{"id":2647,"date":"2018-08-10T08:33:45","date_gmt":"2018-08-10T05:33:45","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=2647"},"modified":"2018-08-10T08:36:38","modified_gmt":"2018-08-10T05:36:38","slug":"1700-luvun-venajan-tutkijat-kokoontuivat-strasbourgissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/1700-luvun-venajan-tutkijat-kokoontuivat-strasbourgissa\/","title":{"rendered":"1700-luvun Ven\u00e4j\u00e4n tutkijat kokoontuivat Strasbourgissa"},"content":{"rendered":"

Osallistuin hein\u00e4kuussa 1700-luvun Ven\u00e4j\u00e4n tutkimuksen Study Group for Eighteenth-Century Russia kymmenenteen kansainv\u00e4liseen konferenssiin, joka oli samalla opintoryhm\u00e4n\u00e4 aloittaneen tutkijaverkoston 50. juhlavuosi. Konferenssi kesti l\u00e4hestulkoon kokonaisen viikon ja ohjelmaa oli joka p\u00e4iv\u00e4 aamusta iltaan. Juhlavuoden vuoksi paikalla olivat miltei kaikki kynnelle kyenneet verkoston alullepanijat ja 1700-luvun Ven\u00e4j\u00e4n tutkijat ymp\u00e4ri maailmaa, aina Japanista Yhdysvaltoihin saakka. Konferenssi oli monitieteinen, sill\u00e4 verkoston alusta asti mukana on historiantutkijoiden lis\u00e4ksi ollut kielen ja kirjallisuuden tutkijoita. Suomalaisia ei ollut paikalla kovinkaan runsaasti, itseni lis\u00e4ksi vain Marianna Muravyeva Helsingin yliopistosta edusti Suomessa teht\u00e4v\u00e4\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4-tutkimusta. T\u00e4m\u00e4 oli s\u00e4\u00e4li, sill\u00e4 konferenssiesitelmiss\u00e4 k\u00e4siteltiin Suomenkin historiaa ja viitattiin suomalaisiin tutkijoihin, joista erityisesti Jyrki Paaskosken tutkimus sai kiitosta useammilta tahoilta. Suomalaisten osanottajien v\u00e4hyys kertoo siit\u00e4, ett\u00e4 meill\u00e4 1700-luvun tutkimus ei juurikaan k\u00e4sittele Ven\u00e4j\u00e4n historiaa sivuavia aiheita, vaan olemme katsoneet l\u00e4nteen ja tutkineet Suomea osana Ruotsin valtakuntaa.<\/p>\n

\"\"

Strasbourgin yliopiston p\u00e4\u00e4rakennus, jossa konferenssi pidettiin. Kuva: Ulla Ij\u00e4s.<\/p><\/div>\n

Konferenssin ehdottomasti parasta antia olivat mielenkiintoiset esitelm\u00e4t, joissa p\u00e4\u00e4stiin heti aiheeseen, sill\u00e4 kaikki tunsivat tutkimuskohteen \u2013 1700-luvun Ven\u00e4j\u00e4n \u2013 joten aikaa vievi\u00e4 taustoituksia ei tarvittu. T\u00e4llaisen temaattisen konferenssin etuja onkin se, ett\u00e4 kaikki osallistujat ovat alan asiantuntijoita, joten keskusteluissa voitiin pohtia hyvinkin yksityiskohtaisia kysymyksi\u00e4. Osallistuin jokaisena konferenssip\u00e4iv\u00e4n\u00e4 \u2013 sunnuntain retkip\u00e4iv\u00e4\u00e4 lukuun ottamatta \u2013 useisiin sessioihin. Osa sessioista oli kokonaan ven\u00e4j\u00e4nkielisi\u00e4, mik\u00e4 hankaloitti kielt\u00e4 eritt\u00e4in heikosti osaavana osallistumistani. Harmillisesti n\u00e4iden t\u00e4ysin ven\u00e4j\u00e4nkielisten esitelm\u00e4n pit\u00e4jien kanssa verkostoituminen oli hankalaa, sill\u00e4 he eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 puhuneet tai halunneet puhua lainkaan englantia. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 esimerkiksi itse\u00e4ni erityisesti kiinnostava Tatiana Bazarovan esitelm\u00e4 Pietari Suuren aikaisista assembl\u00e9ista j\u00e4i suurelta osin ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n

\"\"

Palais Rohan oli yksi konferenssin retkip\u00e4iv\u00e4n kohteista. Kuva: Ulla Ij\u00e4s.<\/p><\/div>\n

Ilahduttavinta konferenssissa oli huomata, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 on viime aikoina tartuttu moniin tutkimuskent\u00e4ll\u00e4 mielenkiintoa her\u00e4tt\u00e4neisiin aiheisiin. Esimerkiksi professori Aleksandr Kamenskii Moskovan talouskorkeakoulusta tutkii itsemurhia ja haluaa selvitt\u00e4\u00e4 tutkimuskohteensa avulla 1700- ja 1800-lukujen arkiel\u00e4m\u00e4\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4. Avauspuheenvuorossaan professori Kamenskii valotti 1700-luvun Ven\u00e4j\u00e4n tutkimustraditiota Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 ja kertoi, ett\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n instituutioita ja teollistumista ei juurikaan tutkita Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4, sill\u00e4 n\u00e4ill\u00e4 aihepiireill\u00e4 on viel\u00e4 liian vahva sosialistisen ajan tutkimuksen painolasti. Sen sijaan tutkijat ovat tarttuneet arkiel\u00e4m\u00e4\u00e4n, uskontoon, muistelmiin ja aatelistoa koskeviin aineistoihin. Etenkin j\u00e4lkimm\u00e4inen aihepiiri n\u00e4ytt\u00e4isi konferenssin perusteella olevan ven\u00e4l\u00e4isten tutkijoiden mielenkiinnon kohteena.<\/p>\n

\"\"

T\u00e4ss\u00e4 ravintolassa oli konferenssin p\u00e4\u00e4t\u00f6sillallinen. Talo on keskiaikainen. Kuva: Ulla Ij\u00e4s.<\/p><\/div>\n

Oma tutkimukseni on aina kandidaattity\u00f6st\u00e4ni alkaen keskittynyt Vanhan Suomen alueeseen. Tapasin konferenssissa useita aluetta tutkineita historiantutkijoita, jotka tunsivat esimerkiksi Viipurin tai Lappeenrannan historian ja olivat k\u00e4yneet arkistoissa Mikkeliss\u00e4 ja Helsingiss\u00e4. Helsingin Kansalliskirjaston Slavica-kokoelma sai kiitosta ja moni tapaamani kollega aikoi suunnata sinne ennen syksyn alkua tai haaveili matkasta Helsinkiin, sill\u00e4 \u201dty\u00f6skentely Slavicassa on niin helppoa ja ihmiset avuliaita.\u201d Oli my\u00f6s mielenkiintoista kuulla ulkomaisten tutkijoiden n\u00e4kemyksi\u00e4 tapahtumista, jotka koskettivat Suomen aluetta. Keskusteluissamme tulimme siihen tulokseen, ett\u00e4 Vanhan Suomen aluetta voisi tarkastella samanlaisena raja-alueena tai l\u00e4pikulkuvy\u00f6hykkeen\u00e4 kuin muitakin It\u00e4-Euroopan alueita kuten vaikkapa Puolaa tai jopa Krimin aluetta. Keskustelimme my\u00f6s kansallisuuden merkityksist\u00e4 ja ihmisten kielellisist\u00e4, uskonnollisista ja kulttuurisista taustoista, jotka muodostivat 1700-luvun Ven\u00e4j\u00e4n imperiumin tilkkut\u00e4kin. N\u00e4it\u00e4 kaikkia aihepiirej\u00e4 olen sivunnut omissa tutkimuksissani. Suomen historia ei ole erillinen saareke, vaan limittyy ja linkittyy eurooppalaiseen historiaan ja Ven\u00e4j\u00e4n suurvallan historiaan.<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Ulla Ij\u00e4s<\/p>\n

Kirjoittaja toimii Suomen historian yliopisto-opettajana<\/em><\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Osallistuin hein\u00e4kuussa 1700-luvun Ven\u00e4j\u00e4n tutkimuksen Study Group for Eighteenth-Century Russia kymmenenteen kansainv\u00e4liseen konferenssiin, joka oli samalla opintoryhm\u00e4n\u00e4 aloittaneen tutkijaverkoston 50. juhlavuosi. Konferenssi kesti l\u00e4hestulkoon kokonaisen viikon ja ohjelmaa oli joka p\u00e4iv\u00e4 aamusta iltaan. Juhlavuoden vuoksi paikalla olivat miltei kaikki kynnelle kyenneet verkoston alullepanijat ja 1700-luvun Ven\u00e4j\u00e4n tutkijat ymp\u00e4ri maailmaa, aina Japanista Yhdysvaltoihin saakka. Konferenssi oli […]<\/p>\n","protected":false},"author":4007,"featured_media":2658,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69,388],"tags":[165,440,299,695,337,698,692],"class_list":{"0":"post-2647","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ajankohtaista","8":"category-tutkimusaineistot","9":"tag-1700-luku","10":"tag-historia","11":"tag-historiantutkimus","12":"tag-kansainvalinen","13":"tag-konferenssi","14":"tag-strasbourg","15":"tag-venaja","16":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2647","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4007"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2647"}],"version-history":[{"count":21,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2647\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2717,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2647\/revisions\/2717"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2658"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2647"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2647"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2647"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}