{"id":2913,"date":"2018-09-20T09:55:00","date_gmt":"2018-09-20T06:55:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=2913"},"modified":"2018-09-20T10:34:42","modified_gmt":"2018-09-20T07:34:42","slug":"onko-uusi-tiedonhallintalaki-uhka-humanistiselle-tutkimukselle","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/onko-uusi-tiedonhallintalaki-uhka-humanistiselle-tutkimukselle\/","title":{"rendered":"Onko uusi tiedonhallintalaki uhka humanistiselle tutkimukselle?"},"content":{"rendered":"
\"\"

Kansallisarkiston katolla sijaitseva Emil Sj\u00f6strandin veistosryhm\u00e4, jonka keskell\u00e4 on Kleio, historian muusa. (Kuva: Wikimedia Commons)<\/p><\/div>\n

Maailma ymp\u00e4rill\u00e4mme on s\u00e4hk\u00f6inen ja verkottunut. Niin ovat my\u00f6s tulevan historiantutkimuksen tarpeisiin syntyv\u00e4t l\u00e4hteet. Tulevaisuudessa historiantutkija saattaa kummastella paperiasiakirjaa samanlaisena reliikkin\u00e4 kuin me Mesopotamian saveen painettua nuolenp\u00e4\u00e4kirjoitusta tai kiveen hakattuja hieroglyfej\u00e4.<\/p>\n

S\u00e4hk\u00f6iset asiakirjat, tietokannat ja asiointij\u00e4rjestelm\u00e4t ovat t\u00e4t\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ja niiden sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4n tiedon hallinta ja s\u00e4ilytys tarvitsee luonnollisesti tuekseen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4. Uutta tiedonhallintalakia valmistellaan parhaillaan valtionvarainministeri\u00f6n johdolla. Tiedonhallintalakiin ollaan kokoamassa julkisuuslain, arkistolain ja tietohallintolain s\u00e4\u00e4ntely\u00e4. Lain on m\u00e4\u00e4r\u00e4 tulla voimaan vuoden 2019 alussa.<\/p>\n

Uusi laki yhten\u00e4ist\u00e4\u00e4, selkeytt\u00e4\u00e4 ja ajan\u00adtasaistaa kansalaisten tiedonsaantia, viranomaistoimintaa, viranomaistiedon kaupallista hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 ja toimii lains\u00e4\u00e4t\u00e4jien visioissa my\u00f6s tieteellisen tutkimuksen tukena.<\/p>\n

Humanistisen ja yhteiskunnallisen tutkimuksen osalta lakiluonnoksessa ja etenkin sen perusteluissa on kuitenkin useita suoranaisia vaaran paikkoja. Historiantutkijan n\u00e4k\u00f6kulmasta ongelmat kulminoituvat etenkin laissa kaavailtuun uuteen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoelimeen, tiedonhallintalautakuntaan, ja lain n\u00e4kemyksiin siit\u00e4, mik\u00e4 on kansalliseen kulttuuriperint\u00f6\u00f6n lukeutuvaa asiakirja-aineistoa.<\/p>\n

Esityksen perusteluissa lukee, miten lautakunta arkistoinnin toteuttajasta riippumattomana elimen\u00e4 kykenee parhaiten arvioimaan, \u201dmilt\u00e4 osin arkistointiin liittyy uusia tietoaineistotarpeita palvelemaan kulttuuriperinn\u00f6n s\u00e4ilytt\u00e4mist\u00e4 sek\u00e4 tutkimustoimintaa\u201d. Tutkimustoiminnan tarpeista nyt ja my\u00f6s tulevaisuudessa on kuitenkin paras asiantuntemus kokeneilla tutkijoilla itsell\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Kolmetoistaj\u00e4seniseksi kaavaillun tiedonhallintalautakunnan kokoonpanossa tutkimuksen \u00e4\u00e4ni kuuluisi kolmen lain vaatimuksissa maisteritasoisen (!) edustajan verran. Jos laki toteutuu, lautakunnalla olisi kuitenkin viimeinen sana siit\u00e4, mit\u00e4 meid\u00e4n ajastamme s\u00e4ilytett\u00e4v\u00e4st\u00e4 tietoaineistosta arkistoidaan ja mik\u00e4 osa h\u00e4vitet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Vastuu on siis valtava enk\u00e4 n\u00e4e, miten teht\u00e4v\u00e4n menestyksek\u00e4s hoito tulee onnistumaan elimelt\u00e4, jonka edustajat valittaisiin kolmivuotiskaudeksi teht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4. N\u00e4in ei syntyisi mit\u00e4\u00e4n tiedollista jatkuvuutta ja eik\u00e4 lautakunnan enemmist\u00f6ll\u00e4 olisi ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n tieteellist\u00e4 osaamista kansallisen kulttuuriperinn\u00f6n pohjalta teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 tutkimuksesta.<\/p>\n

T\u00e4h\u00e4n asti suomalainen historiantutkimus on hy\u00f6tynyt yhten\u00e4isten k\u00e4yt\u00e4nteiden mukaisesti s\u00e4ilytetyist\u00e4 arkistokokoelmista, jotka ovat v\u00e4litt\u00e4neet moni\u00e4\u00e4nisesti ja monikerroksisesti kuvaa menneisyydest\u00e4mme. T\u00e4m\u00e4kin historiantutkimuksen peruspilari olisi mahdollisesti murenemassa, sill\u00e4 esityksen perusteluissa otetaan voimakkaasti kantaa siihen, mit\u00e4 ovat nuo tietoainekset, joka \u201dolennaisella tavalla kuvaavat Suomen historiallista, valtiollista, yhteiskunnallista, taloudellista, v\u00e4est\u00f6llist\u00e4 ja sivistyksellist\u00e4 kehityst\u00e4\u201d.<\/p>\n

\"\"

Toteutuessaan prosessoituja aineistoja kuten tilastoja suosiva lakiesitys uhkaa tulevaisuuden historiantutkijoiden mahdollisuutta pureutua yksitt\u00e4isen ihmisen historiaan vaikkapa kirjeiden kaltaisten alkuper\u00e4isl\u00e4hteiden avulla. (Kuva: Pixabay)<\/p><\/div>\n

Laki nostaa tulevaisuuden humanistis-yhteiskunnallisen tutkimuksen t\u00e4rkeiksi rakennuspuiksi ja tietovarannoiksi \u201dviranomaisten tuottamat toimintakertomukset, tilastot ja muut selvitykset\u201d. Jos jokin ilmi\u00f6 on kuvattu tilastollisesti, lakiesitys edellytt\u00e4\u00e4 erityisperusteita muunlaiselle asiakirjalliselle arkistoinnille. Silloin on perusteltava, mist\u00e4 syyst\u00e4 pelkk\u00e4 \u201dtilastok\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ker\u00e4tty aineisto ei ole riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 yhteiskunnan olosuhteita kuvaaviksi tiedoiksi my\u00f6hemmin tapahtuvaa tieteellist\u00e4 tai historiallista tutkimusta varten\u201d. Yksil\u00f6n historiaa ei muutenkaan pidet\u00e4 esityksess\u00e4 \u201dolennaisena\u201d suhteessa viranomaisp\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon, sill\u00e4 \u201dmit\u00e4 yksil\u00f6kohtaisemmasta p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 on kysymys, sit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n sill\u00e4 on merkityst\u00e4 yksitt\u00e4isen\u00e4 asiakirjana\u201d.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 lakiesitys ajautuu suorastaan t\u00f6rm\u00e4yskurssille vallalla olevan humanistis-yhteiskunnallisen tutkimuksen ajatuskulkujen ja tietoteoreettisen n\u00e4k\u00f6kulmien kanssa. Nykytutkimuksen valtavirtaa ovat yksil\u00f6iden tuntemukset, kokemukset ja ajatukset ja ajatus siit\u00e4, miten kunkin ajan yhteiskunnallinen ja kulttuurinen menneisyys pit\u00e4\u00e4 tuoda esiin mahdollisimman kattavasti, my\u00f6s v\u00e4h\u00e4osaisten, h\u00e4vinneiden ja aivan tavallisten ihmisten \u00e4\u00e4nt\u00e4 kuunnellen. Pelkist\u00e4 tilastoista ei n\u00e4it\u00e4 \u00e4\u00e4ni\u00e4 tulla jatkossa l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Lakiesityst\u00e4 voi kommentoida lausuntopalvelussa 1.10.2018 asti ja sen voi lukea kokonaisuudessaan t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/p>\n

Kansallisarkiston lausunnon tiedonhallintalakiesityksest\u00e4 voi puolestaan lukea t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kirsi Vainio-Korhonen
\nKirjoittaja on tutkimusvapaalla oleva Suomen historian professori sek\u00e4 Kansallisarkiston neuvottelukunnan varapuheenjohtaja<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Maailma ymp\u00e4rill\u00e4mme on s\u00e4hk\u00f6inen ja verkottunut. Niin ovat my\u00f6s tulevan historiantutkimuksen tarpeisiin syntyv\u00e4t l\u00e4hteet. Tulevaisuudessa historiantutkija saattaa kummastella paperiasiakirjaa samanlaisena reliikkin\u00e4 kuin me Mesopotamian saveen painettua nuolenp\u00e4\u00e4kirjoitusta tai kiveen hakattuja hieroglyfej\u00e4. S\u00e4hk\u00f6iset asiakirjat, tietokannat ja asiointij\u00e4rjestelm\u00e4t ovat t\u00e4t\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ja niiden sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4n tiedon hallinta ja s\u00e4ilytys tarvitsee luonnollisesti tuekseen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4. Uutta tiedonhallintalakia valmistellaan parhaillaan valtionvarainministeri\u00f6n […]<\/p>\n","protected":false},"author":3147,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69,388],"tags":[150,720,723,717],"class_list":{"0":"post-2913","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","6":"category-ajankohtaista","7":"category-tutkimusaineistot","8":"tag-arkisto","9":"tag-arkistoaineistot","10":"tag-lahteet","11":"tag-tiedonhallintalakiesitys","12":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2913","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3147"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2913"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2913\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2936,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2913\/revisions\/2936"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2913"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2913"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2913"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}