{"id":2406,"date":"2018-06-13T15:46:00","date_gmt":"2018-06-13T12:46:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=2406"},"modified":"2018-06-13T15:47:35","modified_gmt":"2018-06-13T12:47:35","slug":"kirjailtuja-silkkilompakoita-tyota-taidetta-vai-harrastelua","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/kirjailtuja-silkkilompakoita-tyota-taidetta-vai-harrastelua\/","title":{"rendered":"Kirjailtuja silkkilompakoita \u2013 ty\u00f6t\u00e4, taidetta vai harrastelua?"},"content":{"rendered":"

Onko s\u00e4\u00e4tyl\u00e4isnaisten tekstiility\u00f6 ty\u00f6t\u00e4, dekoratiivista harrastelua vai taidetta? Historian eri aikoina naiset ja my\u00f6s miehet ovat k\u00e4ytt\u00e4neen suuren osan ajastaan erilaisten k\u00e4sit\u00f6iden tekemiseen. Toisille \u2013 useimmiten miehille \u2013 k\u00e4sity\u00f6t olivat ammatti, toisille \u2013 useimmiten naisille \u2013 lis\u00e4ansioiden l\u00e4hde ja kotitalouden jokap\u00e4iv\u00e4inen askare. K\u00e4sit\u00f6it\u00e4 voi kuitenkin tarkastella my\u00f6s taiteellisen ilmaisun keinona, varsinkin milloin tekij\u00e4ll\u00e4 oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n monipuolisia materiaaleja.<\/p>\n

Kun s\u00e4\u00e4tyl\u00e4isnaiset kuvasivat kirjeiden ja p\u00e4iv\u00e4kirjojen kaltaisissa l\u00e4hteiss\u00e4 askareitaan sanalla ty\u00f6 (arbete<\/em>, travail<\/em>, work<\/em>), tarkoittivat he p\u00e4\u00e4asiassa erilaisia tekstiilit\u00f6it\u00e4, kehr\u00e4\u00e4mist\u00e4 ja vyyhte\u00e4mist\u00e4, neulomista, kankaan kudontaa ja erilaista ompelua. Taiteeksi voisi hyv\u00e4ll\u00e4 syyll\u00e4 kutsua niit\u00e4 monia kirjontat\u00f6it\u00e4, joita naiset tekiv\u00e4t. Yksi t\u00e4llainen, 1700-luvun lopussa ja 1800-luvun alussa hyvin yleinen k\u00e4sity\u00f6 oli kirjailuin koristeltu lompakko.<\/p>\n

\"\"

Silkkilomapakko. Turun museokeskus. CC BY-ND 4.0.<\/p><\/div>\n

 <\/p>\n

Silkkilangoin silkkikankaalle kirjaillut lompakot olivat nuorten naisten k\u00e4sity\u00f6taidon n\u00e4ytteit\u00e4, joita valmistettiin erityisesti lahjaksi. Lahjansaaja oli useimmiten nuoren naisen sulhanen, joskus my\u00f6s perheenj\u00e4sen tai sukulainen. Lapsena aloitettu ahkera ompeleminen teki monista naisista hyvin taitavia neulan ja langan k\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4. Kirjailujen taituruus sek\u00e4 v\u00e4rien ja kuvioiden valinta ja sommittelu antavat hyv\u00e4n syyn pit\u00e4\u00e4 juhlak\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tarkoitettuja silkkilompakoita pikemminkin taide-esinein\u00e4 kuin arkisen ty\u00f6n tuloksina tai harrasteluna sanan (post)modernissa merkityksess\u00e4.<\/p>\n

Lompakot valmistettiin kallisarvoisista materiaaleista, silkist\u00e4, atlassilkist\u00e4 ja taftista. Kirjailuihin k\u00e4ytettiin silkki- ja metallilankoja, koristeluihin paljetteja, hiuksia, maalausta, nauhoja ja nypl\u00e4ttyj\u00e4 pitsej\u00e4. Lis\u00e4ksi lompakko vahvistettiin paperilla tai pahvilla, ja lompakon sis\u00e4\u00e4n saatettiin maalata setelin kuva. Silkkilompakoiden koristeaiheissa n\u00e4kyy selke\u00e4sti niiden teht\u00e4v\u00e4 emotionaalisena muistoesineen\u00e4: kukkia, maisemia, allegorioita, nimikirjaimia ja vuosilukuja. Erityisen yleisi\u00e4 olivat sulhaslahjoihin sopineet rakkauden, uskollisuuden ja hedelm\u00e4llisyyden symbolit kuten rakastavaisten solmut ja syd\u00e4met, ruusut, lemmikit ja neilikat, runsaudensarvet ja viljalyhteet. My\u00f6s musiikkiaiheet, kuten huilut, viulut ja lyyrat, olivat suosittuja. Ne symboloivat kodin onnea ja harmoniaa.<\/p>\n

\"\"

Silkkilompakko. Turun museokeskus. CC BY-ND 4.0<\/p><\/div>\n

 <\/p>\n

Museoiden kansalliset ja kansainv\u00e4liset tietokannat mahdollistavat valolle ja kosketukselle arkojen tekstiilien tutkimisen kenelle tahansa aivan uudella tavalla. Esimerkiksi Finnassa on n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4 suomalaisten museoiden kokoelmissa olevia kymmeni\u00e4 silkkilompakoita, joita on harvoin ollut yht\u00e4 runsaasti esill\u00e4 n\u00e4yttelyiss\u00e4. Hauraiden silkkilompakoiden s\u00e4ilytt\u00e4minen sukujen parissa ja lahjoittaminen museoiden kokoelmiin kertoo niiden t\u00e4rke\u00e4st\u00e4 merkityksest\u00e4 s\u00e4\u00e4tyl\u00e4iskulttuurissa.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"

Sophie Margareta Ernstr\u00f6min 1802 brodeeraama taulu. Kuva Bertil Wreting, Nordiska museet. CC BY-NC-ND.<\/p><\/div>\n

 <\/p>\n

Naisten ty\u00f6 ja taiteen tekeminen j\u00e4\u00e4v\u00e4t yh\u00e4 edelleen helposti pimentoon, huolimatta useiden tutkijasukupolvien ty\u00f6st\u00e4. K\u00e4sity\u00f6t on n\u00e4hty niin historiassa kuin nyky\u00e4\u00e4nkin useammin harrasteluna kuin ty\u00f6n\u00e4, joka voisi el\u00e4tt\u00e4\u00e4 tekij\u00e4ns\u00e4 muutoin kuin minimitoimeentulolla. 1700-luvulla naisia hyv\u00e4ksyttiin Ruotsin taideakatemian kunniaj\u00e4seniksi heid\u00e4n taidokkaiden silkkibrodeeraustensa vuoksi, mutta sen j\u00e4lkeen kirjailujen ja muiden tekstiilit\u00f6iden arvostus v\u00e4heni pariksi vuosisadaksi. Institutionalisoituneen taidemaailman lajihierarkioissa tekstiilitaidetta ei arvostettu yht\u00e4 korkealle kuin maalaus- ja veistotaidetta. Yh\u00e4 edelleen tekstiilitaide joutuu puolustamaan asemaansa taiteen kent\u00e4ss\u00e4, vaikka se on monien nykytaiteilijoiden k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 tekniikka. Suomessa Taitoliitto valitsee vuosittain Vuoden k\u00e4sity\u00f6tekniikan. Vuoden 2018 tekniikka on kirjonta<\/strong><\/a>. T\u00e4m\u00e4 lis\u00e4\u00e4 taiteilijoiden ja tutkijoiden sek\u00e4 k\u00e4dentaidoilla itsens\u00e4 el\u00e4tt\u00e4vien ty\u00f6n arvostusta ja tietoisuutta eri tekniikoiden merkityksist\u00e4 historiassa ja nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Johanna Ilmakunnas<\/p>\n

Kirjoittaja hoitaa Suomen historian professuuria Turun yliopistossa. H\u00e4n tutkii k\u00e4sit\u00f6it\u00e4, materiaalista kulttuuria ja aisteja 1700\u20131800-luvulla.<\/p>\n

 <\/p>\n

Lis\u00e4\u00e4 aiheesta<\/em><\/p>\n

Mikael Alm (red.),\u00a0Performing herself. Everyday practices and the making of gender in early modern Sweden<\/em>. Historiska institutionen vid Uppsala universitet, Uppsala 2017.<\/p>\n

Outi Flander,\u00a0Silkkiin kirjotut tunteet.\u00a0<\/em>Rakkauden symboliikkaa rokokooajan silkkilompakoissa<\/em>. Kansallismuseo, Helsinki 2017.<\/p>\n

Johanna Ilmakunnas, \u201dEmbroidering women and turning men. Handiwork, gender, and emotions in Sweden and Finland, c. 1720\u20131820.\u201d\u00a0Scandinavian Journal of History<\/em>\u00a041:3 (2016), 306\u2013331.\u00a0DOI: 10.1080\/03468755.2016.1179831<\/a>.<\/p>\n

Johanna Ilmakunnas, \u201dS\u00e4\u00e4tyl\u00e4isnaiset ja k\u00e4sit\u00f6iden materiaalinen kulttuuri 1800-luvun alkupuolella.\u201d\u00a0Ennen ja nyt<\/em><\/a>\u00a04 (2017).<\/p>\n

Anna Lena Lindberg, \u201dThrough the Needle\u2019s Eye. Embroidered Pictures on the Threshold of Modernity.\u201d\u00a0Eighteenth-Century Studies<\/em>\u00a031:4 (1998), 503\u2013510.<\/p>\n

Roszika Parker,\u00a0The Subversive Stitch. Embroidery and the Making of the Feminine<\/em>. I.\u00a0B. Tauris, London 1984\/2010.<\/p>\n

Kirsi Vainio-Korhonen,\u00a0K\u00e4sin tehty \u2013 miehelle ammatti, naiselle ansioiden l\u00e4hde. K\u00e4sity\u00f6tuotannon rakenteet ja strategiat esiteollisessa Turussa Ruotsin ajan lopulla<\/em>. Suomen historiallinen seura, Helsinki 1998.<\/p>\n

Anu Virtanen,\u00a0Silk and ink. What were silk wallets, and what can they, together with Jacobina Charlotta Munterhjelm\u2019s diary, tell us about the gentry women\u2019s lives in the 18th and 19th century?<\/a>\u00a0Pro gradu -tutkielma, Turun yliopisto 2014.<\/p>\n

 <\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Onko s\u00e4\u00e4tyl\u00e4isnaisten tekstiility\u00f6 ty\u00f6t\u00e4, dekoratiivista harrastelua vai taidetta? Historian eri aikoina naiset ja my\u00f6s miehet ovat k\u00e4ytt\u00e4neen suuren osan ajastaan erilaisten k\u00e4sit\u00f6iden tekemiseen. Toisille \u2013 useimmiten miehille \u2013 k\u00e4sity\u00f6t olivat ammatti, toisille \u2013 useimmiten naisille \u2013 lis\u00e4ansioiden l\u00e4hde ja kotitalouden jokap\u00e4iv\u00e4inen askare. K\u00e4sit\u00f6it\u00e4 voi kuitenkin tarkastella my\u00f6s taiteellisen ilmaisun keinona, varsinkin milloin tekij\u00e4ll\u00e4 oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n […]<\/p>\n","protected":false},"author":2237,"featured_media":2410,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69,258,388],"tags":[165,458,632,629,635],"class_list":{"0":"post-2406","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ajankohtaista","8":"category-ilmiot","9":"category-tutkimusaineistot","10":"tag-1700-luku","11":"tag-1800-luku","12":"tag-harrastus","13":"tag-kasityot","14":"tag-sukupuoli","15":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2406","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2237"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2406"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2406\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2435,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2406\/revisions\/2435"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2410"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2406"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2406"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2406"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}