{"id":2583,"date":"2018-08-20T15:57:34","date_gmt":"2018-08-20T12:57:34","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=2583"},"modified":"2018-08-20T16:07:11","modified_gmt":"2018-08-20T13:07:11","slug":"aiemmin-histofriikissa-kuultua","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/aiemmin-histofriikissa-kuultua\/","title":{"rendered":"Aiemmin Histofriikiss\u00e4 kuultua"},"content":{"rendered":"<p>Suomen historian oppiaineen lehdell\u00e4 Histofriikill\u00e4 on pitk\u00e4t perinteet.\u00a0 Kymmenet eri Suomen historian harjoittelijat ovat kes\u00e4isin kirjoittaneet, taittaneet ja kuvanneet lehteen artikkeleita. Ensimm\u00e4inen lehti on ilmestynyt vuonna 1999. Histofriikki\u00e4 ei ole tehty aivan joka vuosi. Ajat ovat muuttuneet, mutta monet asiat ovat s\u00e4ilyneet samana \u2013 muutokset yliopistolla ja oppiaineessa ovat mietitytt\u00e4neet, ensimm\u00e4isen vuoden opiskelijoille on kerrottu vinkkej\u00e4 ja oppiainetta on esitelty kaikista mahdollisista suunnista. T\u00e4h\u00e4n artikkeliin olen ker\u00e4nnyt poimintoja n\u00e4ist\u00e4 lehdist\u00e4 vuosien varrella.<\/p>\n<p>Ensimm\u00e4isess\u00e4 Histofriikiss\u00e4 <strong>vuodelta 1999<\/strong> mietittiin Internetin tarjoamia mahdollisuuksia. Anu Lahtisen artikkelissa \u201d<em>Valot p\u00e4\u00e4lle \u2013 Raunistulan s\u00e4hk\u00f6ist\u00e4minen \u2013 kaupunkitutkimus, opetus- ja julkais<\/em><em>uhanke<\/em>\u201d mietittiin, miten Internet voitaisiin tehd\u00e4 tutuksi tutkijoille ja opiskelijoille. Artikkelissa pohditaan verkkosivujen, s\u00e4hk\u00f6isen tiedonkulun ja s\u00e4hk\u00f6isten tietokantojen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 historiantutkimuksessa.<\/p>\n<p>Uuden vuosituhannen my\u00f6t\u00e4 Histofriikiss\u00e4 esiteltiin Suomen historian kansainv\u00e4lisyytt\u00e4. <strong>Vuonna 2000<\/strong> Kirsi Vainio-Korhonen kirjoittaa \u201d<em>Suomen historiaa Australiassa \u2013 miksi ihmeess\u00e4?<\/em>\u201d -artikkelissa International Council for Small Business World Conference 2000 \u2013 maailmankonferenssista joka j\u00e4rjestettiin Australian Brisbanessa. \u00a0Suomen kansallinen historia kiinnostaa siis Australiassa asti.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"wp-image-2586 aligncenter\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2018\/07\/IMG_20180731_105049-225x300.jpg\" alt=\"\" width=\"349\" height=\"466\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2018\/07\/IMG_20180731_105049-225x300.jpg 225w, https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2018\/07\/IMG_20180731_105049-768x1024.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 349px) 100vw, 349px\" \/><\/p>\n<p>Seuraavana vuonna Internetin mahdollisuuksia l\u00e4hdettiin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Kimmo Jalosen kirjoittamassa artikkelissa <strong>vuodelta 2001 <\/strong>\u201d<em>Virtuaalinen visio historian opinnoista \u2013 Suomen virtuaaliyliopisto esitt\u00e4\u00e4: ymp\u00e4rist\u00f6historiaa verkko-opintoina<\/em>\u201d esitell\u00e4\u00e4n juuri perustettua Turun virtuaaliyliopistoa. Historia-aineet olivat siis edell\u00e4k\u00e4vij\u00f6iden joukossa \u2013 yksi Turun yliopiston ensimm\u00e4isist\u00e4 verkkokursseista oli ymp\u00e4rist\u00f6historian kurssi. Virtuaaliopiskelun v\u00e4lineen\u00e4 toimi WebCT-ymp\u00e4rist\u00f6.<\/p>\n<p><em>\u201dBolognan prosessi Turun yliopistossa\u201d<\/em> otsikko komeili Histofriikin etusivulla <strong>vuonna 2002. <\/strong>Artikkelin on kirjoittanut Anna Saukkonen. T\u00e4m\u00e4n prosessin seurauksena Suomessa on esimerkiksi kaksivaiheinen kansainv\u00e4lisesti vertailukelpoinen tutkintoj\u00e4rjestelm\u00e4. Prosessi oli artikkelin kirjoitushetkell\u00e4 kesken. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n asiat puhututtivat ihmisi\u00e4 \u2013 miten uuteen tutkintoon siirryt\u00e4\u00e4n ja mink\u00e4laisia vaikutuksia sill\u00e4 on opiskelijoille?<\/p>\n<p>Bolognan prosessin k\u00e4sittely jatkui <strong>vuonna 2003. <\/strong>Se ei kuitenkaan ollut aiheuttanut vaikeuksia historian opiskelijoille. Prosessi on lehdess\u00e4 pienemm\u00e4ss\u00e4 osassa, sill\u00e4 keskiaukeaman artikkelissa mietit\u00e4\u00e4n larppauksen ja historian yhteytt\u00e4. Outi Niemisen kirjoittamassa artikkelissa kerrotaan larppauksesta keinona hahmottaa historiaa. Larppauksen avulla kokeillaan millaiselta tuntuisi p\u00e4\u00e4st\u00e4 keskelle vanhoja tapahtumia. Toisaalta live-roolipelatessa ei voi koskaan vain toistaa todellisia tapahtumia, joten historiaa ei voida mallintaa tarkasti.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"wp-image-2589 alignright\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2018\/07\/IMG_20180731_105019-225x300.jpg\" alt=\"\" width=\"312\" height=\"416\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2018\/07\/IMG_20180731_105019-225x300.jpg 225w, https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2018\/07\/IMG_20180731_105019-768x1024.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 312px) 100vw, 312px\" \/><\/p>\n<p><em>\u201dIso G vai pikku G \u2013 Graduntekij\u00e4n mietteit\u00e4\u201d<\/em> oli artikkelin nimi <strong>vuoden 2004<\/strong> lehdess\u00e4. Sami Leinon kirjoittama teksti antaa vinkkej\u00e4 gradun tekemiseen. Siin\u00e4 my\u00f6s lohdutetaan\u00a0<span style=\"font-weight: inherit\">\u2013 yksik\u00e4\u00e4n gradun tekij\u00e4 ei ole samanlainen. Toisiin ei voi verrata itse\u00e4\u00e4n. Itse\u00e4\u00e4n voi my\u00f6s hemmotella esimerkiksi ansaitulla oluttuopposella pienemm\u00e4nkin edistyksen j\u00e4lkeen. \u201dIhminenh\u00e4n ei kuitenkaan ole mik\u00e4\u00e4n muurahainen, joka jaksaa jatkuvasi kantaa monta kertaa oman painonsa kokoista taakkaa.\u201d Gradun teon ei tarvitse olla vain tuskaa. T\u00e4rkeint\u00e4 on l\u00f6yt\u00e4\u00e4 oikeanlainen aihe, ja pit\u00e4\u00e4 positiivinen asenne.<\/span><\/p>\n<p>Vertaistukea gradun kirjoittamiseen tarjottiin Histofriikiss\u00e4 <strong>Vuonna 2005<\/strong> esitellyss\u00e4 gradupiiriss\u00e4. Otto Ala-Nissil\u00e4n artikkelissa kerrotaan kymmenen opiskelijan eri historia-aineista j\u00e4rjest\u00e4v\u00e4n vapaaehtoista gradupiiri\u00e4, joka toimi j\u00e4senilleen suunnann\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n\u00e4, henkisen\u00e4 tukena sek\u00e4 sosiaalisena henkireik\u00e4n\u00e4. Opiskelijat kokivat hy\u00f6tyneens\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 gradupiiriss\u00e4 on mukana muitakin kuin oman historia-aineen opiskelijoita.<\/p>\n<p><strong>Vuosi 2006 <\/strong>muistetaan vuotena, jolloin historian laitos muutti Sirkkalan kasarmin tiloihin. Anni Jalkasen kirjoittamassa artikkelissa tutustutaan tarkemmin kasarmin historiaan. Historian laitos majoittui kasarmilla entiseen k\u00f6yh\u00e4intaloon. T\u00e4ll\u00f6in suunniteltiin my\u00f6s taiteiden tutkimuksen laitoksen muuttoa Sirkkalaan.<\/p>\n<p>Suomen historian oppiaineeseen uutena asiana alkoi lukuvuonna 2006-2007 arkistoalan opintoja tarjoava linja. <strong>Vuonna 2007 <\/strong>arkisto-alaa koskevan artikkelin on kirjoittanut Kirsi Vainio-Korhonen, joka toimi linjan vastuuopettajana. Linja perustettiin yhdess\u00e4 \u00c5bo Akademin historian laitoksen kanssa. Linjan opetus oli kaksikielist\u00e4 ja sen tenttivastauksissa sek\u00e4 kirjallisissa t\u00f6iss\u00e4 voitiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ruotsia tai suomea.<\/p>\n<p>Jokaisessa Histofriikiss\u00e4 on uratarinoita historiasta valmistuneiden kertomina. <strong>Vuoden 2008<\/strong> lehdess\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n tavanomaisten ammattivalintojen lis\u00e4ksi diplomaatin uraa. Aino Henrikssonin artikkelissa kerrotaan, ett\u00e4 historia luo hyv\u00e4n pohjan my\u00f6s diplomaatin uralle. Ty\u00f6 muistuttaa historian tutkimista, sill\u00e4 l\u00e4hteit\u00e4 ja vastapuolen sanomisia ja kirjoituksia analysoidaan samalla tavalla. Diplomaatin uraa varten tarvitsee historian lis\u00e4ksi kielitaitoa ja yhteiskunnallista kiinnostusta, artikkelissa kerrotaan.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"wp-image-2592 aligncenter\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2018\/07\/IMG_20180731_104949-300x225.jpg\" alt=\"\" width=\"502\" height=\"377\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2018\/07\/IMG_20180731_104949-300x225.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2018\/07\/IMG_20180731_104949-768x576.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2018\/07\/IMG_20180731_104949-1024x768.jpg 1024w\" sizes=\"auto, (max-width: 502px) 100vw, 502px\" \/><\/p>\n<p><strong>Vuoden 2009<\/strong> Histofriikiss\u00e4 tartuttiin ajankohtaisiin asioihin ja k\u00e4siteltiin niiden historiaa. Meksikosta t\u00e4ll\u00f6in levinnyt sikainfluenssa sai Lari Kivirannan kirjoittamaan tartuntatautitutkimuksesta. Kiviranta vertaa sikainfluenssaa artikkelissa espanjantautiin, joka oli samantyyppinen, joskin rajumpi tartuntatauti. Samalla artikkelissa kerrotaan siit\u00e4, millaista tutkimusta Suomen historian oppiaineessa tehd\u00e4\u00e4n tartuntataudeista.<\/p>\n<p>Oppiaineessa osallistuttiin Turun kulttuurip\u00e4\u00e4kaupunkivuoden (2011) suunnittelemiseen <strong>vuonna 2010. <\/strong>Suomen syd\u00e4n \u2013 projektissa toteutettiin yhdess\u00e4 Turku 2011 \u2013 s\u00e4\u00e4ti\u00f6n ja Liedon Vanhalinnan kanssa historiallinen kulttuurik\u00e4velyreitti. Tuomas Salvin kirjoittamassa artikkelissa kerrotaan t\u00e4m\u00e4n projektin etenemisest\u00e4. Oppiaineessa muun muassa koottiin materiaalia reitin opastukseen ja tehtiin opaskartta ja verkkosivut reitille.<\/p>\n<p>L\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 nykyaikaa tullessa, <strong>vuonna 2014<\/strong>, hyp\u00e4t\u00e4\u00e4n suoraan tulevaisuuteen. Lauri Viinikkalan tekstiss\u00e4 <em>Futuristista menneisyytt\u00e4 museoissa<\/em> k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n lis\u00e4tyn todellisuuden k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 museo- ja kulttuurialalla. T\u00e4ll\u00f6in eri laitteilla tai virtuaalilaseilla p\u00e4\u00e4sisi n\u00e4kem\u00e4\u00e4n esimerkiksi Luostarinm\u00e4en museoalueen el\u00e4m\u00e4\u00e4 1700 \u2013 luvulta.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\" wp-image-2597 alignright\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2018\/07\/IMG_20180731_105123-225x300.jpg\" alt=\"\" width=\"296\" height=\"395\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2018\/07\/IMG_20180731_105123-225x300.jpg 225w, https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2018\/07\/IMG_20180731_105123-768x1024.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 296px) 100vw, 296px\" \/><\/p>\n<p><strong>Vuonna 2015 <\/strong>j\u00e4rjestettiin Suomen historian kes\u00e4kurssi ulkomaalaisille opiskelijoille, joka oli ensimm\u00e4inen laatuaan. Inga Hietaharjun artikkelissa kerrotaan kurssin j\u00e4rjest\u00e4misest\u00e4 ja sen onnistumisesta. Kansainv\u00e4lisen liikkuvuuden ja yhteisty\u00f6n keskus CIMOn (nykyisen Opetushallituksen) rahoittama kurssi opetti 24:lle suomen kielen ja kulttuurin opiskelijalle Suomen historiaa. Kolmen viikon kurssi piti sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n niin luentoja, pienryhm\u00e4tapaamisia kuin opastettuja k\u00e4yntej\u00e4 ymp\u00e4ri Turkua ja vapaamuotoista toimintaa. Kes\u00e4kurssilaiset pitiv\u00e4t kurssia onnistuneena.<\/p>\n<p>Kuten n\u00e4hd\u00e4\u00e4n, Histofriikki on k\u00e4sitellyt aiheita laidasta laitaan. Kantavana teemana ovat olleet ty\u00f6llistyminen, tutkimus ja henkil\u00f6kunnan esittely. Sen lis\u00e4ksi p\u00e4iv\u00e4n polttavat aiheet, ajankohtaiset teemat ja tapahtumat ovat kiinnostaneet. Jokainen Histofriikki on ollut tekij\u00e4ns\u00e4 n\u00e4k\u00f6inen.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Vuoden 2018 Histofriikki on nyt luettavissa!<\/strong> <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/histofriikki\/\">Siirry Histofriikin sivuille.<\/a><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<div id=\"attachment_2314\" style=\"width: 125px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-2314\" class=\"size-medium wp-image-2314\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2018\/05\/selfie-115x300.jpg\" alt=\"\" width=\"115\" height=\"300\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2018\/05\/selfie-115x300.jpg 115w, https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2018\/05\/selfie-768x2010.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2018\/05\/selfie-391x1024.jpg 391w, https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2018\/05\/selfie.jpg 1244w\" sizes=\"auto, (max-width: 115px) 100vw, 115px\" \/><p id=\"caption-attachment-2314\" class=\"wp-caption-text\">Kuva: Tanja Laimi<\/p><\/div>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Tanja Laimi, hum. kand.<\/p>\n<p><em>Kirjoittaja on Suomen historian perustutkinto-opiskelija, joka ty\u00f6skentelee kes\u00e4ll\u00e4 2018 oppiaineen harjoittelijana.<\/em><\/p>\nJAA ARTIKKELI:    <a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-48 synved-social-resolution-single synved-social-provider-facebook nolightbox\" data-provider=\"facebook\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Share on Facebook\" href=\"https:\/\/www.facebook.com\/sharer.php?u=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsuomenhistoria%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F2583&#038;t=Aiemmin%20Histofriikiss%C3%A4%20kuultua&#038;s=100&#038;p&#091;url&#093;=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsuomenhistoria%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F2583&#038;p&#091;images&#093;&#091;0&#093;=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsuomenhistoria%2Fwp-content%2Fuploads%2Fsites%2F101%2F2018%2F07%2FIMG_20180731_105019.jpg&#038;p&#091;title&#093;=Aiemmin%20Histofriikiss%C3%A4%20kuultua\" style=\"font-size: 0px;width:48px;height:48px;margin:0;margin-bottom:5px;margin-right:5px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"Facebook\" title=\"Share on Facebook\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"48\" height=\"48\" style=\"display: inline;width:48px;height:48px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/addons\/extra-icons\/image\/social\/balloon\/96x96\/facebook.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-48 synved-social-resolution-single synved-social-provider-twitter nolightbox\" data-provider=\"twitter\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Share on Twitter\" href=\"https:\/\/twitter.com\/intent\/tweet?url=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsuomenhistoria%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F2583&#038;text=Hey%20check%20this%20out\" style=\"font-size: 0px;width:48px;height:48px;margin:0;margin-bottom:5px;margin-right:5px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"twitter\" title=\"Share on Twitter\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"48\" height=\"48\" style=\"display: inline;width:48px;height:48px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/addons\/extra-icons\/image\/social\/balloon\/96x96\/twitter.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-48 synved-social-resolution-single synved-social-provider-pinterest nolightbox\" data-provider=\"pinterest\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Pin it with Pinterest\" href=\"https:\/\/pinterest.com\/pin\/create\/button\/?url=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsuomenhistoria%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F2583&#038;media=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsuomenhistoria%2Fwp-content%2Fuploads%2Fsites%2F101%2F2018%2F07%2FIMG_20180731_105019.jpg&#038;description=Aiemmin%20Histofriikiss%C3%A4%20kuultua\" style=\"font-size: 0px;width:48px;height:48px;margin:0;margin-bottom:5px;margin-right:5px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"pinterest\" title=\"Pin it with Pinterest\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"48\" height=\"48\" style=\"display: inline;width:48px;height:48px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/addons\/extra-icons\/image\/social\/balloon\/96x96\/pinterest.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-48 synved-social-resolution-single synved-social-provider-linkedin nolightbox\" data-provider=\"linkedin\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Share on Linkedin\" href=\"https:\/\/www.linkedin.com\/shareArticle?mini=true&#038;url=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsuomenhistoria%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F2583&#038;title=Aiemmin%20Histofriikiss%C3%A4%20kuultua\" style=\"font-size: 0px;width:48px;height:48px;margin:0;margin-bottom:5px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"linkedin\" title=\"Share on Linkedin\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"48\" height=\"48\" style=\"display: inline;width:48px;height:48px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/addons\/extra-icons\/image\/social\/balloon\/96x96\/linkedin.png\" \/><\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Suomen historian oppiaineen lehdell\u00e4 Histofriikill\u00e4 on pitk\u00e4t perinteet.\u00a0 Kymmenet eri Suomen historian harjoittelijat ovat kes\u00e4isin kirjoittaneet, taittaneet ja kuvanneet lehteen artikkeleita. Ensimm\u00e4inen lehti on ilmestynyt vuonna 1999. Histofriikki\u00e4 ei ole tehty aivan joka vuosi. Ajat ovat muuttuneet, mutta monet asiat ovat s\u00e4ilyneet samana \u2013 muutokset yliopistolla ja oppiaineessa ovat mietitytt\u00e4neet, ensimm\u00e4isen vuoden opiskelijoille on kerrottu [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":4723,"featured_media":2589,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63],"tags":[285,671,440,674,677,680,18],"class_list":{"0":"post-2583","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-nakokulmia","8":"tag-harjoittelu","9":"tag-histofriikki","10":"tag-historia","11":"tag-lehti","12":"tag-opiskelu","13":"tag-oppiaine","14":"tag-suomen-historia","15":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2583","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4723"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2583"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2583\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2728,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2583\/revisions\/2728"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2589"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2583"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2583"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2583"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}