{"id":2509,"date":"2018-06-27T13:32:34","date_gmt":"2018-06-27T10:32:34","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=2509"},"modified":"2018-06-27T13:32:34","modified_gmt":"2018-06-27T10:32:34","slug":"maahanmuuton-ja-vahemmistojen-tutkijat-tapasivat-turussa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/maahanmuuton-ja-vahemmistojen-tutkijat-tapasivat-turussa\/","title":{"rendered":"Maahanmuuton ja v\u00e4hemmist\u00f6jen tutkijat tapasivat Turussa"},"content":{"rendered":"

Olin mukana j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 toukokuun lopussa Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen ja Tampereen yliopiston Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan yhteist\u00e4 tutkijatapaamista, jossa keskustelimme maahanmuutosta ja v\u00e4hemmist\u00f6ist\u00e4. Tutkijatapaaminen oli samalla kirjanjulkaisutilaisuus, sill\u00e4 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ilmestyi Maija Ojala-Fulwoodin (TaY) toimittama teos Migration and Multi-ethnic Communities. <\/em>Mobile People from the Late Middle Ages to the Present<\/em> (De Gr\u00fcter Oldenburg 2018).\"\"<\/p>\n

Tutkijatapaamisessa keskustelimme aluksi lyhyesti vuosina 2016\u20132017 toimineen tutkimushankeen Migration, Movement of Labour and Multiethnic Cities from the Middle Ages to the Present<\/em> tuloksista. Hankkeen ja samalla julkaisumme lopputulemana voimme todeta, ett\u00e4 kirjassa nostetaan esille kymmenen erilaista n\u00e4k\u00f6kulmaa migraatioon ja ihmisten liikkuvuuteen. Tutkimusartikkelit keskustelevat muun muassa migraation s\u00e4\u00e4telemisest\u00e4, ty\u00f6per\u00e4isest\u00e4 maahanmuutosta sek\u00e4 liikkuvuudesta, jonka pontimena on paremman el\u00e4m\u00e4n etsiminen. Ajallisesti hanke kattoi viisisataa vuotta ja tutkitut alueet ulottuivat V\u00e4limerelt\u00e4 It\u00e4meren alueelle. Hankkeen pohjalta voin todeta, ett\u00e4 ihmiset ovat aina liikkuneet ja t\u00e4t\u00e4 liikkumista on aina pyritty jollain tavalla kontrolloimaan. Toisaalta on hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 tulijat tuovat monesti uusia tietoja ja taitoja tullessaan, kuten kirjan lukuisat artikkelit osoittavat. Muukalaisuuden m\u00e4\u00e4rittelykin on saanut erilaisia muotoja, sill\u00e4 se voi perustua etniseen, kielelliseen tai l\u00e4ht\u00f6paikkaa m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4\u00e4n tekij\u00e4\u00e4n. Toisaalta yksitt\u00e4iset maahanmuuttajat tai -ryhm\u00e4t ovat voineet karttaa tai ylitt\u00e4\u00e4 n\u00e4it\u00e4 m\u00e4\u00e4ritteit\u00e4.<\/p>\n

Tutkijatapaamisessa key note -luennon piti \u00c5bo Akademin apulaisprofessori ja Helsingin yliopiston tutkijatohtori Magdalena Kmak. H\u00e4n on v\u00e4itellyt oikeustieteist\u00e4 Puolassa ja sen j\u00e4lkeen tutkinut kansainv\u00e4list\u00e4 oikeutta. Viime aikoina Kmak on tutkimuksessaan pohtinut muukalaisuuden kokemusta erityisesti toisen maailmansodan aikana Yhdysvaltoihin paenneiden akateemisten juutalaisten keskuudessa. Kmakin tutkimusty\u00f6ss\u00e4 on keskeist\u00e4 pohtia pakolaisuutta tutkimusmetodina \u201dexile as method\u201d.<\/p>\n

Kmakin luennon lis\u00e4ksi kuulimme lyhyemm\u00e4t esitelm\u00e4t tutkimushankkeessa mukana olleilta Tampereen yliopiston tutkijoilta Henrik Mattjukselta ja Samu Pehkoselta. Pehkosen esitelm\u00e4 romanien ja paikallisyhteis\u00f6n konflikteista Pohjois-Ruotsissa nosti esille nykyp\u00e4iv\u00e4n yhteiskunnan kipupisteit\u00e4 koskien muukalaiseksi koettuja ryhmi\u00e4. Mattjuksen esitelm\u00e4 keskittyi vuoden 1918 Tampereeseen ja siihen, miten eri etniset v\u00e4est\u00f6ryhm\u00e4t sijoittuivat kaupunkiin ja mit\u00e4 se voi kertoa heid\u00e4n sopeutumisestaan yhteis\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

\"\"

Kuva; Ulla Ij\u00e4s<\/p><\/div>\n

Tutkijatapaaminen oli avoin kaikille ja osallistujia oli ainakin kolmesta eri suomalaisyliopistosta. My\u00f6s opiskelijoilla oli mahdollisuus tulla kuuntelemaan esitelmi\u00e4 ja saada n\u00e4in merkint\u00e4 luentopassiinsa. Jatkossa siis perustutkinto-opiskelijoiden kannattaa pit\u00e4\u00e4 silm\u00e4t auki vastaavien avointen seminaarien ja tutkijatapaamisten suhteen. N\u00e4iss\u00e4 tapaamisissa p\u00e4\u00e4see kuulemaan mielenkiintoisia luentoja ajankohtaisista tutkimuksista sek\u00e4 tutustumaan tutkijoihin. Parhaassa tapauksessa tilaisuudessa on tarjolla pient\u00e4 purtavaa, kuten nytkin. Kiitos siis Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen tuelle!<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Ulla Ij\u00e4s
\nKirjoittaja toimii Suomen historian yliopisto-opettajana<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

Lis\u00e4\u00e4 aiheesta<\/em><\/p>\n

Lis\u00e4tietoja kirjasta<\/a><\/p>\n

Migration, Movement of Labour and Multiethnic Cities from the Middle Ages to the Present -hankkeen kotisivut<\/a><\/p>\n

Linkki tutkijatapaamisen mainokseen yliopiston verkkosivuilla<\/a><\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Olin mukana j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 toukokuun lopussa Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen ja Tampereen yliopiston Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan yhteist\u00e4 tutkijatapaamista, jossa keskustelimme maahanmuutosta ja v\u00e4hemmist\u00f6ist\u00e4. Tutkijatapaaminen oli samalla kirjanjulkaisutilaisuus, sill\u00e4 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ilmestyi Maija Ojala-Fulwoodin (TaY) toimittama teos Migration and Multi-ethnic Communities. Mobile People from the Late Middle Ages to the Present (De Gr\u00fcter Oldenburg 2018). Tutkijatapaamisessa keskustelimme […]<\/p>\n","protected":false},"author":4007,"featured_media":2518,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69,258,63,388],"tags":[642,648,141,645],"class_list":{"0":"post-2509","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ajankohtaista","8":"category-ilmiot","9":"category-nakokulmia","10":"category-tutkimusaineistot","11":"tag-maahanmuutto","12":"tag-migraatio","13":"tag-tutkimus","14":"tag-vahemmistot","15":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2509","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4007"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2509"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2509\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2521,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2509\/revisions\/2521"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2518"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2509"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2509"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2509"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}