{"id":2528,"date":"2018-12-05T09:15:54","date_gmt":"2018-12-05T07:15:54","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=2528"},"modified":"2018-12-05T09:15:54","modified_gmt":"2018-12-05T07:15:54","slug":"linnan-juhlat-kautta-aikojen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/linnan-juhlat-kautta-aikojen\/","title":{"rendered":"Linnan juhlat kautta aikojen"},"content":{"rendered":"

Linnan juhlien pitk\u00e4 historia ulottuu 1800-luvulle asti. Autonomian ajalla Suomen suuriruhtinaskunnassa j\u00e4rjestettiin s\u00e4\u00e4tyvaltiop\u00e4ivien yhteydess\u00e4 valtiop\u00e4iv\u00e4tanssiaiset Keisarillisessa palatsissa eli nykyisess\u00e4 Presidentinlinnassa. Valtiop\u00e4iv\u00e4tanssiaisten perinne oli taustalla siirrytt\u00e4ess\u00e4 itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 j\u00e4rjestett\u00e4viin iltap\u00e4iv\u00e4vastaanottoihin ja juhlavastaanottoihin.<\/p>\n

Itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n juhlaperinne sai alkunsa vuonna 1919. T\u00e4ll\u00f6in Linnassa j\u00e4rjestettiin ensimm\u00e4inen vastaanotto. Tilaisuus oli tunnin kest\u00e4v\u00e4 vastaanotto iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4. Ensimm\u00e4iset juhlat j\u00e4rjesti presidentti K. J. St\u00e5hlberg yhdess\u00e4 vanhimman tytt\u00e4rens\u00e4 Ainon kanssa, sill\u00e4 h\u00e4nen puolisonsa Hedvig oli kuollut pari vuotta aiemmin. Kieltolaki oli voimassa ja tarjoilu oli vaatimatonta: kahvia ja makeaa kahvileip\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Ensimm\u00e4inen iltajuhlamuotoinen vastaanotto tanssiaisineen pidettiin vuonna 1922, viisi vuotta itsen\u00e4istymisen j\u00e4lkeen. Vuosina 1923\u20131924 palattiin takaisin iltap\u00e4iv\u00e4vastaanottoihin, mutta vuonna 1925 pidettiin taas juhlava illanvietto, johon kutsuttiin n. 1600 vierasta. Kutsuttuina olivat muun muassa hallitus, diplomaatit, kansanedustajat, ylemp\u00e4\u00e4 upseeristoa, ylint\u00e4 virkamieskuntaa ja taiteen edustajia. T\u00e4ll\u00f6in otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n useampi kulkuovi, ja diplomaatit alkoivat saapua eri ovesta Esplanadin puolelta. Ilta sis\u00e4lsi musiikkiohjelmaa ja tanssia aina aamuy\u00f6h\u00f6n asti. Vastaanottoon kuului ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa presidenttiparin k\u00e4ttely. T\u00e4ss\u00e4 muodossa juhlat ovat jatkuneet, tosin alkuun ep\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisemmin.<\/p>\n

Tuhatkuusisataa henke\u00e4! Sotilaspukuja, juhlapukuja, avonaisia kauloja, kauniita k\u00e4sivarsia, siroja nilkkoja! Nelj\u00e4toistatuhatta voileip\u00e4\u00e4, virvokkeita, savukkeita, leivoksia, makeisia, hedelmi\u00e4! Punaisia, sinisi\u00e4 ja keltaisia salonkeja, pehmeit\u00e4 nojatuoleja, kukikkaita mattoja, kiilt\u00e4vi\u00e4 parketteja, hohtavia kristallilamppuja! L\u00e4pikatsaus kaikesta mik\u00e4 on kaunista ja mit\u00e4 katselee ilolla! <\/em><\/p>\n

N\u00e4in raportoi sittemmin Pariisissa asunut Irja Spira Helsingin Sanomille 7.12.1929.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"

Presidentti P.E. Svinhufvud ja rouva Ellen Svinhufvud k\u00e4ttelem\u00e4ss\u00e4. Kuva vuodelta 1935. Kuva: Hirvikorpi, Linnan juhlat kautta aikojen<\/em> (2006).<\/p><\/div>\n

Presidenttien puolisoilla on ollut suuri rooli Linnan juhlien j\u00e4rjest\u00e4misess\u00e4. Monet heid\u00e4n aloittamistaan perinteist\u00e4 jatkuvat edelleen. Juhlissa on esimerkiksi tarjoiltu jo vuodesta 1930 Ellen Svinhufvudin kakkua, jonka konditoria Stella alun perin valmisti ja pyysi saada nimet\u00e4 presidentin rouvan mukaan. Linnan kuuluisan boolin puolestaan lanseerasi J. K. Paasikiven rouva Alli.<\/p>\n

Itsen\u00e4isyyden alkutaipaleella Linnan juhlia ei j\u00e4rjestetty joka vuosi. Vuonna 1931 presidentti Svinhufvud t\u00e4ytti 70 vuotta, ja syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4juhlat syrj\u00e4yttiv\u00e4t itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4juhlat. Linnan juhlia ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n vietetty vuonna 1932 Ruotsista tehdyn valtiovierailun takia. Sotavuosina juhlia ei j\u00e4rjestetty. Presidentit Risto Ryti ja C.G.E. Mannerheim eiv\u00e4t siis koskaan olleet Linnan juhlien is\u00e4ntin\u00e4, vaikka osallistuivat juhliin monesti vieraina.<\/p>\n

Toimittajat p\u00e4\u00e4siv\u00e4t Linnan juhliin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa 1949. Yleisradion miestoimittaja selosti radiolle: \u201dMinun on pyydett\u00e4v\u00e4 anteeksi niilt\u00e4 kuulijoilta, jotka ehk\u00e4 odottavat jonkinlaista naisten pukujen kuvausta. Siihen min\u00e4 en todellakaan pysty. Muodissa n\u00e4ytt\u00e4isiv\u00e4t olevan iltapuvut, jotka j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t ainakin toisen olkap\u00e4\u00e4n paljaaksi. Enemp\u00e4\u00e4 en uskalla ryhty\u00e4 naisten iltapuvuista kertomaan.\u201d<\/em> T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen h\u00e4nell\u00e4 olikin jo kiire luonnehtia Linnan soittokuntaa.<\/p>\n

\"\"

N\u00e4yttelij\u00e4 Elina Pohjanp\u00e4\u00e4 tervehtii rouva Sylvi Kekkosta Linnan juhlissa vuonna 1960. Kuva: Hirvikorpi, Linnan juhlat kautta aikojen<\/em> (2006).<\/p><\/div>\n

Sotavuosien j\u00e4lkeen presidentti Paasikivi elvytti Alli-rouvansa kanssa Linnan juhlat. Presidenttipari k\u00e4tteli vieraat, juhlissa oli boolia, musiikkia ja tanssia. Varuskunnan soittokunta soitti jopa sambaa. Alli Paasikivi viihtyi Linnan juhlien keskipisteen\u00e4. Presidentti Paasikivi taas nautti sikarinpoltosta herrojen kanssa.<\/p>\n

Kekkosen kaudelle tultaessa vieraita oli jo yli 2000. Sylvi Kekkonen toi juhliin aikansa kulttuurivaikuttajia, kirjailijoita ja taiteilijoita. Vuoden 1974 vastaanotto peruuntui nelj\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 aikaisemmin tapahtuneen presidentti Urho Kekkosen puolison rouva Sylvi Kekkosen kuoleman johdosta. Vuonna 1981 vastaanottoa ei j\u00e4rjestetty presidentti Kekkosen ollessa sairauden vuoksi estynyt hoitamasta teht\u00e4vi\u00e4\u00e4n. Sen sijaan itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n vastaanotto pidettiin Finlandia-talossa juhlakonsertin j\u00e4lkeen ja is\u00e4nt\u00e4n\u00e4 oli p\u00e4\u00e4ministerin sijainen.<\/p>\n

Ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa Linnan juhlia katseltiin televisiosta 1957. L\u00e4hetys ei kuitenkaan tullut suorana. Suorana Linnan juhlat televisioitiin ensimm\u00e4isen kerran vuonna 1967. Yle oli l\u00e4hett\u00e4nyt paikalle kolme selostajaa, joista Kyllikki Stenros (my\u00f6h. Virolainen) kommentoi naisten iltapukuja yleisell\u00e4 tasolla. Yksitt\u00e4isiin pukuihin h\u00e4n ei kuitenkaan puuttunut. Tanssimista ei n\u00e4ytetty televisiossa lainkaan. My\u00f6s seuraavana vuonna kansa p\u00e4\u00e4si nauttimaan itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n vastaanotosta television v\u00e4lityksell\u00e4. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen televisiointiin tuli 11 vuoden tauko.<\/p>\n

Koivistojen aikana Linnaan kutsuttiin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa Mannerheim-ristin ritarit. Koivistot lis\u00e4siv\u00e4t vieraslistoille my\u00f6s tavanomaista enemm\u00e4n sotaveteraaneja. Vieraslista uusiutui muutenkin, ja juhliin osallistui paljon ensikertalaisia. 1980-luvulla pukuloisto palasi linnaan tiukan ja kriittisen 70-luvun j\u00e4lkeen.<\/p>\n

\"\"

P\u00e4\u00e4ministeri Kalevi Sorsa tervehtii puolisonsa Irenen kanssa Koivistoja vuonna 1984. Seuraavana jonossa Paavo V\u00e4yrynen ja Vuokko V\u00e4yrynen. Kuva: Hirvikorpi, Linnan juhlat kautta aikojen<\/em> (2006).<\/p><\/div>\n

Ahtisaaret muuttivat aikanaan Linnan juhlia paljon. He kutsuivat juhliin enemm\u00e4n nuoria ja viihdealan edustajia. Paikalla oli runsaasti vieraita monista eri taustoista. Linnaan oli kutsuttu esimerkiksi monta vierasta, jotka olivat osallistuneet vaalit\u00f6ihin eri puolilla Suomea. Linnan Keltaisessa salongissa soi jazz, ja tarjoilussa oli enemm\u00e4n suolaisia paloja ja maakuntien ruokia. Linnassa tarjoiltiin my\u00f6s ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa viini\u00e4.<\/p>\n

Itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n juhlat kiinnostavat suomalaisia vuodesta toiseen. Ohjelman keskikatsojam\u00e4\u00e4r\u00e4t ovat 2000-luvulla olleet muutamaa vuotta lukuun ottamatta yli kaksi miljoonaa katsojaa. Vuonna 2016 Ylen Linnan juhlat -l\u00e4hetys teki katsojaenn\u00e4tyksen. L\u00e4hetyksen keskikatsojam\u00e4\u00e4r\u00e4 oli 2,61 miljoonaa ja enimmill\u00e4\u00e4n l\u00e4hetyksen katsojia oli yli 2,7 miljoonaa.<\/p>\n

Eri vuosien teemat ja painopisteet n\u00e4kyv\u00e4t Linnassa edelleen. Niin vieraslista kuin tarjoilukin muistuttaa aikaisemmista vuosista, mutta on kuitenkin muuttunut ajan kuluessa. P\u00f6yd\u00e4st\u00e4 saa nyky\u00e4\u00e4n niin Reilun kaupan tuotteita kuin luomuakin, mutta Linnan boolin salainen resepti on edelleen sama. Juhlissa on tanssittu niin valssia, tangoa, foxia, cha-cha-chata, swingi\u00e4, rockia kuin tiputanssia ja letkajenkkaakin. Letkajenkka jouduttiinkin tansseista kielt\u00e4m\u00e4\u00e4n, koska Linnan rakenteet eiv\u00e4t jyskett\u00e4 kest\u00e4neet. Pukujen merkitys on kasvanut, ja nyky\u00e4\u00e4n Linnan juhlissa t\u00e4rke\u00e4\u00e4 onkin illan kuninkaan ja kuningattaren mietint\u00e4 \u2013 kuka edusti itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kauneimpana, kuka komeimpana?<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"

Kuva: Tanja Laimi<\/p><\/div>\n

Tanja Laimi, hum. kand.<\/p>\n

Kirjoittaja on Suomen historian perustutkinto-opiskelija, joka ty\u00f6skenteli kes\u00e4ll\u00e4 2018 oppiaineen harjoittelijana.<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

Lis\u00e4\u00e4 aiheesta:<\/p>\n

Hirvikorpi, Helin\u00e4: Linnan juhlat kautta aikojen<\/em>. Teos, Helsinki, 2006.<\/p>\n

Linnan juhlat 6.12.1968.\u00a0<\/a>Viitattu 1.6.2018.<\/p>\n

Kun media linnaan p\u00e4\u00e4si.\u00a0<\/a>Viitattu 1.6.2018.<\/p>\n

Katso kuvat Linnan legendoista!<\/a>\u00a0Viitattu 1.6.2018<\/p>\n

Itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n vastaanotto veti televisioiden \u00e4\u00e4reen enimmill\u00e4\u00e4n yli kaksi miljoonaa katsojaa<\/a> – Viitattu 1.6.2018.<\/p>\n

Linnan juhlilla enn\u00e4tysm\u00e4\u00e4r\u00e4 katsojia \u2013 jopa 2,7 miljoonaa seurasi l\u00e4hetyst\u00e4.<\/a>\u00a0Viitattu 1.6.2018.<\/p>\n

T\u00e4llaiset ovat Linnan juhlat \u2013 historiasta t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n!<\/a> Viitattu 1.6.2018<\/p>\n

Tasavallan presidentin itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n vastaanottojen historiaa (Suomen tasavallan presidentin kanslia).\u00a0<\/a>Viitattu 1.6.2018.<\/p>\n

 <\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Linnan juhlien pitk\u00e4 historia ulottuu 1800-luvulle asti. Autonomian ajalla Suomen suuriruhtinaskunnassa j\u00e4rjestettiin s\u00e4\u00e4tyvaltiop\u00e4ivien yhteydess\u00e4 valtiop\u00e4iv\u00e4tanssiaiset Keisarillisessa palatsissa eli nykyisess\u00e4 Presidentinlinnassa. Valtiop\u00e4iv\u00e4tanssiaisten perinne oli taustalla siirrytt\u00e4ess\u00e4 itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 j\u00e4rjestett\u00e4viin iltap\u00e4iv\u00e4vastaanottoihin ja juhlavastaanottoihin. Itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n juhlaperinne sai alkunsa vuonna 1919. T\u00e4ll\u00f6in Linnassa j\u00e4rjestettiin ensimm\u00e4inen vastaanotto. Tilaisuus oli tunnin kest\u00e4v\u00e4 vastaanotto iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4. Ensimm\u00e4iset juhlat j\u00e4rjesti presidentti K. J. St\u00e5hlberg yhdess\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":4723,"featured_media":2535,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69,258],"tags":[440,656,653,659,650,18],"class_list":{"0":"post-2528","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ajankohtaista","8":"category-ilmiot","9":"tag-historia","10":"tag-itsenaisyyspaiva","11":"tag-itsenaisyyspaivan-vastaanotto","12":"tag-juhlat","13":"tag-linnan-juhlat","14":"tag-suomen-historia","15":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2528","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4723"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2528"}],"version-history":[{"count":14,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2528\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2906,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2528\/revisions\/2906"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2535"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2528"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2528"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2528"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}