{"id":2557,"date":"2018-11-07T07:22:28","date_gmt":"2018-11-07T05:22:28","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=2557"},"modified":"2018-11-07T07:24:03","modified_gmt":"2018-11-07T05:24:03","slug":"hyvaa-kustaa-ii-aadolfin-paivaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/hyvaa-kustaa-ii-aadolfin-paivaa\/","title":{"rendered":"Hyv\u00e4\u00e4 Kustaa II Aadolfin p\u00e4iv\u00e4\u00e4!"},"content":{"rendered":"

Marraskuun kuudes p\u00e4iv\u00e4 tunnetaan Suomessa ruotsalaisuuden p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Sen alkuper\u00e4 kantautuu 1600-luvulle, Ruotsin valtakunnan silloiseen kuninkaaseen Kustaa II Aadolfiin. P\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 viitataan Puolassa k\u00e4ytyyn L\u00fctzenin taisteluun, jossa kuningas sai surmansa.<\/p>\n

\"\"

Kustaa II Aadolf. Kuva: Wikimedia Commons.<\/p><\/div>\n

Ruotsalaisuuden p\u00e4iv\u00e4n historia kantautuu 1900-luvun alkuun. Vuonna 1906 perustettu ruotsalainen kansanpuolue alkoi ajaa ruotsinkielisten asemaa Suomessa. Ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa ruotsalaisuuden p\u00e4iv\u00e4\u00e4 vietettiin jo vuonna 1908. P\u00e4iv\u00e4n tarkoituksena oli vahvistaa ruotsinkielisen kansanosan yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kaikki suomenmieliset eiv\u00e4t aluksi olleet innoissaan ruotsalaisuuden p\u00e4iv\u00e4n vietosta. Kalenterissa Svenska dagen on ollut merkittyn\u00e4 virallisesti vuodesta 1980 asti.<\/p>\n

P\u00e4iv\u00e4\u00e4 on vietetty Suomessa vaihtelevasti itsen\u00e4isyyden aikana. Nyky\u00e4\u00e4n ruotsalaisuuden p\u00e4iv\u00e4 kuuluu vakiintuneisiin liputusp\u00e4iviin. Suomenruotsalaisille p\u00e4iv\u00e4 merkitsee oikeutta k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 omaa kielt\u00e4\u00e4n Suomessa.<\/p>\n

P\u00e4iv\u00e4\u00e4 vietet\u00e4\u00e4n my\u00f6s Ruotsissa ja Virossa, vaikkakin eri tavalla. Ruotsissa p\u00e4iv\u00e4 on Kustaa Aadolfin kuolinp\u00e4iv\u00e4. Toisen maailmansodan j\u00e4lkeen L\u00fctzenin taistelun voittoteeman korostaminen esimerkiksi patrioottisilla puheilla v\u00e4hentyi. Silti nyky\u00e4\u00e4n varsinkin G\u00f6teborgin ja Uppsalan alueella muistetaan entist\u00e4 kuningasta l\u00e4mm\u00f6ll\u00e4. Kustaa II Aadolf oli G\u00f6teborgin perustaja ja Uppsalan yliopiston avok\u00e4tinen tukija. N\u00e4ill\u00e4 alueilla Ruotsissa on perinteen\u00e4 sy\u00f6d\u00e4 niin kutsuttuja Kustaa Aadolfin leivoksia (Gustav Adolfsbakelse) joita koristaa marsipaanista tai tummasta suklaasta muotoiltu kuninkaan siluetti. Virossa Kustaa Aadolfin p\u00e4iv\u00e4 eli Gustav Adolfi p\u00e4ev on my\u00f6s tunnettu juhla. Nykyisen Viron alueella kuningas perusti muun muassa Tarton yliopiston vuonna 1632.<\/p>\n

\"\"

Kustaa Aadolfin leivos. Kuva: Wikimedia Commons.<\/p><\/div>\n

Ruotsalaisuuden p\u00e4iv\u00e4 radioidaan ja sit\u00e4 vietet\u00e4\u00e4n juhlavin menoin. P\u00e4iv\u00e4\u00e4n kuuluu oleellisena Modersm\u00e5let s\u00e5ng eli \u00e4idinkielen laulu. Kappaleen on s\u00e4velt\u00e4nyt ja sanoittanut Johan Fridolf Hagfors.<\/p>\n

Du sk\u00f6na s\u00e5ng, v\u00e5rt b\u00e4sta arv fr\u00e5n tidevarv till tidevarv ljud h\u00f6gt, ljud fritt fr\u00e5n strand till strand i tusen sj\u00f6ars land! <\/em><\/p>\n

Gustav Adolf sai oman nimens\u00e4 ruotsalaiseen almanakkaan vuonna 1727 marraskuun 6. p\u00e4iv\u00e4n kohdalle. Almanakassa olevat nimet juontavat juurensa katolisen kirkon pyhimyskalenteriin, eik\u00e4 niihin tehty herk\u00e4sti muutoksia. Gustav Adolf pysyi etunimen\u00e4 almanakassa 283 vuotta, kunnes kuninkaallinen nimiyhdistelm\u00e4 sai poistua vuonna 2010. Ilmaukset Svenska Dagen ja Gustav Adolfsdagen (ruotsalaisuuden p\u00e4iv\u00e4 ja Kustaa Aadolfin p\u00e4iv\u00e4) liitettiin toisiinsa, ja nykyinen merkitys ruotsalaisuuden p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 selkeytyi. Suomen kielen vastine p\u00e4iv\u00e4lle on 12.5, jolloin kalerissa on Snellmaninp\u00e4iv\u00e4 ja suomalaisuuden p\u00e4iv\u00e4.<\/p>\n

Nyky\u00e4\u00e4n esimerkiksi Turussa j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n perinteinen juhla ruotsalaisuuden p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Siihen kuuluu musiikkia, puheita ja komiikkaa. P\u00e4iv\u00e4 korostaa yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 ja on merkityksellinen suomenruotsalaisille. Ruotsi on itsen\u00e4isen Suomen toinen virallinen kieli, ja sit\u00e4 puhuu \u00e4idinkielen\u00e4\u00e4n noin 300\u00a0000 suomalaista, jolla on perustuslakiin kuuluva oikeus hoitaa asioitaan omalla kielell\u00e4\u00e4n esimerkiksi virastoissa. Ruotsin kielen ja suomenruotsalaisuuden asema Suomessa on t\u00e4rke\u00e4, ja t\u00e4t\u00e4 juhlistetaan ruotsalaisuuden p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"

Kuva: Tanja Laimi<\/p><\/div>\n

Tanja Laimi, hum. kand.<\/p>\n

Kirjoittaja on Suomen historian perustutkinto-opiskelija, joka ty\u00f6skenteli kes\u00e4ll\u00e4 2018 oppiaineen harjoittelijana.<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

Lis\u00e4\u00e4 aiheesta:<\/p>\n

University of Tartu celebrates the Day of Gustav Adolphus.<\/a>\u00a0Viitattu 31.7.2018.<\/p>\n

Ruotsalaisuuden p\u00e4iv\u00e4 6.11.<\/a>Viitattu 31.7.2018.<\/p>\n

Yliopiston almanakkatoimisto – Almanakka 2013<\/a>.\u00a0Viitattu 31.7.2018.<\/p>\n

Ruotsalaisuuden p\u00e4iv\u00e4n vaiheita – Gustav Adolf v\u00e4istyy Svean tielt\u00e4<\/a>. Viitattu 31.7.2018.<\/p>\n

\u00c5bo firade svenska dagen<\/a>. Viitattu 31.7.2018<\/p>\n

Miksi juhlimme ruotsalaisuuden p\u00e4iv\u00e4\u00e4?<\/a>\u00a0Viitattu 31.7.2018.<\/p>\n

Tuomikoski, Pekka: P\u00e4iv\u00e4st\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4n \u2013 kalenterimme merkkip\u00e4iv\u00e4t<\/em>. Edita, Helsinki, 2007.<\/p>\n

 <\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Marraskuun kuudes p\u00e4iv\u00e4 tunnetaan Suomessa ruotsalaisuuden p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Sen alkuper\u00e4 kantautuu 1600-luvulle, Ruotsin valtakunnan silloiseen kuninkaaseen Kustaa II Aadolfiin. P\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 viitataan Puolassa k\u00e4ytyyn L\u00fctzenin taisteluun, jossa kuningas sai surmansa. Ruotsalaisuuden p\u00e4iv\u00e4n historia kantautuu 1900-luvun alkuun. Vuonna 1906 perustettu ruotsalainen kansanpuolue alkoi ajaa ruotsinkielisten asemaa Suomessa. Ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa ruotsalaisuuden p\u00e4iv\u00e4\u00e4 vietettiin jo vuonna 1908. P\u00e4iv\u00e4n tarkoituksena oli […]<\/p>\n","protected":false},"author":4723,"featured_media":2558,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69,258],"tags":[464,440,661,667,664,18,670],"class_list":{"0":"post-2557","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ajankohtaista","8":"category-ilmiot","9":"tag-1600-luku","10":"tag-historia","11":"tag-kustaa-ii-aadolf","12":"tag-ruotsalaisuuden-paiva","13":"tag-ruotsalaisuus","14":"tag-suomen-historia","15":"tag-suomenruotsalaisuus","16":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2557","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4723"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2557"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2557\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3152,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2557\/revisions\/3152"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2558"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2557"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2557"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2557"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}