{"id":2350,"date":"2018-06-20T10:53:23","date_gmt":"2018-06-20T07:53:23","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=2350"},"modified":"2018-06-21T09:00:44","modified_gmt":"2018-06-21T06:00:44","slug":"juhannuksen-taikaa-uskomuksia-perinteita-ja-historiaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/juhannuksen-taikaa-uskomuksia-perinteita-ja-historiaa\/","title":{"rendered":"Juhannuksen taikaa – uskomuksia, perinteit\u00e4 ja historiaa"},"content":{"rendered":"

Juhannus on jo muutaman p\u00e4iv\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00e4. Grilliruuat ja saunajuomat on ehk\u00e4 jo ostettu ja viimeiset ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4t tuntuvat pitkilt\u00e4. Kaiho pois kaupungista m\u00f6kille ja maaseudulle on suuri. Nykyp\u00e4iv\u00e4inen juhannus johon kuuluu juopuminen ja meluaminen, ei ole uusi juttu. \u00c4\u00e4nek\u00e4s hauskanpito on kuulunut juhannuksen viettoon jo pitk\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 sen on uskottu tuottavan onnea ja karkottavan pahoja henki\u00e4. Er\u00e4\u00e4n uskomuksen mukaan mit\u00e4 enemm\u00e4n juhannuksena juopoteltiin, sit\u00e4 parempi tuli kes\u00e4n sadosta.<\/p>\n

\"\"

Kuva: Vanhat merkkip\u00e4iv\u00e4t, toim. Jouko Hautala (2017).<\/p><\/div>\n

Juhannus ei kuitenkaan ole ollut pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n remuamista. Monenlaiset juhannustaiat ovat tunnettuja edelleen. Taikoja tehd\u00e4\u00e4n usein naimaonnen ja hyv\u00e4n tulevaisuuden varmistamiseksi. Monet juhannustaioista tehtiin alasti. Tamperelaisen juhannustaian mukaan, jos juhannusy\u00f6n\u00e4 lakaisi alastomana selk\u00e4 edell\u00e4 kulkien tien rappusilta portille ja k\u00e4\u00e4ntyi toisinp\u00e4in, portilla n\u00e4ki tulevan sulhasensa. Naimaonnesta saatettiin akaalaisen uskomuksen mukaan my\u00f6s kysy\u00e4 sialta. Jos sika r\u00f6h\u00e4hti vastaukseksi, kysyj\u00e4 p\u00e4\u00e4si naimisiin, mutta jos se oli hiljaa, naimisiinmeno ei onnistunut sin\u00e4 vuonna.<\/p>\n

Sato-onnea ker\u00e4ttiin itselle esimerkiksi kankaanp\u00e4\u00e4laisen uskomuksen mukaan vet\u00e4m\u00e4ll\u00e4 juhannusy\u00f6n\u00e4 lakanaa per\u00e4ss\u00e4\u00e4n jonkun pellolla. Kun v\u00e4\u00e4nsi kasteesta kastuneen lakanan omalle pellolleen, mukana tuli kaikki se sato pellolta, jolla oli kulkenut.<\/p>\n

\"\"

Kuva: Vanhat merkkip\u00e4iv\u00e4t -kirja, toim. Jouko Hautala (2017).<\/p><\/div>\n

Juhannuksen perinteisiin kuuluvat my\u00f6s esimerkiksi saunavihdat ja koivujen kanssa rakennusten koristelu. N\u00e4ill\u00e4kin tavoilla on pitk\u00e4 historia. Vanhan tavan mukaan talot pit\u00e4isi koristella sek\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4 ett\u00e4 ulkoa koivunoksilla. Juhannussaunassa kylvet\u00e4\u00e4n uudella vihdalla. Kukkivia syreenej\u00e4, kieloja ja muita kukkia ker\u00e4ttiin kodin kaunistukseksi. Jopa lehmi\u00e4 on voitu koristella. Koristeiden on katsottu taanneen karjaonnen ja maidonsaannin.<\/p>\n

Aikaisemmin virallinen juhannusp\u00e4iv\u00e4 on aina ollut kes\u00e4kuun 24.p\u00e4iv\u00e4. Viimeksi juhannusta on vietetty t\u00e4ll\u00e4 paikalla vuonna 1954. Se siirrettiin kes\u00e4kuun 19. ja 26. p\u00e4iv\u00e4n v\u00e4liin sattuvaksi lauantaiksi ty\u00f6markkinaj\u00e4rjest\u00f6jen aloitteesta. T\u00e4ll\u00f6in teollisuuden prosessit eiv\u00e4t olleet yht\u00e4 joustavia kuin nyt, eik\u00e4 kuusip\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 ty\u00f6viikkoa haluttu katkaista. En\u00e4\u00e4 n\u00e4m\u00e4 asiat eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 h\u00e4iritse, mutta juhannuksen ajankohta on pysynyt silti samana.<\/p>\n

Juhannuksella on my\u00f6s hyvin suomalaiskansallinen merkitys. Juhannusp\u00e4iv\u00e4 on Suomen lipun p\u00e4iv\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in lippua saa pit\u00e4\u00e4 salossa koko juhannusy\u00f6n. P\u00e4iv\u00e4n merkitys juontaa juurensa 1920-luvulle, jolloin haluttiin kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota kansallislipun k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja suunnitella liputusp\u00e4ivi\u00e4. Suomen lipun juhlap\u00e4iv\u00e4\u00e4n kysyttiin sen ajan julkkiksilta ehdotuksia. Liputusp\u00e4iv\u00e4 ei saanut olla poliittisesti v\u00e4rittynyt. Kirjailija Maila Talvion ehdotus juhannusp\u00e4iv\u00e4st\u00e4 Suomen lipun p\u00e4iv\u00e4ksi voitti. Juhannuksesta tuli virallinen liputusp\u00e4iv\u00e4 vuonna 1934.<\/p>\n

Juhannusta ajatellaan edelleen keskikes\u00e4n juhlana niin suomalaisessa kuin monessa muussakin kulttuurissa. Sit\u00e4 on alun perin vietetty vuoden valoisimpana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, eli kes\u00e4p\u00e4iv\u00e4nseisauksen aikaan. Kristinuskossa juhannus liitet\u00e4\u00e4n Johannes Kastajan muisto- ja syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4\u00e4n. Juhannuksen ajankohta ja t\u00e4m\u00e4 muistop\u00e4iv\u00e4 on Raamatun perusteella puoli vuotta joulusta eteenp\u00e4in. Kristityt ovat viett\u00e4neet juhannusta jo 400-luvulta l\u00e4htien.<\/p>\n

Juhannusta on vietetty Suomessa jo ennen kristinuskon tuloa. T\u00e4ll\u00f6in juhlaa vietettiin kes\u00e4n valoisimpana aikana, s\u00e4\u00e4njumala Ukon juhlana, sadon ja hedelm\u00e4llisyyden varmistamiseksi. Ukon juhlaan liittyi esimerkiksi perinne kokon poltosta. Kokot roihusivat ensin Suomen it\u00e4isiss\u00e4 osissa ja sielt\u00e4 ne levisiv\u00e4t 1900-luvun aikana koko maahan. Kokkoon liittyy my\u00f6s paljon uskomuksia. Sill\u00e4 ajatellaan olevan vaikutuksia hedelm\u00e4llisyyteen ja pahojen henkien karkottamiseen.<\/p>\n

\"\"

Kuva: Vanhat merkkip\u00e4iv\u00e4t, toim Jouko Hautala (2017).<\/p><\/div>\n

Juhannussalko, toiselta nimelt\u00e4\u00e4n maistonki, on Ahvenanmaalla ja suomenruotsalaisella rannikkoalueella juhannuskokon vastine. Laivan mastoa muistuttava korkea tanko koristellaan lehdin ja kukkasin v\u00e4rikk\u00e4\u00e4ksi. Salko on aikoinaan ollut osa skandinaavista pakanallista hedelm\u00e4llisyysriitti\u00e4.<\/p>\n

Juhlana juhannus on kerrostuma vanhaa ja uutta, historiaa ja nykyaikaa. Juhannuksen viettoon ovat sekoittuneet niin kristinusko kuin muinaissuomalaisten uskomukset. N\u00e4m\u00e4 erilaiset perinteet ovat sekoittuneet kesken\u00e4\u00e4n, ja tehneet juhannuksesta sen juhlan, jota nyky\u00e4\u00e4n juhlimme.<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"

Kuva: Tanja Laimi<\/p><\/div>\n

Tanja Laimi, hum. kand.<\/p>\n

Kirjoittaja on Suomen historian perustutkinto-opiskelija, joka ty\u00f6skentelee kes\u00e4ll\u00e4 2018 oppiaineen harjoittelijana.<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

Lis\u00e4\u00e4 aiheesta:<\/em><\/p>\n

Tuomikoski, Pekka. P\u00e4iv\u00e4st\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4n \u2013 kalenteriemme merkkip\u00e4iv\u00e4t.<\/em> Edita, Helsinki, 2007.<\/p>\n

Hautala, Jouko (toim.) \u2013 Vanhat merkkip\u00e4iv\u00e4t.<\/em> Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki, 2017.<\/p>\n

Juhlapyh\u00e4t.fi<\/a> Viitattu 28.5.2018.<\/p>\n

Suomen suurl\u00e4hetyst\u00f6, Berliini: Y\u00f6tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 y\u00f6n\u00e4 Suomi pys\u00e4htyy<\/a>\u00a0. Viitattu 24.5.2018.<\/p>\n

Suomalaisen kirjallisuuden seura: Juhannus.<\/a>\u00a0Viitattu 25.5.2018.<\/p>\n

Uusisuomi: T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 juhannus siirrettiin<\/a>.\u00a0Viitattu 28.5.2018.<\/p>\n

 <\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Juhannus on jo muutaman p\u00e4iv\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00e4. Grilliruuat ja saunajuomat on ehk\u00e4 jo ostettu ja viimeiset ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4t tuntuvat pitkilt\u00e4. Kaiho pois kaupungista m\u00f6kille ja maaseudulle on suuri. Nykyp\u00e4iv\u00e4inen juhannus johon kuuluu juopuminen ja meluaminen, ei ole uusi juttu. \u00c4\u00e4nek\u00e4s hauskanpito on kuulunut juhannuksen viettoon jo pitk\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 sen on uskottu tuottavan onnea ja karkottavan pahoja henki\u00e4. […]<\/p>\n","protected":false},"author":4723,"featured_media":2356,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69,63],"tags":[440,617,626,623,620],"class_list":{"0":"post-2350","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ajankohtaista","8":"category-nakokulmia","9":"tag-historia","10":"tag-juhannus","11":"tag-perinne","12":"tag-taika","13":"tag-uskomus","14":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2350","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4723"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2350"}],"version-history":[{"count":36,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2350\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2507,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2350\/revisions\/2507"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2356"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2350"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2350"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2350"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}