{"id":2441,"date":"2018-06-18T12:00:30","date_gmt":"2018-06-18T09:00:30","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=2441"},"modified":"2018-06-15T11:11:52","modified_gmt":"2018-06-15T08:11:52","slug":"lain-rajaviivoilla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/lain-rajaviivoilla\/","title":{"rendered":"Lain rajaviivoilla"},"content":{"rendered":"

Historiallinen muisti on toisinaan lyhyt. Joskus muisti on lyhyt tarkoitushakuisesti, joskus nykyhetken korostaminen lyhent\u00e4\u00e4 perspektiivi\u00e4. Keskustelua tiedustelulains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n uudistamissuunnitelmista sek\u00e4 suojelupoliisin oikeuksien laajentamisesta k\u00e4yd\u00e4\u00e4n pitk\u00e4lti historiattomana, kun korostetaan turvallisuusymp\u00e4rist\u00f6n muutosta ja terrorismin v\u00e4ritt\u00e4m\u00e4\u00e4 nykyhetke\u00e4. Toki uhkakuvat ovat muuttuneet esimerkiksi 1920\u20131940-luvun kommunisminvaarasta, mutta keskustelu olisi hyv\u00e4 sijoittaa historialliselle jatkumolle ja antaa historiantutkimuksen t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 n\u00e4it\u00e4 muistin aukkokohtia.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 historiallinen perspektiivi oli monipuolisesti esill\u00e4 1.6.2018 Turun yliopistossa pidetyss\u00e4 Suomen sis\u00e4isen turvallisuuden historia -seminaarissa. Koska itse tutkin v\u00e4it\u00f6skirjassani Etsiv\u00e4n keskuspoliisin\/Valtiollisen poliisin vuosina 1919\u20131944 seuraamia naisia, j\u00e4in pohtimaan paljon seminaarissa esitettyj\u00e4 kysymyksi\u00e4 muuttuvista uhkakuvista ja valvonnan mekanismeista. Kuka m\u00e4\u00e4rittelee turvallisuusuhan? Mik\u00e4 tulkitaan valtiota uhkaavaksi toiminnaksi? Millaisilla keinoilla uhkaa torjutaan?<\/p>\n

Koska sis\u00e4llissodan j\u00e4lkeen Suomen yhten\u00e4isyys oli hauraalla pohjalla, valtaapit\u00e4v\u00e4t halusivat est\u00e4\u00e4 uhaksi koetun poliittisen toiminnan m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4ll\u00e4 sen valtio- tai maanpetokselliseksi. T\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rittelyss\u00e4 EK-Valpo oli merkitt\u00e4v\u00e4 toimija. Ilman kommunisminvaarasta piirretty\u00e4 viholliskuvaa, moni kansalainen olisi todenn\u00e4k\u00f6isesti v\u00e4lttynyt turvallisuuspoliisin kontrollipolitiikalta ja monen kirjeet j\u00e4\u00e4neet avaamatta.<\/p>\n

\"\"

Constantin Gr\u00fcnbergin kuva, Helsingin l\u00e4\u00e4ninvankila (1940-41). Helsingin kaupunkimuseo.<\/p><\/div>\n

Viholliskuva kommunisteista koettiin niin suureksi ja todelliseksi, ett\u00e4 toisinaan pieninkin ep\u00e4ilys tai naapurin ilmoitus \u201dh\u00e4m\u00e4r\u00e4per\u00e4isest\u00e4 toiminnasta\u201d riitti seurantatoimenpiteisiin, ja kynnys jutun l\u00e4hett\u00e4miselle syytt\u00e4j\u00e4lle oli hyvin matala. Esimerkkin\u00e4 EK-Valpon vahvasta uskosta viholliskuvaan ja sen omistautumisesta kommunismin vastaiselle taistelulle kuvaa hyvin tapaus, jossa aviomies kertoi turvallisuuspoliisille ep\u00e4ilev\u00e4ns\u00e4 vaimonsa aktiivisen matkustelun liittyv\u00e4n vakoiluun. EK-Valpo tarttui t\u00e4llaiseen vihjeeseen hyvin vakavasti, sill\u00e4 naista seurattiin jonkun aikaa ennen kuin varmistuttiin, \u201dett\u00e4 koko t\u00e4m\u00e4 tarina on suurin piirtein vain er\u00e4\u00e4nlaista perheriitaa.” <\/em>Vastaavasti joitakin upseerien seurassa viihtyneit\u00e4 naisia ep\u00e4iltiin helposti ja usein per\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti vakoilusta (vaihtoehtona kevytkenk\u00e4isyydelle!). Kevytkenk\u00e4isyyden ja huonon moraalin linkitt\u00e4minen punaisiin naisiin periytyi jo sis\u00e4llissodan ajalta, mutta t\u00e4ss\u00e4 mielenkiintoisinta on mielest\u00e4ni nimenomaan n\u00e4iden naisten tulkitseminen mahdollisina vakoojina hyvin ep\u00e4varmoin perustein.<\/p>\n

Tutkimieni naisten seurantatiedoista ja turvallisuuspoliisin toiminnasta l\u00f6ytyy paikoitellen my\u00f6s selv\u00e4\u00e4 tarkoitushakuisuutta. T\u00e4m\u00e4 sin\u00e4ns\u00e4 ei ole varsinainen uutinen, kun muistaa toiminnan poliittisen luonteen, mutta kuvaa hyvin EK-Valpon kokemusta kommunisminvaarasta ja sen m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4st\u00e4 turvallisuusuhasta. Lain venytt\u00e4minen ja sen rajoilla toimiminen ei ollut vierasta EK-Valpolle, kuten professori Matti Lackmankin seminaarissa muistutti. T\u00e4ysin ennenkuulumatonta ei oman aineistoni perusteella n\u00e4yt\u00e4 olleen esimerkiksi jutun esitt\u00e4minen hieman eri valossa, jotta saatiin omasta n\u00e4k\u00f6kulmasta suotuisa ratkaisu ja aiemmin tuomitsematta j\u00e4\u00e4nyt tekij\u00e4 tuomittua: ”Irene oli Lydian todellinen majoittaja mutta katsottiin h\u00e4net sopivammaksi esitt\u00e4\u00e4 todistajaksi, varsinkin kun Iida kielt\u00e4\u00e4 osuutensa t\u00e4h\u00e4n juttuun ja kun Irene\u00e4 ei t\u00e4\u00e4ll\u00e4 pidet\u00e4 mink\u00e4\u00e4n ansioituneena kommunistina, vaan suuriperheisen\u00e4 perheen \u00e4itin\u00e4.”<\/em><\/p>\n

Vastaavasti sodanaikaista turvas\u00e4il\u00f6\u00f6n sulkemisen mahdollisuutta saatettiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kompensaationa tapauksissa, joissa aiemmat jutut olivat kaatuneet turvallisuuspoliisin suureksi harmistukseksi riitt\u00e4v\u00e4n n\u00e4yt\u00f6n puutteeseen: \u201dja kun muistetaan, ettei h\u00e4n edes illegalisti Olgan majoituksestaan takavuosina saanut varoittavaa rangaistusta, mik\u00e4 ilmeisesti my\u00f6s kasvattanut h\u00e4ness\u00e4 nyt todettua taitavuutta ja ylimielisyytt\u00e4kin – on Lempi syyt\u00e4 l\u00e4hitulevaisuudessa pid\u00e4tt\u00e4\u00e4 ainakin turvas\u00e4il\u00f6\u00f6n saatettavaksi.” <\/em>Lempi\u00e4 ei kuitenkaan syyst\u00e4 tai toisesta suljettu turvas\u00e4il\u00f6\u00f6n, mutta vastaavissa tapauksissa turvas\u00e4il\u00f6n hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 ei arkailtu tai turvas\u00e4il\u00f6st\u00e4 vapautuminen saatettiin est\u00e4\u00e4 esimerkiksi osittain viranomaisen maineeseen vedoten: ”ja pit\u00e4\u00e4 tulosta, jos Margit vapautetaan, h\u00e4nen voittaneen, josta virastomme maine joutuu nolosti k\u00e4rsim\u00e4\u00e4n.”<\/em><\/p>\n

\"\"

H\u00e4meenlinnan naisvankila, vankeja ulkoilemassa pihalla. Museoviraston kuvakokoelma. CC BY 4.0.<\/p><\/div>\n

Mielenkiintoisesti turvallisuuspoliisi ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n aina malttanut pysy\u00e4 puhtaasti poliisiviranomaisen roolissaan.\u00a0 Muutamassa tapauksessa se pyrki aktiivisesti vaikuttamaan ep\u00e4illyn ty\u00f6paikalla, ja n\u00e4in laajentamaan keinojaan turvallisuusuhan torjumiseksi ja samalla sulkemaan ep\u00e4illyn entist\u00e4 kapeampaan ruutuun yhteiskunnassa: \u201dsoitin Arcturuksen kapteenille ja selitin lyhyesti asiaa sek\u00e4 lausuin toivomuksena, ettei Hell\u00e4 en\u00e4\u00e4 laivalle p\u00e4\u00e4sisi toimeen. Kapteeni vastasi ”All right”.” <\/em><\/p>\n

Tiedustelulains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6st\u00e4 keskusteltaessa nousee toistuvasti esiin huoli kansalaisten yksityisyyden suojasta ja perusoikeuksista, oikeusvaltion pelis\u00e4\u00e4nt\u00f6jen toimivuudesta ja siit\u00e4, kuka valvoo valvojia. Historia antaa perspektiivi\u00e4 my\u00f6s t\u00e4lle keskustelulle, kun 1920\u20131940-luvulla yksil\u00f6nvapaudet saivat v\u00e4isty\u00e4 yhteiskuntarauhan nimiss\u00e4. Voidaan jopa sanoa, ett\u00e4 oikeusvaltioperiaatteiden vastaisesti EK-Valpon valtio- ja maanpetoksellisesta toiminnasta ep\u00e4ilem\u00e4t olivat usein syyllisi\u00e4, kunnes toisin todistettiin.<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Piia Vuorinen
\nKirjoittaja on Suomen historian tohtorikoulutettava ja aloittanut tutkimuksen EK-Valpon ep\u00e4ilemist\u00e4 ja seuraamista punaisista naisista 1919\u20131944.<\/p>\n

 <\/p>\n

Lis\u00e4\u00e4 aiheesta:<\/em><\/p>\n

Katainen, Elina: Kommunistit ja 1920-luvun uusi nainen \u2013 Betty Peltosen tarina. Teoksessa: Aave vai haave.<\/em> Ty\u00f6v\u00e4en historian ja perinteen tutkimuksen seura, Saarij\u00e4rvi 1998.<\/p>\n

Lackman, Matti: Esko Riekki: j\u00e4\u00e4k\u00e4riv\u00e4rv\u00e4ri, Etsiv\u00e4n Keskuspoliisin p\u00e4\u00e4llikk\u00f6, SS-pataljoonan luoja.<\/em> Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki 2007.<\/p>\n

Lintunen, Tiina: Punaisten naisten tiet: Valtiorikosoikeuteen vuonna 1918 joutuneiden Porin seudun naisten toiminta sota-aikana, tuomiot ja my\u00f6hemm\u00e4t el\u00e4m\u00e4nvaiheet.<\/em> V\u00e4it\u00f6skirja. Turun yliopisto, yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, 2015.<\/p>\n

M\u00e4kel\u00e4, Jaakko: Valtakunta vai kansakunta \u2013 repressio vai integraatio? Itsen\u00e4istyneen Suomen kontrollipolitiikasta. Teoksessa Soikkanen, Timo (toim.): Turun koulu. Juhani Paasivirran 70-vuotisjuhlakirja.<\/em> Poliittinen historia, Julkaisuja C:26. Turun yliopisto 1989.<\/p>\n

Wahlberg, Marja: Syyllisi\u00e4 kunnes toisin todistetaan. Etsiv\u00e4 keskuspoliisi ja kulttuuriliberaalit 1934\u20131937.<\/em> Supo, tutkimusraportti 2\/2012.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Historiallinen muisti on toisinaan lyhyt. Joskus muisti on lyhyt tarkoitushakuisesti, joskus nykyhetken korostaminen lyhent\u00e4\u00e4 perspektiivi\u00e4. Keskustelua tiedustelulains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n uudistamissuunnitelmista sek\u00e4 suojelupoliisin oikeuksien laajentamisesta k\u00e4yd\u00e4\u00e4n pitk\u00e4lti historiattomana, kun korostetaan turvallisuusymp\u00e4rist\u00f6n muutosta ja terrorismin v\u00e4ritt\u00e4m\u00e4\u00e4 nykyhetke\u00e4. Toki uhkakuvat ovat muuttuneet esimerkiksi 1920\u20131940-luvun kommunisminvaarasta, mutta keskustelu olisi hyv\u00e4 sijoittaa historialliselle jatkumolle ja antaa historiantutkimuksen t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 n\u00e4it\u00e4 muistin aukkokohtia. T\u00e4m\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":4984,"featured_media":2442,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63,388],"tags":[637,543,552,640,546,549],"class_list":{"0":"post-2441","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-nakokulmia","8":"category-tutkimusaineistot","9":"tag-ek-valpo","10":"tag-etsiva-keskuspoliisi","11":"tag-naishistoria","12":"tag-uhkakuva","13":"tag-valtiollinen-poliisi","14":"tag-valtiopetos","15":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2441","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4984"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2441"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2441\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2458,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2441\/revisions\/2458"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2442"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2441"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2441"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2441"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}