{"id":2617,"date":"2018-08-03T10:56:13","date_gmt":"2018-08-03T07:56:13","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=2617"},"modified":"2018-08-03T10:56:13","modified_gmt":"2018-08-03T07:56:13","slug":"seksityolaisten-arvoitus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/seksityolaisten-arvoitus\/","title":{"rendered":"Seksity\u00f6l\u00e4isten arvoitus"},"content":{"rendered":"

Sinis\u00e4vyisell\u00e4 marmoroidulla paperilla p\u00e4\u00e4llystetyn nahkaselk\u00e4isen niteen kannessa on punaruskea nahkasoikio, jota reunustavat kullatut ornamentit. Soikion keskell\u00e4 lukee kultakirjaimin \u201dSundhets Journal\u201d, terveysp\u00e4iv\u00e4kirja. Kaunis sidos on Turun poliisikamarin veneeristen tautien valvontakirja ja sen lehdille on tehty merkint\u00f6j\u00e4 naisista, jotka alistettiin s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisiin sukupuolitautitarkastuksiin vuosina 1838\u20131848.<\/p>\n

\"\"

Turun poliisikamarin veneeristen tautien valvontakirja vuosilta 1838-1848 on kaunis esine kullattuine koristeineen ja marmoroituine p\u00e4\u00e4llyspapereineen. Kuva: Mikael Korhonen.<\/p><\/div>\n

Valvontakirjan alussa on nimen mukainen aakkosellinen hakemisto. Kunkin naisen kohdalle on merkitty omalle sivulleen juokseva numero, nimi, ammatti (esimerkiksi piika) tai syntyper\u00e4 (esimerkiksi kirvesmiehen tyt\u00e4r), asuinpaikka ja mahdolliset muutot, tietoja l\u00e4\u00e4k\u00e4rintarkastuksista sek\u00e4 l\u00e4\u00e4k\u00e4rin diagnoosi (terve tai sairas). Kirjassa on mainintoja my\u00f6s hoitojaksoista kuurihuoneeksi nimitetyss\u00e4 sukupuolitautisairaalassa, muista sairauksista, kehruuhuonetuomioista, lasten odotuksesta, synnytyksist\u00e4, kihlauksista, avioliitoista ja kuolemantapauksista.<\/p>\n

Turkulaisten naisten terveystarkastukset olivat maamme ensimm\u00e4iset. Mallia otettiin Napoleonin\u00a0ajan Ranskasta, jossa seksity\u00f6l\u00e4isten oli k\u00e4yt\u00e4v\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti l\u00e4\u00e4k\u00e4rintarkastuksissa sukupuolitautien levi\u00e4misen est\u00e4miseksi. T\u00e4st\u00e4 he saivat kutsumanimen tarkastusnainen. J\u00e4rjestelm\u00e4 otettiin my\u00f6hemmin laajasti k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n kuppataudin piinaamassa Euroopassa.\u00a0 Turussa sukupuolitarkastuksia tehtiin poliisikamarin tiloissa kymmenen vuoden ajan. Lokakuussa 1838 aloitettuun veneeristen tautien valvontakirjaan merkittiin 164 turkulaisen naisen tiedot.<\/p>\n

Juuri ilmestyneess\u00e4 tutkimuksessani Musta-Maija ja Kirppu-Kaisa. Seksity\u00f6l\u00e4iset 1800-luvun alun Suomessa <\/em>pohdin, keit\u00e4 n\u00e4m\u00e4 naiset olivat. Poikkesiko heid\u00e4n sukupuoliel\u00e4m\u00e4ns\u00e4 oleellisesti muiden aviottomien lasten \u00e4itien seksuaalisuhteista? Mist\u00e4 he olivat kotoisin? Millaisissa oloissa he olivat kasvaneet? Kuinka monella heist\u00e4 oli lapsia? Olivatko he naimattomia tai naimisissa? Mink\u00e4 ik\u00e4isi\u00e4 he olivat? Miss\u00e4 he asuivat? Onko asiakirjoissa tietoja heid\u00e4n miessuhteistaan? Miten heille k\u00e4vi my\u00f6hemmin el\u00e4m\u00e4ss\u00e4?<\/p>\n

Historiantutkijat ovat viime vuosina pohtineet paljon sit\u00e4, mitk\u00e4 aiheet ja n\u00e4k\u00f6kulmat ovat kulloinkin olleet historiantutkimuksen valtavirtaa ja mit\u00e4 aiheita ei ole aiemmin pidetty mielenkiintoisina tai edes hyv\u00e4ksytt\u00e4vin\u00e4 tutkia. On puhuttu voittajien historiasta ja tarpeesta antaa puheenvuoro my\u00f6s h\u00e4vinneille. On korostettu sit\u00e4, miten kunkin ajan yhteiskunnallinen ja kulttuurinen menneisyys pit\u00e4isi saada esiin moni\u00e4\u00e4nisesti ja mahdollisimman kattavasti. Musta-Maija ja Kirppu-Kaisa<\/em> vastaa t\u00e4h\u00e4n haasteeseen nostamalla esiin naisryhm\u00e4n, jota ei ole aiemmin mainittu varhaismodernin suomalaisen kaupunkihistorian kaanonissa. Olen pyrkinyt kertomaan heid\u00e4n tarinansa mahdollisuuksien mukaan heid\u00e4n l\u00e4ht\u00f6kohdistaan ja heid\u00e4n \u00e4\u00e4nt\u00e4ns\u00e4 etsien, ei sievistellen vaan yritt\u00e4en ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 tarkastusnaisten ankaraa arkiel\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"

Maria Lovisa Antintytt\u00e4ren (Andersdotter) sivu Turun poliisikamarin terveysp\u00e4iv\u00e4kirjassa. Merkinn\u00f6iss\u00e4 kerrotaan h\u00e4nen ty\u00f6skentelev\u00e4n piikana porvarien Ekstr\u00f6m ja Sandstr\u00f6m kotitalouksissa. H\u00e4nelle tehtiin ensimm\u00e4inen sukupuolitautitarkastus 18. lokakuuta 1838 ja viimeinen 1. kes\u00e4kuuta 1845. H\u00e4net todettiin joka kerta terveeksi. Kuva: Mikael Korhonen.<\/p><\/div>\n

 <\/p>\n

Nyky-Suomen seksity\u00f6l\u00e4isi\u00e4 tutkinut Anna Kontula on todennut, ett\u00e4 seksity\u00f6ntekij\u00e4 voi olla ja on aktiivinen, henkil\u00f6kohtaisiin valintoihin kykenev\u00e4 toimija ja oman el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 subjekti. Monet Kantolan v\u00e4it\u00f6stutkimukseensa Punainen exodus <\/em>haastattelemista seksity\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4 arvostivat vapautta ja mahdollisuutta p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 itse ty\u00f6h\u00f6ns\u00e4 liittyvist\u00e4 seikoista, jos vaihtoehtona oli pienipalkkainen ja tiukasti kontrolloitu ty\u00f6 jossain palveluammatissa. \u201dHuorastigman\u201d rinnalla toisessa vaakakupissa painoi mahdollisuus maksimoida palkkaty\u00f6orjuuden ulkopuolelle j\u00e4\u00e4v\u00e4 el\u00e4m\u00e4. Tutkimuksellaan Kontula haastaa monien prostituutiotutkimusten uhrin\u00e4k\u00f6kulmaa, joka selitt\u00e4\u00e4 ilmi\u00f6t\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n erilaisilla pakoilla ja sukupuolittuneella sorrolla ja v\u00e4kivallalla. T\u00e4ll\u00f6in l\u00e4ht\u00f6kohtana on ajatus siit\u00e4, ettei kukaan voi vapaasta tahdostaan valita seksity\u00f6t\u00e4 ja seksin myynti itsess\u00e4\u00e4n kertoo aina vajavaisesta toimijuudesta.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kontula ei n\u00e4e seksity\u00f6ntekij\u00e4\u00e4 ainoastaan passiivisena toiminnan kohteena vaan ainakin potentiaalisesti seksuaalisena ja poliittisena subjektina. Samalla h\u00e4n kuvaa seksity\u00f6n yhten\u00e4 ansioty\u00f6n muotona ja vaihtoehtona etenkin yksitoikkoisille ja raskaille matalapalkkat\u00f6ille. Molempiin t\u00f6ihin voi sis\u00e4lty\u00e4 vaihteleva m\u00e4\u00e4r\u00e4 hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00f6\u00e4, vapautta tai riippuvaisuutta. Samankaltainen n\u00e4k\u00f6kulma on vuonna 2017 ilmestyneess\u00e4, l\u00e4hes tuhatsivuisessa globaalin seksity\u00f6n historiaa 1600-luvulta nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n valottavassa antologiassa Selling Sex in the City: a Global History of Prostitution, 1600s-2000s. <\/em>Teoksessa korostuu se, miten my\u00f6s historioitsijat ovat v\u00e4hitellen siirt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 prostituutiota rikoshistorian piirin kuuluvasta ilmi\u00f6st\u00e4 osaksi ty\u00f6nteon ja naisten toimijuuden historiaa. Teoksen toimittajat toteavat, ett\u00e4 historiallisesti seksity\u00f6 vertautuu muihin hyvinkin ep\u00e4terveellisiin, vaarallisiin tai ep\u00e4miellytt\u00e4viin t\u00f6ihin, joita k\u00f6yhien t\u00e4ytyi tehd\u00e4 el\u00e4\u00e4kseen.<\/p>\n

Uskon, ett\u00e4 seksity\u00f6 tarjosi samanlaista \u201daktiivista ja tuottavaa kurittomuutta\u201d ainakin osalle 1800-luvun alkupuolen turkulaisista tarkastusnaisista. Olivathan naisen mahdollisuudet itsen\u00e4iseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n tuon ajan yhteiskunnassa viel\u00e4 monin verroin v\u00e4h\u00e4isemm\u00e4t kun Kontulan tutkimassa 2000-luvun Suomessa.<\/p>\n

Tilanteissa, joissa naisten edellytettiin pestautuvan t<\/span>iukasti s\u00e4\u00e4deltyyn ja valvottuun vuosipalkollisen ty\u00f6h\u00f6n, suojeluksettomuus ja siihen liittynyt seksity\u00f6 olivat toki suuri henkil\u00f6kohtainen riski. Samalla ne kuitenkin mahdollistivat sellaisen hetkellisen itsen\u00e4isyyden, jota my\u00f6s Kontulan haastattelevat seksity\u00f6l\u00e4iset arvostivat ja jolla he perustelivat valintojaan. Seksity\u00f6 oli n\u00e4ille naisille yksi monista arjen toimeentulokeinoista piikomisen, kaupustelun, pyykk\u00e4\u00e4misen ja pikkurikollisuuden rinnalla, ei ensisijaisesti kauhistelun, moralisoinnin tai h\u00e4peilyn kohde.<\/span><\/p>\n

Tutkimieni naisten \u201dpahantapaisuus\u201d ei muutoinkaan ollut alleviivatusti ja vain seksity\u00f6t\u00e4 vaan viranomaisten mielest\u00e4 ennemminkin r\u00f6yhke\u00e4\u00e4, kuritonta ja omavaltaista el\u00e4m\u00e4\u00e4, johon kuului haureuden ohella suojeluksettomuutta, juopottelua ja n\u00e4pistely\u00e4. Tarkastusnaisten uppiniskaisuus ja omap\u00e4isyys nousevat erityisesti n\u00e4kyville tilanteissa, joissa he v\u00e4istiv\u00e4t kirkotuksen, j\u00e4iv\u00e4t pois ehtoolliselta, hakivat omaa etua valehtelemalla kuulusteluissa, valittivat tuomioistaan ja lopulta anoivat armoa maan hallitsijalta. Kaikki n\u00e4m\u00e4 toimet olivat alhaisessa yhteiskunnallisessa asemassa olevilta, kirjoitustaidottomilta naisilta voimann\u00e4ytt\u00f6j\u00e4.<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kirsi Vainio-Korhonen
\nSuomen historian professori<\/p>\n

 <\/p>\n

Kirjallisuus:<\/p>\n

Garc\u00eda, Magaly Rodr\u00edguez, van Voss, Lex Heerma, and van Nederveen Meerkerk, Elise (Eds), Selling Sex in the City: a Global History of Prostitution, 1600s-2000s<\/em>. e-kirja Brill 2017.<\/p>\n

Kontula, Anna, Punainen eksodus. Tutkimus seksity\u00f6st\u00e4 Suomessa<\/em>. Like. Helsinki 2008.<\/p>\n

Vainio-Korhonen, Kirsi, Musta-Maija ja Kirppu-Kaisa. Seksity\u00f6l\u00e4iset 1800-luvun alun Suomessa. <\/em>Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Helsinki 2018.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Sinis\u00e4vyisell\u00e4 marmoroidulla paperilla p\u00e4\u00e4llystetyn nahkaselk\u00e4isen niteen kannessa on punaruskea nahkasoikio, jota reunustavat kullatut ornamentit. Soikion keskell\u00e4 lukee kultakirjaimin \u201dSundhets Journal\u201d, terveysp\u00e4iv\u00e4kirja. Kaunis sidos on Turun poliisikamarin veneeristen tautien valvontakirja ja sen lehdille on tehty merkint\u00f6j\u00e4 naisista, jotka alistettiin s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisiin sukupuolitautitarkastuksiin vuosina 1838\u20131848. Valvontakirjan alussa on nimen mukainen aakkosellinen hakemisto. Kunkin naisen kohdalle on merkitty omalle […]<\/p>\n","protected":false},"author":3147,"featured_media":2622,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[258,63,388],"tags":[458,684,690,687],"class_list":{"0":"post-2617","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ilmiot","8":"category-nakokulmia","9":"category-tutkimusaineistot","10":"tag-1800-luku","11":"tag-naisten-historia","12":"tag-prostituutio","13":"tag-seksityo","14":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2617","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3147"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2617"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2617\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2646,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2617\/revisions\/2646"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2622"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2617"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2617"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2617"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}