovat nousseet niin miesten asevelvollisuus, miesten syrj\u00e4ytyminen, isyysvapaan lyhyys kuin poikien huonompi koulumenestys. Aihe ei ole kuitenkaan niin uusi, kuin siit\u00e4 ajatellaan. Keskustelu samasta aiheesta viidenkymmenen vuoden takaa on j\u00e4\u00e4nyt unholaan. Tutkin kandidaatin tutkielmassani 1960-luvulla toiminutta Yhdistys 9 nimist\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6\u00e4. Keskityin yhdistyksen toiminnassa juuri sen miesten tasa-arvoa ajavaan toimintaan. Keskustelu sukupuolirooleista ja tasa-arvoasioista […]<\/p>\n","protected":false},"author":4723,"featured_media":2307,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69,63],"tags":[607,604,601],"class_list":{"0":"post-2298","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ajankohtaista","8":"category-nakokulmia","9":"tag-sukupuoliroolit","10":"tag-tasa-arvo","11":"tag-yhdistys-9","12":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2298","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4723"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2298"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2298\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2316,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2298\/revisions\/2316"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2307"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2298"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2298"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2298"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}